eroaminen, muutto ja huoltajuuskiista
Nyt on pakko purkaa. Mieheni otti eron vuoden alussa uuden naisen takia. Hän käytänössä muutti tämän naisen luo asumaan lähes samantien, vaikkei kirjoja sinne muuttanutkaan. Olimme kevään ajan jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä lapsien osalta, he kävivät vuoroviikoin isän ja tämän uusioperheen luona asumassa. Olimme myös suullisesti sopineet, että koska eron takia minä haluan muuttaa kotikuntaani takaisin, lapset muuttavat mukanani. Nyt kun olen saanut asunnon hommattua ja järjestänyt asioita uudessa paikkakunnassa, exäni haluaakin lasten huoltajuuden ja moittii minua muuttamisesta toiseen paikkakuntaan. Hän väittää, että jos oikeuteen mennään, niin lasten huoltajuus myönnetään hänelle, koska hän ei ole paikkakuntaa muuttanut vaan minä.
Onko täällä ketään, joka olisi kokenut vastaavaa? Joo, tiedän olleeni idiootti kun en vaatinut tarpeeksi tarmokkaasti kirjallista sopimusta, uskoin exän sanaan.. ja nyt on ihan sairas pelko, etten saakaan lapsia tänne :(
Kommentit (24)
Nyt ap, sinun pitää puoliasi. Olet ollut ehdottoman sinisilmäinen. Jo silloin kun mies asui toisen naisen luona eikä tehnyt virallista muuttoilmoitusta, olisi sinun pitänyt toimia. Mnun mies teki juuri noin, eikä suostunut ennen virallista eroa siirtämään kirjojaan. Mutta, minä en antanut lapsia miehelle. Jos mies on muuttanut, sinun ei tarvitse antaa lapsia tapaamisiin miehen luo ilman tapaamissopimusta ja virallista muuttoilmoitusta. Näin se menee.
Vielä on jotakin pelastettavissa. Jos mies ei suostu yhteisiin elatusneuvotteluihin lastenvalvojan luona, ette tee mitään sopimusta toistaiseksi. Lapset ovat tietenkin sinulla, eivätkä he käy isänsä luona, siitä pidä huoli, jos ei ole sopimusta. Isä voi tavata lapsia teillä.
Ja siitä, miten nyt etenette, kysyt aina ensin oikeusavustajalta. Ja lastenvalvojan kautta kannattaisi ottaa yhteyttä lastensuojeluun, joka selvittäisi lasten edun tässä tilanteessa ennen kuin asia kenties menee oikeuteen.
Koskaan ei pidä uskoa exien sanaan, kaikesta paperit ja asiat viralliseksi.
Ota oikeusavustaja, jos oikeuteen joudutte. Käy kysymässä neuvoa kuitenkin!
Jos mies ei allekirjoita tapaamissopimusta, niin tilanne on se, että te olette yhteishuoltajia. Jos voimassa olevaa tapaamissopimusta ei ole, sinun ei ole pakko luovuttaa lapsia edes tapaamisiin, ennenkuin mies tekee tapaamissopimuksen.
Kyse on miehen oikeudesta tavata lapsia. Koska te olette yhteishuoltajia,( ja mies selkeästi nyt häiriköi ja kiristää sinua) miehellä on yhtä lailla oikeus olla palauttamatta lapsia sinulle tapaamisista, minä olisin niin häijy, etten antaisi lapsia tapaamisiin ennenkuin oikeuden päätöksellä tai miehen suostuttua tapaamissopimuksen tekoon.
Pistät lapset uudella paikkakunnalla nyht kouluun vaan. Ei oikeus heitä laita 800 km päähän vuorovuosin, kun kaverit j aelämä on muualla. Tyhmä äijä.
Oikeusavustajaan sekä lastenvalvojaan olen ollut jo yhteydessä. He kehottivat tekemään väliaikaishuoltajuus hakemuksen, jonka käsittelyaika pitäisi olla lyhempi. Puhelimessa oikeusavustaja neuvoi minkälaisen hakemuksen tulee olla, niimpä tein sellaisen ja laitoin menemään käräjille. En usko että tässä enää on saumaa rauhassa neuvotella, uskon ettei mieskään tosissaan aikonut neuvotella, vaan sanella ehtoja.
Uskon vilpittömästi olevani parempi vanhempi kuin mieheni, jonka pinna lasten kanssa on lyhyt, ja huutokynnys matala. Käsiksi ei ole käynyt, mutta ei se huutokaan kivaa kuunneltavaa ole, varsinkin kun on kyse aiheista, joissa ei mielestäni huuto ainakaan asiaa auta. Pojalla esim. on ollut tuhrimisongelma 3-6 vuotiaana. Se oli jo vuoden poissa kokonaan, mutta nyt eron jälkeen alkanut taas. Kerran soittaessani kuulin, että poika itkee pöntöllä ja mies huutaa siellä, että vittuakos menit taas housuihis paskomaan, pysyt siellä niin kauan että olet pessyt jne. Sydän itki verta kun en paikan päälle päässyt lohduttamaan :( Puolituntia tuon episodin jälkeen ex soittaa että kävi vähän moottoripyöräilemässä, että saa tuulettua. Siis voi jumalauta!! Anteeksipyynnöstä puhettakaan mutta tuulettumaan piti päästä.
Naapurit tietävät kyllä, kuka lapsia on hoitanut ja opettajat huomasivat kyllä eron niiden viikkojen välillä, milloin lapset olivat mulla, ja milloin siellä... Siellä ollessa unohtui kynää, läksyjen tekoa ynnä muuta.
Mutta riittävätkö nämä asiat..? Voi jeesus, että on pitänyt olla tyhmä....
ap
Nyt olet mennyt tekemään elämäsi virheen. Asia voi oikeudessa kääntyä juuri niin, että mies tarjoaa lapsille pysyvyyttä, on ollut eron jälkeen tasaveroinen vanhempi vuoroviikko järjestelyllä, eikä ole mitään vakavaa syytä evätä lähihuoltajuutta häneltä. Oikeustaistelu kärjistää asioita entisestään ja kestää monia vuosia. Myös väliaikaismääräyksen saaminen kestää useita kuukausia.
Meidän neuvot eivät täällä nyt sinua auta. Ota itsellesi hyvä oikeusavustaja, joka neuvoo jatkosta.