Kuvittelin, etta minahan se osaan hoitaa lapseni uhmaian kuin ei mitaan, mutta huomasinkin, etta rankkaa on. Lapsi kiukkuilee kaikesta mahdollisesta ja rupeaa tuhmaksi varsinkin

silloin, kun pitäis olla oikein kivaa: esim. illalla, kun köllötellään koko perhe sängyllä ja luetaan kirjoja. Se on aina ollut meille sellainen hauska yhteinen hetki ennen nukkumaanmenoa, mutta nyt esikko pilaa sen lähes aina. Joko alkaa potkia vauvaa tai kiukuttelee muuten. On vaikeaa pysyä itse rauhallisena ja käyttäytyä aikuisen tavoin, kun ei kertakaikkisesti ymmärrä, että miksi just nyt. Ja sitten tuntuu, että toinen alkaa jo olla ihan masentunut, kun päivät kuluvat vain häntä kommennettaessa. Mutta pakkohan ne rajatkin on asettaa...Vinkkejä?