Oletko eronnut uuden ihastuksen takia?

En, en ja en.

En tiedä yhtään tapausta, jossa lähtijä olisi päätynyt yhteen mielitiettynsä kanssa

Vierailija kirjoitti:

En tiedä yhtään tapausta, jossa lähtijä olisi päätynyt yhteen mielitiettynsä kanssa

En muuten minäkään. Ehkä hetkeksi mennyt ihastuksen kanssa yhteen, muttei pitkään yhdessäolleita.

Minä. Tai ihastus oikeastaan toimi kimmokkeena eropäätökselle, joka siis oli muhinut jo pitkään. Suhteesta ihastuksen kanssa ei kyllä tullut mitään, mutta ero oli hyvä päätös. Luulen, että olisimme eronneet muutenkin ennenpitkää.

En, onneksi tulin järkiini, ei olisi todellakaan kannattanut.

Jos mietit tuollaista niin kannattaa erota. Olet jo sillä tiellä. Ei suhde parane siihen väkisin jäämällä.

En aio erota minkään ihastuksen takia. Ja lähipiiristä tiedän että kukaan ei ole päätynyt yhteen ihastuksen kanssa. Ihastus on ollut yleensä hyvin lyhytikäinen.

Avioliitto exän kanssa oli todella kylmää viimeiset vuodet, ja ihastuin työkaveriin. Lähennyimme ja muutamat tekstiviestit ja puhelut ja eropäätös oli selvä. Elämä muuttui täysin ja olen onnellinen.

En, mutta löysin ihastuksen yllättäen viikko eron jälkeen. Eipä siitäkään muuta syntynyt kuin satunnaista parittelua.

Olin eroa mielessäni pyöritellyt useamman vuoden, ja ihastuminen vahvisti päätöksen. Oli raskas liitto, enkä enää pystynyt jatkamaan suhdetta. Loppuihin en vielä osaa antaa vastausta.

Tavallaan, ja tavallaan en. Olin ollut jo vuosia pahoinvoiva liitossa, ja jotenkin se toiseen ihastuminen oli viimeinen niitti, että ymmärsin, ettei meillä ollut enää mitään. Kannatti, vaikkei tämä nyt huvipuistoajelua ole ollut eron jälkeenkään.

Kyllä, ei, ei.

Sinkku olen edelleen (ja ehkä lopun ikäni) ja siis ns. luu jäi käteen. Tosin avioliittoni oli todella pahasti toimimaton, eikä sen osalta ollut mitään toivoa paremmasta. Aina ei voi voittaa. :/

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan, ja tavallaan en. Olin ollut jo vuosia pahoinvoiva liitossa, ja jotenkin se toiseen ihastuminen oli viimeinen niitti, että ymmärsin, ettei meillä ollut enää mitään. Kannatti, vaikkei tämä nyt huvipuistoajelua ole ollut eron jälkeenkään.

Sama, tismalleen sama.

Olen eronnut avioliitosta ihastuksen takia, ja nyt olen naimisissa tuon ihastuksen kanssa. Voin sano että kannatti, päivääkään en ole katunut tai asiaa tarvinnut miettiä. Kun löytää vihdoin ja viimein sen sulle tarkoitetun ihmisen, se kannattaa ottaa vastaan, siitä tulee vaan hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Olen eronnut avioliitosta ihastuksen takia, ja nyt olen naimisissa tuon ihastuksen kanssa. Voin sano että kannatti, päivääkään en ole katunut tai asiaa tarvinnut miettiä. Kun löytää vihdoin ja viimein sen sulle tarkoitetun ihmisen, se kannattaa ottaa vastaan, siitä tulee vaan hyvää.

Vieläköhän tämän viestin kirjoittaja olisi palstalla? :) Kiinnostaisi kovin tietää lisää. Miten kauan tunsit ihastuksen ennen eroa, ja aloitteko seurustella heti? Miten tutustumisenne eteni? Olen aivan epätoivoinen! Tuntuu, että ihastukseni on se mulle tarkoitettu, mutta kyllähän tähän liittyy pelkoa ja vaikeutta myös. - ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eronnut avioliitosta ihastuksen takia, ja nyt olen naimisissa tuon ihastuksen kanssa. Voin sano että kannatti, päivääkään en ole katunut tai asiaa tarvinnut miettiä. Kun löytää vihdoin ja viimein sen sulle tarkoitetun ihmisen, se kannattaa ottaa vastaan, siitä tulee vaan hyvää.

Vieläköhän tämän viestin kirjoittaja olisi palstalla? :) Kiinnostaisi kovin tietää lisää. Miten kauan tunsit ihastuksen ennen eroa, ja aloitteko seurustella heti? Miten tutustumisenne eteni? Olen aivan epätoivoinen! Tuntuu, että ihastukseni on se mulle tarkoitettu, mutta kyllähän tähän liittyy pelkoa ja vaikeutta myös. - ap

Kiinnostaa myös

Erosin. Ihastus sai minut tajuamaan, miten kamala suhteeni oli, ja että olin jo ihan sokeutunut sille. Ihastus kohteli minua kuin mukavaa ihmistä, kun puoliso oli jo vuosia puhunut miten kauhea ämmä olen, eikä kukaan minusta pidä.

Ymmärsin että hänen puheissaan ei ole mitään järkeä, eikä siinä että uskon niitä, eikä siinäkään että pysyn hänen kanssaan.

Joten kyllä, erosin ihastuksen takia.

Tosin kyllä laitoin poikki ihastukseen, kun aloin tosissaan hankkia eroa. En halunnut että joku ihastus sumentaa harkintani. Tiesin että se on vain fantasiaa pitkällä tähtäimellä.

Eron jälkeen jonkun ajan päästä ihastuin toiseen, ja hän toimi ihanana laastarina. Lopetin sen kun totesin, että minun täytyy jättää fantasiat, ja alkaa miettiä mitä oikeasti haluan elämästäni tehdä.

Tapasin sitten nykyisen mieheni, ja hän on juuri niin ihana kuin mitä fantasioin ihastusteni kautta. Hän huomioi minua joka päivä ja saa minut tuntemaan itseni rakastetuksi.

Joten

-kyllä, erosin koska ihastuin.

-ei, emme päätyneet yhteen, eikä olisi ollut mitenkään realististakaan.

Olisin 2v sitten, mutta mies tässä päävuokralainen, en olisi saanut sitä ulos täältä. Eli tätä ydinperhe elämää edessä vielä 15v

En itse, mutta sivusta seuranneena tiedän erään parin. Tapasivat työpaikalla, molemmat kihloissa toisen kanssa. Puoli vuotta myöhemmin olivat naimisissa keskenään ja lapsi tulossa. Nyt se lapsi menee kouluun ja vanhemmat ovat edelleen aivan hulluina toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Olisin 2v sitten, mutta mies tässä päävuokralainen, en olisi saanut sitä ulos täältä. Eli tätä ydinperhe elämää edessä vielä 15v

Oikeasti et itse voi lähteä? 😂