Abortti,milloin tuomitset/suret?
Jos päädyt aborttiin, niin milloin tuomitset sen tai suret vammaista?
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 18:24"]
Täh? Mitä vammaista?
Aborttia on vaikea hyväksyä silloin kuin se on täydellisen välinpitämättömyyden ja pelkän seksin himon lopputulos. Yleensä nämä tyypit ei edes opi mitään. Tuttavapiirissäni on henkilö, joka on 33 -vuotias ja hänelle on tehty kolme aborttia. Se on mielestäni jo kertakaikkisen pimeä tilanne. Hän makaa kaikkien kanssa (ainakin omien puheidensa mukaan) ja hänellä on ollut useita kertoja sukupuolitauteja. Hakeutuisi hoitoon, sillä joku mielenterveysongelma hänellä täytyy olla.
[/quote]
Eikö tässä tilanteessa raskauksien keskeytys ole ihan hyvä asia? jos on noin hakoteillä, ei lapsi saatika kolme ainakaan parantaisi tilannetta.
Itse aiheeseen, en tuomitse kenenkään abortteja. Luotan siihen että ihmiset tuntevat oman tilanteensa tarpeeksi hyvin tehdäkseen itse omat päätöksensä elämäänsä koskien.
Olipa sekava kysymys.
Mutta aborttia en tuomitse koskaan, siihen on aina hyvä syy. Parempi ettei ei-toivottuja lapsia synny, niitä huonosti kohdeltuja on nyt jo aivan liikaa.
Tuomitsen jokaisen abortin, jonka syynä on äidin pään tyhjä sisältö. Silloin aborttia tulisi automaattisesti seurata sterilointi, koska abortti ei ole ehkäisykeino eikä abortin sosiaalisista syistä hakeva nainen ole koskaan kypsä äidiksi. Lapsen vakava vamma, äidin hengenvaara ja raiskaus ovat ihan OK syitä, mutta ei se, että tilattu etelänmatka ei ole kiva, jos oksettaa, joten haenpa abortin, jotta pääsen reissuun.
sterilointi ei ole yhtään hullumpi keino ehkäistä abortteja.
Abortti on suru vaikka olisi pakollinen. Suru kestää joillain vuoden päivät.
Täh?. Kuka haluaisi synnyttää vammaisen lapsen?
En tuomitse mutta suren. Abortin hyväksyn siinä tilanteessa, että se on raiskauksen tulosta tai äiti on hengenvaarassa mikäli raskaus jatkaa ja jos sikiö on täysin elinkyvytön.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 18:51"]
Abortti on suru vaikka olisi pakollinen. Suru kestää joillain vuoden päivät.
[/quote]
Tunnen erään iäkkää naisen, jolle on nuorena tehty abortti. On kuulemma joka ainoa päivä ajatellut ja surrut sitä asiaa. Siis kymmeniä vuosia.
ihan varmasti on surrut ja ajatellut syntymätöntä lasta, ja varsinkin jos abortti on tehty muusta syystä kuin "ehkäisynä".
Minulla ei ole tapana surra tai tuomita ihmisten ratkaisuja. Maailma on liikakansoittunut, joten kaikenlainen syntyvyyden ehkäisy on hyvästä.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 19:11"]
Minulla ei ole tapana surra tai tuomita ihmisten ratkaisuja. Maailma on liikakansoittunut, joten kaikenlainen syntyvyyden ehkäisy on hyvästä.
[/quote]
Näin.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 19:11"]
Minulla ei ole tapana surra tai tuomita ihmisten ratkaisuja. Maailma on liikakansoittunut, joten kaikenlainen syntyvyyden ehkäisy on hyvästä.
[/quote]
Näin.
[/quote]
Tuostakin syystä voitaisiin hyvin laittaa pakkosterilisaatioon abortissa käyvät.
Täh? Mitä vammaista?
Aborttia on vaikea hyväksyä silloin kuin se on täydellisen välinpitämättömyyden ja pelkän seksin himon lopputulos. Yleensä nämä tyypit ei edes opi mitään. Tuttavapiirissäni on henkilö, joka on 33 -vuotias ja hänelle on tehty kolme aborttia. Se on mielestäni jo kertakaikkisen pimeä tilanne. Hän makaa kaikkien kanssa (ainakin omien puheidensa mukaan) ja hänellä on ollut useita kertoja sukupuolitauteja. Hakeutuisi hoitoon, sillä joku mielenterveysongelma hänellä täytyy olla.