Millainen on unelmiesi elämä?
Jos nyt saisit päättää, millainen olisi elämäsi? Asuisitko yksin vai olisiko sinulla mies-/naisystävä? Olisiko sinulla lapsia, montako? Missä asuisit? Mitä tekisit työksesi? Mitä muuta elämässäsi olisi, mitä nyt ei ole?
Kommentit (505)
Minulla on varsin pienet unelmat. Toivoisin, että olisi taloudellista puskuria 2 vuoden työttömyyden tai sairastumisen varalle, ehtisi sopeuttaa omaa elämää eikä talouden murehtiminen olisi ohjaava tekijä omassa elämässä. Uskaltaisi tehdä itsekin rohkeampia valintoja, kun tietäisin että tilillä olisi rahaa.
Tietenkin terveyden säilyminen on toivottavaa mutta kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Saisin työn, jolla tulee toimeen ja joka ei syö kaikkea vapaa- aikaa. Olisin terve. Vierellä olisi kumppani, joka rakastaa ja jota rakastaisin. Lapset olisivat onnellisia ja pärjäisivär elämässä.
Kirjoittaisin romaaneja ja joskus jotain muutakin, puolisoni tekisi musiikkia. Itsekin osaisin laulaa ja soittaa pianoa. Asuisimme hyvin äänieristetyssä kerrostalossa korkealla, kaikki naapurit olisivat kavereita. Siis näitä nykyisiä kavereita, sellainen kerrostalokommuuni. Yksi kissa kerrallaan, mutta voisin jossain käydä katsomassa kissanpentuja. Rahaa ja vapautta olisi niin paljon, että voisi viettää osan vuodesta ulkomailla ihan vaan nauttimassa maisemanvaihdoksesta ja paikallisesta elämästä.
Todellisuudessa teemme pätkätöitä joiden aikana säästetään, jotta voidaan siten ostaa aina vähän pidempi pätkä vapaa-aikaa ja paneutua enemmän noihin omiin taiteenaloihin, jotka eivät vielä tuota mitään... En ole julkaissut yhtään tekstiä. Ulkomaillekaan ei nyt pääse koronan takia. Nyt on menossa työjakso, joten elämä tuntuu aika tylsältä. Vuodenvaihteessa onneksi alkaa vapausjakso.
U̶n̶e̶l̶m̶a̶e̶l̶ä̶m̶ä̶ä̶n̶i̶ Tavoite-elämääni kuuluu talo meren rannalla trooppisessa ilmastossa. Hellä, komea mies ja lapsia. Passiivinen tulo, matkustelua ympäri maailmaa. Paljon uusia kokemuksia ja elämyksiä.
Moni unelma on jo toteutunut, on lapset ja kiva koti lähellä luontoa. Vielä toivoisin löytäväni parisuhteen vuosien yh-elämän jälkeen. Ja että saisin vähemmän kuluttavan työn, pääsisin eroon ahdistuksesta ja jatkuvasta stressistä ja jaksaisin pitää paremmin huolta itsestäni
Kolmesti päivässä voisi laskea siemenet poskeen hyvännäköiselle naiselle.
Innostava, mutta ei liian vaativa/kuormittava työ 2-3 päivää viikossa. Ehkä oma johdettava yritys tms., jossa muut hoitavat päivittäiset operaatiot. Mukavasti pääomatuloja, joilla elellä. Rahaa sen verran ettei tarvitse liikaa kitsastella. Kokonainen kauniistisisustettu paritalo kumppanin kanssa järven rannalla, jossa toinen asuisi toista päätä ja toinen toista. Oma vessa ja huone sekä vaatehuone- vain minulle!! Lapsi. Palvelusväkeä huolehtimaan osittain muksuista, ruoka/vaatehuollosta, ulkotöistä ja siivouksesta. Matkustelua, ravintolailtoja hyvä ruoan ja juoman äärellä, mukavia harrastuksia. Kissa(t) ja koira(t).
Olisi loputtomasti rahaa ja pysyisin terveenä.
Elän unelmieni elämää paitsi työn ja rahan suhteen. Asumme miehen ja koiran kanssa vanhassa 40 luvun omakotitalossa, muutettiin muutama vuosi sitten kerrostaloyksiöstä, meillä on hehtaarin tontti, puolet metsää puolet istutuksia/pihaa. Naapuriin kilometri ja kauppaan 5km. Haluaisin että rahaa olisi niin ettei tarvitsisi miettiä riittääkö rahat elämiseen ja miettiä kumpi on tärkeämpi rempata vessa vai ulkolaudoitus, vaan voisi toteuttaa molemmat heti. Unelmien työ sijoittuisi loka-maaliskuulle, luovaa rakentamista tms ja loput olisi aina lomaa jolloin voisin keskittyä paremmin viljelyyn ja puutarhan laittoon, sekä muihin puuhasteluihin. Tykkään varsin vaatimattomasta elämästä mutta olisi kiva että sitä rahaa olisi niin että voisi vaan lampsia kauppaan valitsemaan maalia ja laminaattia tai muita tarvikkeita. En haaveile, matkustelusta, kampaamoista tai kauneushoitoloista, hienoista autoista tai vaatteista. Meillä ei siis ole sisävessaa ja kylpyhuone+sauna+vesi ovat pihalla puulämmitteisiä, puut kaadetaan ja pilkotaan itse metsästä, se ei haittaa kunhan terveys ja kunto kestää.
kunhan äippän tekemää lässisoossia pyttipannua ja pannukakkua riittää
ja vanaha korolla ajjoon kelepaa
☺️
Tasapainoinen suhde missä mies kuuntelee ja kunnioittaa myös minun tarpeita.
Ei alkoholia, fyysistä tai henkistä väkivaltaa.
Tasaista ja tavallista arkea luonnossa liikkuen, pienen pieni vaatimaton mummonmökki missä on riittävästi tilaa kahdelle + eläimille. N. 60m². Iso piha mikä olis aidattu koirille, pääsy omalta pihalta suoraan metsään. Vesistöstä plussaa vaikka talon ei oo pakko järven rannalla ollakaan.
Oma kasvimaa ja marjapuskia. Ulkovaja missä voisi nikkaroida puusta.
Yksinkertaista ja vaatimatonta elämää.
Hyvä parisuhde.
Ei sitä ihminen muuta tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Asuisin aviomieheni kanssa maalla, keskellä korpea. Lapsemme olisivat jo muuttaneet omilleen koulun perässä. Me olisimme täysin omavaraisia, sähkön, veden ja ruoan suhteen. Meillä olisi isot kasvihuoneet. Rahaa tulisi sijoituksista tarpeeksi muuhun. Talo olisi terve ja kauniisti sisustettu, siellä olisi kaikki mitä voisin kaivata, kuten iso vaate/pukeutumishuone, kodinhoitohuone, ihana makuuhuone, työhuone miehen etätöihin, suuri avokeittiö-ruokailuhuone-olohuone. Höyrysauna, poreallas ulkona terassilla.
Talo olisi älytalo ja mahdollisimman moni asia olisi automatisoitu, kuten vaikka puutarhan ja talon sisäiset valot ulkotilan valoisuuden mukaan.
Meillä olisi rescue-eläiminä muutama lammas ja vuohi, ehkä vanha lehmäkin, ja kanoja. Oma iso hevonen jolla voisi tehdä peltotöitä.
Säilössä olisi pahan päivän varalle paljon vettä, sidetarpeita, lääkintävälineitä, säilyvää ruokaa, eläimille tarpeita, vessapaperia, lääkkeitä...
Olisi ihana elää siellä omaa, rauhallista elämää nauttien luonnosta isojen ikkunoiden kautta kelillä kuin kelillä. Keitellä ihanaa teetä kauniissa keittiössä ja selailla nopeaa nettiä. Käydä hakemassa lounassalaattiin tarpeet kasvihuoneesta...
Pakko kysyä, että kuka tekisi ne kaikki työt, mitä omavarainen ruuan ja sähköntuotanto useine kasvihuoneiden vaatisi. Kuulostaa täysin utopialta.
Pieni mummonmökki mukavuuksilla keskellä metsää ja lähellä järveä. Ei mitään pihaa hoidettavana. Siellä tönö mustikan ja puolukanvarpujen keskellä. Rannassa minulla olisi soutuvene. Siellä sitten asustelisin yksin.
99% ihmiskunnasta häviäis pois. Luonto palautuisi ja uusiutuisi. Olis itsellä muinaisten ihmisten kyvyt ja taidot. Olisko mikään niin innostavaa? Koskemattomat korpimaat ja vapaat vedet.
Viettäisin kaikki talvet loma-asunnossa etelä-Euroopassa tehden jotain mielekästä työtä, olisin sellaisessa joka olisi oma eikä joku työntekijä tai siivooja tulisi ovelle huutamaan "lähtöaika!" ja siellä olisi tietysti myös allas tai ainakin meri lähellä. Lähes joka päivä olisi aurinkoinen ja . Sitten talvella viettäisin talvea jossain lämpimässä kuten Australia jossa on kesä silloin kun Euroopassa talvi. Skippaisin talven kokonaan ja olisin siitä onnellinen.
Että olisi hyvät välit sukulaisiin, riittävä toimeentulo ja terveys ja lapsi saisi mieleisensä työn, pärjäisi ja olisi tyytyväinen elämäänsä.
Olisin naimisissa rakastamani miehen kanssa (näin on todellisuudessakin). Ei lapsia (ei ole). Asuisin Suomessa (asun nykyään ulkomailla ja ikävöin Suomea). Tekisin jotain itsenäistä ja joustavaa, ei liian kuormittavaa työtä (tällä hetkellä jatkuva työstressi). Ehkä tärkein muutos nykyisestä oikeasta elämästä unelmaan olisi terveyshuolien poissaolo. Viimeiset kymmenen vuotta on ollut aikamoista mollivoittoa niin omassa kuin läheisten terveydessä.
Unelmieni elämä olisi avioliitto nykyisen mieheni kanssa. Mieheni olisi kotitöihin osallistuva ja läsnäoleva isä meidän kahdelle, kolmelle lapselle. Meillä olisi kaksikerroksinen, osittain puulämmitteinen talo, jonka pihassa olisi iso autotalli miehen harrastuksilme ja minulle verstas (olen puuseppä), jotta voisin perustaa toiminimen.
Minulla voisi olla myös vakituinen työpaikka. Haluaisin kotieläimiä ja hyötykasveja täynnä olevan puutarhan.
Yhden miljoonan lottovoitto toteuttaisi nämä unelmat.
Minulla olisi mies ja viisi lasta. Kiva rivarin pätkä tai kivalla parvekkeella oleva asunto talosta, missä ei tupakoitsijoita. Pieni mökki järven rannalla, siellä puusauna ja kantovesi. Mies olis rakas, raitis ja tanssitaitoinen.
Todellisesta elämästä jäikin sitten kaikki muu puuttumaan, mutta yksi ihana lapsi sentään on. Hänestä olen onnellinen.
Minulla olisi neljä lasta. Asuisimme lasten ja miehen kanssa omakotitalossa kylässä, jossa olisi kauniita luontopolkuja, järviä tai meri lähellä. Yhteisöllisyys olisi vahvasti läsnä, kahvittelisimme naapureiden kanssa harva se päivä ja myös ystäviä ja sukulaisia kävisi kylässä.
Suurin toiveeni on etten joudu enää koskaan kokemaan yksinäisyyttä. Lapsuus ja nuoruus olivat minulle yksinäistä aikaa koulukiusaamisen ja kylmien perhesuhteiden vuoksi. Sen takia kaipaan yhteisöjä, yhteisöllisyyttä, ihmisiä ja kissanristiäisiä elämääni kenties astetta enemmän kuin muut.