Lapseni kertoi, että äitipuoli nauraa kaiket illat sängyssä.
Lapsestani tämä on vaivaannuttavaa ja kertoi tästä siksi minulle. Äitipuoli siis nauraa raikuvasti aina nukkuma-aikaan makuuhuoneessa. Lapseni kertoi joka kerta heräävänsä tähän. Nyt tyttö ei enää halua mennä isälleen, koska hänestä tämä on kiusaannuttavaa. Tyttö on 12-vuotias. Lapsen isä kyselee, miksei tyttö halua enää heille tulla, mitä voin tuohon sanoa?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsen pitäisi saada rauhassa nukkua isänsä luona, oli nyt mikä ääni vaan kyseessä. Omituista, jos ei aikuiset ihmiset ymmärrä sen vertaa, että pitäisivät pienempää ääntä nukkuma-aikaan. Mutta kai heille pitäisi sitten sanoa, että "joo, ei ole halunnut vierailla teillä kun ei saa hyvin unta. Seinän takaa kuuluu liian kovaa naurua tms".
Äitipuoli valittaa ettei saa unta jos isä lapsensa kanssa valvoo, kuitenkaan ei ole mitään väliä jos äitipuoli itse valvottaa lasta hohottamalla. Miten heidän oma lapsensa saa nukuttua? Varmaan sikeä nukkuja ja tottunut yöllisiin ääniin. Jos asuvat kerrostalossa niin eiköhän joku naapuri hoida ongelman puolestanne. Kuitenkin älä nyt lasta laita tästä isälleen puhumaan! Setvitte nämä aikuisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä... Voisko tuon ikäinen jo käydä itse sanomassa etten saa unta kun nauratte niin kovaa? Miksi lapsi käy niin harvoin isällään? Tuskin hän kovin perheeseen kuuluukaan jos noin harvoin käy,eihän siinä mitään yhteyttä synny.
Kuinka usein lapsena kyselit isäsi makuuhuonepuuhista? Ja kuinka monesti jouduit tilanteeseen, missä jouduit ottamaan tällaisia aiheita isäsi kanssa puheeksi? Toivottavasti vastaus molempiin on pyöreä nolla.
Nauraa iskän pienelle pilille. Sitä sattuu!
Vierailija kirjoitti:
Nauraa iskän pienelle pilille. Sitä sattuu!
😆
Voi elämä... Voisko tuon ikäinen jo käydä itse sanomassa etten saa unta kun nauratte niin kovaa? Miksi lapsi käy niin harvoin isällään? Tuskin hän kovin perheeseen kuuluukaan jos noin harvoin käy,eihän siinä mitään yhteyttä synny.