Mistä kouluaineesta sinulle on ollut vähiten hyötyä?

Uskonto.

Fysiikasta ja kemiasta!

En kyllä keksi ainetta, josta ei jotain hyötyä olisi ollut. Uskonnosta on ollut hyötyä ihmisten ymmärtämisessä, eri uskonnothan tulee vastaan kaikkialla, ja ymmärrän toisten käsityksiä, historian tapahtumia ja vaikka arkkitehtuuria tai taidetta. Kielistä on ollut hyötyä, samoin tietysti matematiikasta, fysiikastakin sekä kemiastakin jonkun verran. Kuvataiteen opetuksesta paljon, koska taitan työkseni ja valitsen kuvia julkaistavaksi. Nämä näistä ylyisimmin vastatuista. Historiahan on must, sehän on ihmiskunnan "muisti". muuten maailman ymmärtäminen olisi aika vaikeaa... Varmaan käsitöissäkin jotain opin, vaikka ehkä enemmän opin itse tekemällä ( ja lehdistä yms).

Mäkin vastaan kuvaamataito. Onkohan siinä aineessa joku oikea opetussuunnitelma nykyään? Omana kouluaikanani kun kaikki tunnit kaikilla kouluasteilla piirrettiin (okei, välillä oli hiili, välillä puukynät ja välillä ne sellaiset liidut) tai maalattiin vesiväreillä. Ja tätä toistettiin kuusi vuotta ala-asteella ja vuosi yläasteella ja lukiossa... Olisin ehtinyt kokeilla nuo piirrustusvälineet ehkä vähän lyhyemmässäkin ajassa. Eli mitä siellä pitäisi oppia?

Myöskään musiikista en ole hyötynyt millään tavalla. En tänä päivänäkään osaa lukea nuotteja tai ymmärrä muutenkaan sävellajeja tms. Lukiossa sentään musamaikka diilasi meille halpoja lippuja oopperaan ja sivistyin edes siten.

Musiikki. 

Uskonto. Tai ortodoksi-tunnit. Syötiin eväitä ja väriteltiin ikonivärityskuvia. En oppinut kertakaikkiaan mitään ja aikuisena erosinkin kirkosta. Nyt mietin, että olisi tavallaan kiva kuulua johonkin yhteisöön missä vaalittaisiin perinteitä... (mutta en osaa päättää, että mihin)

Musiikki, fysiikka ja kemia

Meinasin pitkän harkinnan jälkeen vastata musiikki, mutta mutta, opinhan minä lukemaan nuotteja. Eli jotain hyötyä joka aineesta.

Olen samoilla linjoilla kuin 44 ja 48: kaikesta opitusta on joskus myöhemmin hyötyä suoraan tai välillisesti. Moukkia kasvatettaisiin, jos oppilaiden mieltymysten tai inhokkien mukaan ainevalikoimaa laadittaisiin. Useimmat kouluikäiset eivät tiedä vielä lukion viimeisellä vuosikurssillakaan, mitä heistä tulee aikanaan. Kuinka he sitten voisivat tietää etukäteen, mitä he tarvitsevat myöhemmässä elämässään. On siis tärkeää, että ainevalikoima on riittävän laaja ja monipuolinen. Moni teistä kirjoittajista luettelee aineita, joita ette muka ole koskaan tarvinnut. Entä jos ette olisi niitä koskaan opiskelleet? Aika kapea yleissivistys teillä olisi.Etten suorastaan sanoisi, että olisitte moukkia. Ja sanonkin!

Uskonto ehdottomasti. Vihasin sitä koko kouluaikani.

Aika moni täällä on maininnut eri taideaineiden olleen hyödyttömimpiä. Näin saattaa ollakin, mutta niillä on myös erittäin tärkeä funktio koulupäivän keventäjänä ja luovuuden synnyttäjänä. Ja kyseisissä aineissa on myös luokka-aste kohtaiset tavoitteet opetussunnitelmassa. Kaikki opettajat eivät vain viitsi/osaa niitä toteuttaa.

Kysykääpä alakouluikäisltä mikä on heidän lempiaineensa koulussa. Varmasti aika moni vastaa musiikki, kuvis, liikunta tai käsityöt. Niistä ei yleensä tule läksyä ja ovat vähän sellaista vapaampaa puuhastelua. 

Siinä mielessä matematiikasta, etten millään opi sitä.

Mutta jos nyt tosissaan vastataan, niin tässä muutama aine perusteluineen:

Kuvaamataito ei lisännyt taiteellisia lahjojani, vaan päinvastoin rupesin välttelemään piirtämistä ja muuta, koska tehtävät olivat aina tylsiä ja koko hommasta tuli vastenmielistä. Eikä valinnaisella kuvistunnilla (jonne jouduin pakon sanelemana) saanut kuunnella musiikkia samalla kun maalasi, vaikka monelle siitä olisi apua enemmän kuin hiljaisuudessa istumisesta.

Samoin koululiikunta on kyllä syvältä, eikä joku muutama tunti viikossa auta pitämään kuntoa yllä, eli sinänsä hyödytöntä. Saattaa myös tappaa innostuksen liikuntaan.

Uskonto muuttui turhaksi, kun historialliset asiat oli suunnilleen käsitelty ja puhuttiin vain jostain Raamatun kohdista ja kaikesta ei-uskovaiselle täysin irrelevantista, koska opettaja puhui uskovaisen näkökulmasta. Mielestäni opettaja tekee suuren virheen, ellei opeta neutraalilta kannalta.

Opinnonohjaus, meillä oli surkea opo. Joka muuten kailotti oppilaiden yksityisasioita koko luokalle ja yritti painostaa kaikki jäämään samaan kouluun lukiolinjalle yläasteen jälkeen.

Sitten pakko vielä sanoa, että tekstiilityöstä olisi ollut kovin paljon hyötyä, mutta kukaan sen opettajista ei oikeastaan ikinä varsinaisesti opettanut. Neuvottiin vaan, että tee seuraavaksi noin, mikä ei ainakaan minua auttanut ymmärtämään kokonaisuutta siitä, miten mitäkin tehtiin. En vain ole synnynnäinen tekstiilitaituri.

Kuvaamataito, kemia ja liikunta. Liikunta vain sen vuoksi, että opettaja oli täysin empatiakyvytön natsi. Traumat sain mutta onneksi päälle parikymppisenä rupesi liikunta kiinnostamaan.

Varmaan saksa, uskonto, historia. En muosta näistä juuri mitään ja en ole tarvinnut näitä tietoja. Jos jotakin olisi jäänyt mieleen se olisi tietysti hyvä yleistiedon kannalta.

Pakkosuomi ja puutyöt.

Pakkoruotsi, vain yhdessä maassa puhutaan ruotsia. Ja Suomessa vain 5% ainoastaan rannikkoalueilla. Saamen kielen hyväksyn, koska kyseinen kansa on Suomen alkuperäinen.

Historia oli ok, mutta vika oli siinä että siinä piti opiskella suurinosa aineesta sodista. Ja vuosiluvut. Miksei riitä se, että tietää vain mitä tapahtui ja miksi?

Äkkiseltään jokainen lukuaine on ollut jollain tavalla hyödyllinen.

Minusta tuli konepuolen DI, joten matikka, kemma ja fyssa mutta myös kuvaamataito luonnollisesti tärkeitä. Käytännön sovellutuksena esim. kemiassa opittu etanolin kiehumispiste, joka opetti tekemään totin riittävän jäähtyneeseen nesteeseen.

Biologia: sienestystä ja mökillä lintubongausta, käsitys raskasmetallien kasaantumisesta ravintoketjussa => perhe syö luomuruokaa

Maantieto: Käsitys kääntöpiireistä, zeniitistä, seisaus- ja tasauspäivistä, aikavyöhykkeet ja maan pyörimissuunta, maannokset

Äidinkieli: sivistynyt ihminen tuottaa töissä oletusarvoisesti virheetöntä kieltä, myös kirjallisuus harrastuksena

Kielet: matkailu, ammattialan ulkomainen kirjallisuus ja tieteelliset artikkelit

Historia: kaikki tekeminen on paljon mielenkiintoisempaa, kun sen tekee tietoisessa hirstoriallisessa kontekstissa

Uskonto: ymmärrys yhteiskunnan ja jopa lainsäädännön arvoperustasta, yhteiskuntien ja uskontojen suhde

Musiikki: musiikki on matematiikkaa plus soitan kitaraa

Kuvis: kolmiuloitteinen hahmottaminen (työssä) ja taidehistoria, muotoilun ja arkkitehtuurin kaudet

Köksä: vaikka tehtiin perusjuttuja, kynnys ruoan valmistamiseen tuli ylitettyä. Ymmärrys että ruoanlaitto on pohjimmiltaan kemiaa ja ruoan merkitys eläville organismeille

Kässä: kotona ollessa ompelin paljonkin, nyt sujuu korjausompelu hyvin. Teen perheelle liinavaatteet virolaisesta pellavasta =>merkittävä säästö.

Oikeasti turhat eivät olleet lukuaineita eli liikunta jota opin vihaamaan ja pelkäämään ja joka romutti liikunnallisen itsetunnon ja opo, jossa opo kehotti minua ryhtymään patologiksi. Terveystieto melkein turha, mutta nuken elvyttäminen oli hyvä harjoitus.

En edes muistanut koko ainetta liikunta ennen kuin luin vastauksia. Ne tunnit todellakin tappoivat kaiken mielenkiinnon liikkumista kohtaan peruskoulussa. Lukiossa tunnit olivat tosin siedettäviä, koska suurin osa opiskelijoista oli epäliikunnallisia lukutoukkia ja liikunnanopettaja osasi työnsä niin hyvin, että otti sen huomioon. Hän koetti saada tunneista mahdollisimman innostavia ja sopivia opiskelijoille opetussuunnitelman puitteissa. Lukiossa oli myös kunnioittava ja hyvä ilmapiiri kaikkien opiskelijoiden kesken, mikä luonnollisesti vaikutti liikuntatunteihin positiivisesti.

Niin ja opinnonohjaus. Siitä turhuudesta ei ole edes mitään sanottavaa.

t. 63

Äitin kielestä.