Lue keskustelun säännöt.
Avuoehto. puolesta ja vastaan.
10.07.2013 |
Hyvät ja huonot puolet. Onko haittaa parisuhteelle. Kertokaa kaikenlaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Itse en ole asiaa enempää pohtinut ja nyt näyttää tulevan ajankohtaiseksi. .
Kommentit (54)
Meillä on avioehto minun ehdotuksestani. Mies perii tulevaisuudessa maata eivätkä hänen vanhemmillaan ole testamenttia, tuskin tekevätkään. Avioliitto ei ole mikään tae siitä, etteikö ero voisi joskus tulla. Miksi siihen pitäisi vielä lisätä ylimääräistä huolta? Itse en ainakaan ole niin jalomielinen, että luopuisin omasta omaisuudestani miehen uuden onnen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:27"]
Tositapaus tuttavapiiristä:
Nuoripari meni naimisiin tyhjätaskuina, tekivät kuitenkin avioehdon miehen äidin painostuksesta (siellä metsämökki ja vene tulossa perinnöksi).
Vuosien varrella mies perusti yrityksen, jonka eteen yhdessä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa. Lopulta työ tuotti tulosta ja yritys alkoi menestyä hyvin. Vihdoin tuli aika tehdä lapsia ja nainen olikin monta vuotta kotona.
Tuli avioero ja avioehdon täytäntöönpano: Miehellä menestyvä yritys, naisella vuosikausien ura kotiäitinä. Nyt on miehellä myös uusi, nuori ja nätti vaimo.
Yrityksen eteen tehtyjä tunteja ei enää muistella, tai yhteisten lasten eteen tehtyjä uhrauksia. Ex-vaimo muutti vuokralle, katkera on, ja ymmärrän hyvin.
Mieti etukäteen, minkä asioiden kanssa voit elää. Rahalla on tosiaan väliä silloin, kun olet auttanut toista tekemään itselleen omaisuuden ajatuksena koko perheen yhteinen hyvä, ja tämä kaikki hyvä ei sitten koskenutkaan sinua...
[/quote]
Ai ne teki avioehdon, jonka mukaan miehen avioehdon tekemisen jälkeen perustamaan yritykseen käytettyä aikaa ei huomioida, jos erotaan. Aika fiksu anoppi, jos kykeni tuollaisen ennustamaan.
Yleensä tuossa vaiheessa avioehto määritellään siten, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta ennen liittoa hankittuun omaisuuteen tai liiton aikana perittyyn. Aika outoa laittaa lauselma, jonka mukaan puolison yrityksessä tehtyä työtä ei huomioida.
Vai olisiko niin, että esimerkkisi on keksitty? Kukaan kun ei ole niin tyhmä, että tietää avioehdon (mitään et saa!) ja silti tekee ilmaista työtä.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:27"]
Tositapaus tuttavapiiristä:
Nuoripari meni naimisiin tyhjätaskuina, tekivät kuitenkin avioehdon miehen äidin painostuksesta (siellä metsämökki ja vene tulossa perinnöksi).
Vuosien varrella mies perusti yrityksen, jonka eteen yhdessä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa. Lopulta työ tuotti tulosta ja yritys alkoi menestyä hyvin. Vihdoin tuli aika tehdä lapsia ja nainen olikin monta vuotta kotona.
Tuli avioero ja avioehdon täytäntöönpano: Miehellä menestyvä yritys, naisella vuosikausien ura kotiäitinä. Nyt on miehellä myös uusi, nuori ja nätti vaimo.
Yrityksen eteen tehtyjä tunteja ei enää muistella, tai yhteisten lasten eteen tehtyjä uhrauksia. Ex-vaimo muutti vuokralle, katkera on, ja ymmärrän hyvin.
Mieti etukäteen, minkä asioiden kanssa voit elää. Rahalla on tosiaan väliä silloin, kun olet auttanut toista tekemään itselleen omaisuuden ajatuksena koko perheen yhteinen hyvä, ja tämä kaikki hyvä ei sitten koskenutkaan sinua...
[/quote]
Ai ne teki avioehdon, jonka mukaan miehen avioehdon tekemisen jälkeen perustamaan yritykseen käytettyä aikaa ei huomioida, jos erotaan. Aika fiksu anoppi, jos kykeni tuollaisen ennustamaan.
Yleensä tuossa vaiheessa avioehto määritellään siten, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta ennen liittoa hankittuun omaisuuteen tai liiton aikana perittyyn. Aika outoa laittaa lauselma, jonka mukaan puolison yrityksessä tehtyä työtä ei huomioida.
Vai olisiko niin, että esimerkkisi on keksitty? Kukaan kun ei ole niin tyhmä, että tietää avioehdon (mitään et saa!) ja silti tekee ilmaista työtä.
[/quote]
avioehdossa ei tarvitse erikseen sanoa, että puolison fiemassa tehtyä työtä ei lasketa. Riittää kun sanotaan, etttä omaisuus on sen, jonka nimissä se on hankittu. Yleensähän näissä todtaaan vain tuo ja sitten sen lisäksi AIOTAAN maksaa sille työtä tekevälle puolisolle hyvä korvaus, mutta sitten, kun ei ole rahaa eikä oikein aikaakaan ja kun se jää ja unohtuu niin siitä ei vaan koskaan tule mitään. Ja puoliso ei tietenkään saa kysellä palkkansa perrään, koska sehän olisi ahneutta...
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:27"]
Tositapaus tuttavapiiristä:
Nuoripari meni naimisiin tyhjätaskuina, tekivät kuitenkin avioehdon miehen äidin painostuksesta (siellä metsämökki ja vene tulossa perinnöksi).
Vuosien varrella mies perusti yrityksen, jonka eteen yhdessä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa. Lopulta työ tuotti tulosta ja yritys alkoi menestyä hyvin. Vihdoin tuli aika tehdä lapsia ja nainen olikin monta vuotta kotona.
Tuli avioero ja avioehdon täytäntöönpano: Miehellä menestyvä yritys, naisella vuosikausien ura kotiäitinä. Nyt on miehellä myös uusi, nuori ja nätti vaimo.
Yrityksen eteen tehtyjä tunteja ei enää muistella, tai yhteisten lasten eteen tehtyjä uhrauksia. Ex-vaimo muutti vuokralle, katkera on, ja ymmärrän hyvin.
Mieti etukäteen, minkä asioiden kanssa voit elää. Rahalla on tosiaan väliä silloin, kun olet auttanut toista tekemään itselleen omaisuuden ajatuksena koko perheen yhteinen hyvä, ja tämä kaikki hyvä ei sitten koskenutkaan sinua...
[/quote]
Ai ne teki avioehdon, jonka mukaan miehen avioehdon tekemisen jälkeen perustamaan yritykseen käytettyä aikaa ei huomioida, jos erotaan. Aika fiksu anoppi, jos kykeni tuollaisen ennustamaan.
Yleensä tuossa vaiheessa avioehto määritellään siten, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta ennen liittoa hankittuun omaisuuteen tai liiton aikana perittyyn. Aika outoa laittaa lauselma, jonka mukaan puolison yrityksessä tehtyä työtä ei huomioida.
Vai olisiko niin, että esimerkkisi on keksitty? Kukaan kun ei ole niin tyhmä, että tietää avioehdon (mitään et saa!) ja silti tekee ilmaista työtä.
[/quote]
avioehdossa ei tarvitse erikseen sanoa, että puolison fiemassa tehtyä työtä ei lasketa. Riittää kun sanotaan, etttä omaisuus on sen, jonka nimissä se on hankittu. Yleensähän näissä todtaaan vain tuo ja sitten sen lisäksi AIOTAAN maksaa sille työtä tekevälle puolisolle hyvä korvaus, mutta sitten, kun ei ole rahaa eikä oikein aikaakaan ja kun se jää ja unohtuu niin siitä ei vaan koskaan tule mitään. Ja puoliso ei tietenkään saa kysellä palkkansa perrään, koska sehän olisi ahneutta...
[/quote]
Silloin se puolison firmassa ilmaiseksi työtä tekevä on yksinkertaisesti tyhmä ja ansaitseekon kohtalonsa! Vai totaali-idiootti tekee ensin sopimuksen, jonka mukaan omaisuus on sen, jonka nimissä se on ja sitten heti perään ryhtyy kartuttamaan sen toisen omaisuutta.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:27"]
Tositapaus tuttavapiiristä:
Nuoripari meni naimisiin tyhjätaskuina, tekivät kuitenkin avioehdon miehen äidin painostuksesta (siellä metsämökki ja vene tulossa perinnöksi).
Vuosien varrella mies perusti yrityksen, jonka eteen yhdessä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa. Lopulta työ tuotti tulosta ja yritys alkoi menestyä hyvin. Vihdoin tuli aika tehdä lapsia ja nainen olikin monta vuotta kotona.
Tuli avioero ja avioehdon täytäntöönpano: Miehellä menestyvä yritys, naisella vuosikausien ura kotiäitinä. Nyt on miehellä myös uusi, nuori ja nätti vaimo.
Yrityksen eteen tehtyjä tunteja ei enää muistella, tai yhteisten lasten eteen tehtyjä uhrauksia. Ex-vaimo muutti vuokralle, katkera on, ja ymmärrän hyvin.
Mieti etukäteen, minkä asioiden kanssa voit elää. Rahalla on tosiaan väliä silloin, kun olet auttanut toista tekemään itselleen omaisuuden ajatuksena koko perheen yhteinen hyvä, ja tämä kaikki hyvä ei sitten koskenutkaan sinua...
[/quote]
Ai ne teki avioehdon, jonka mukaan miehen avioehdon tekemisen jälkeen perustamaan yritykseen käytettyä aikaa ei huomioida, jos erotaan. Aika fiksu anoppi, jos kykeni tuollaisen ennustamaan.
Yleensä tuossa vaiheessa avioehto määritellään siten, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta ennen liittoa hankittuun omaisuuteen tai liiton aikana perittyyn. Aika outoa laittaa lauselma, jonka mukaan puolison yrityksessä tehtyä työtä ei huomioida.
Vai olisiko niin, että esimerkkisi on keksitty? Kukaan kun ei ole niin tyhmä, että tietää avioehdon (mitään et saa!) ja silti tekee ilmaista työtä.
[/quote]
Luetun ymmärtämistä voi myös harjoitella. Anoppi ehdotti avioehtoa, koska häneltä oli jäämässä perintöä pojalleen, jota ei halunnut miniänsä saavan. Sitten on menty naimisiin. Myöhemmin on perustettu yritys, jossa on yhdessä työskennelty, mutta joka on ollut miehen omistuksessa.
Omasta kokemuksestani tiedän, että yrittäjäperheissä on ihan tavallista, että puoliso "auttelee" yrityksessä, eikä saa siitä mitään palkkaa. Yritys kun tahtoo tulla kotiin normaalin työpäivän jälkeenkin. Itse älysin jo hyvässä vaiheessa, että olen mieheni yrityksessä normaalina palkansaajana. Mies olisi tosin mieluusti ottanut vastaan tätä ilmaista "auttelua" edelleenkin. Omista oikeuksista pitää huolehtia ajoissa, ettei käy huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Silloin se puolison firmassa ilmaiseksi työtä tekevä on yksinkertaisesti tyhmä ja ansaitseekon kohtalonsa! Vai totaali-idiootti tekee ensin sopimuksen, jonka mukaan omaisuus on sen, jonka nimissä se on ja sitten heti perään ryhtyy kartuttamaan sen toisen omaisuutta.
[/quote]
Niin, tätä kutsutaan luottamukseksi, jota täälläkin suuresti peräänkuulutetaan. Surullista, ehkä ei pitäisi luottaa.
Meillä ei ole avioehtoa, koska menimme nuorina naimisiin. Ei ollut mitään, mitä ei olisi varaa menettää, jos ero tulisi. Avioliiton aikana meillä on aika isot tuloerot, mutta näen sen niin, että kumpikin meistä näkee tämän perheen eteen vaivaa omalla tavallaan, ja se, mitä meillä nyt on, on yhdessä tehtyä. Eikä mitään isoja perintöjäkään odotettavissa.
Ajattelen avioehdosta kuitenkin niin, että sellainen kannattaa ehdottomasti tehdä, jos yhtään on omaisuutta valmiina tai tiedossa. Avioliiton aikana se on vain pala paperia, mutta tilanteiden muuttuessa voi olla korvaamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:27"]
Tositapaus tuttavapiiristä:
Nuoripari meni naimisiin tyhjätaskuina, tekivät kuitenkin avioehdon miehen äidin painostuksesta (siellä metsämökki ja vene tulossa perinnöksi).
Vuosien varrella mies perusti yrityksen, jonka eteen yhdessä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa. Lopulta työ tuotti tulosta ja yritys alkoi menestyä hyvin. Vihdoin tuli aika tehdä lapsia ja nainen olikin monta vuotta kotona.
Tuli avioero ja avioehdon täytäntöönpano: Miehellä menestyvä yritys, naisella vuosikausien ura kotiäitinä. Nyt on miehellä myös uusi, nuori ja nätti vaimo.
Yrityksen eteen tehtyjä tunteja ei enää muistella, tai yhteisten lasten eteen tehtyjä uhrauksia. Ex-vaimo muutti vuokralle, katkera on, ja ymmärrän hyvin.
Mieti etukäteen, minkä asioiden kanssa voit elää. Rahalla on tosiaan väliä silloin, kun olet auttanut toista tekemään itselleen omaisuuden ajatuksena koko perheen yhteinen hyvä, ja tämä kaikki hyvä ei sitten koskenutkaan sinua...
[/quote]
Minä laitoin tämän tapauksen tänne ja voin kyllä vakuuttaa, että tositapaus. Se kyllä jäi kirjoittamatta, että tällä hetkellä tapaus on menossa oikeuteen tarkoituksena kohtuullistaa avioehtoa. Tuottaa varmaan tulosta, koska kyseessä on pitkä liitto ja toinen on tietääkseni saanut huomattavaa hyötyä toisen kustannuksella. Eli ei avioehto mikään lopullinen ole, mutta paskamainen juttu silti. Jopa isän ja lasten välit menneet mönkään, koska lapset pitäneet äitinsä puolta. Tiiä sitten onko ukon sekoittanut rakkaus vai kriisi...
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 17:42"]
[/quote]
Silloin se puolison firmassa ilmaiseksi työtä tekevä on yksinkertaisesti tyhmä ja ansaitseekon kohtalonsa! Vai totaali-idiootti tekee ensin sopimuksen, jonka mukaan omaisuus on sen, jonka nimissä se on ja sitten heti perään ryhtyy kartuttamaan sen toisen omaisuutta.
[/quote]
Niin, tätä kutsutaan luottamukseksi, jota täälläkin suuresti peräänkuulutetaan. Surullista, ehkä ei pitäisi luottaa.
[/quote]
Ei tuo ole luottamusta. Luottamusta on se, että firman ollessa vielä pieni maksetaan sille puolisolle palkkaa, vaikka olisi miten tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen avioehdon puolesta ja vastaan. Eli sen järkevyys riippuu tilanteesta ja siitä miltä puolelta katsotaan.
Meillä miehellä oli avioon mennessä omissa nimissä oleva maatila, joten teimme avioehdon yhteistuumin, ajatuksena, että mahdollisessa erotilanteessa tila ei pirstoudu elinkelvottomaksi.
Myöhemmin avioehto alkoi kaduttamaan, kun eihän miehen tila ollut maksettu, vaikka omistus miehen olikin. Yhdessä ollaan velkaa maksettu, mutta erossa miehelle jäisi kaikki. Sittemmin olemme kyllä hankkineet lisää maata, jota avioehto ei koske, joten minullekin on kertynyt omaisuutta.
Niitä asioita olen vuosien myötä mietiskellyt, mitä tässä ketjussa on esille tullutkin. Eli minä olen tukenut tilan kehittymistä hoitamalla lapset, tekemällä töitä ja hoitanut miehen asioita, jotta hän on saanut tehdä töitä.
Erotilanteessa en halua joutua siihen, että joudun kaupungin vuokrakämppään samalla, kun mies jatkaa tilanpitoa ja kodissamme asumista kuin ennenkin. Niinpä meillä on sovittuna aika avioehdon purkamista varten. Nyt ollaan oltu yhdessä jo sen verran pitkään, että minäkin ansaitsen saada mahdollisessa erotilanteessa muutakin kuin puille paljaille jäämisen.
Ei lainkaan puusilmäinen, vaan nähnyt yhtä ja toista. Ja tuosta numeron 53 tapauksesta hän nimenomaan sanoi, että riitaisassa erotilanteessa ei oteta huomioon inhimillisyyttä, vaan sitä mikä laki sanoo ja se voi tulla epäedulliseksi sille joka on ollut avioliitossaan sinisilmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 08:41"]
Parempi olisi jos lakia muutettaisiin niin että oletuksena ennen avioliittoa hankittu omaisuus ja perinnöt olis pois jaosta, ja vain avioliiton aikana hankittu omaisuus jaettaisiin. Silloin suurin osa jaoista menisi suunnilleen oikein ja ne joilla on erityistarpeita vois tehdä tarkemman avioehdon.
[/quote]
Tuollainen laki olisi hyvä. Perinnöistä siis kaikki tulevatkin.
Ja kun lakia ei ole vielä, niin suosittelen tehtäväksi avioehdon, jossa juuri tuo ennen avioliittoa omistettu + tulevat perinnöt rajataan pois.
Olen avioehdon puolesta. Meillä se rajaa pois lahjat ja perinnöt. Avioliitossa ja sitä ennen hankittu omaisuus menee jakoon, sitä ei otettu mukana ehtoon. Yhdessä on oltu pari vuosikymmentä ja ehto tehtiin muutama vuosi sitten. Miehelle ei ole tulossa perintöjä, minulle ehkä ja jotain olen jo saanutkin.
Kannattaa siis miettiä, millaisen avioehdon tekee. Meillä ihan vaan sellainen, että omaisuus ennen avioliittoa sekä perinnöt rajataan pois, muutoin kaikki on yhteistä eli se kaikki, minkä avioliittomme aikana olemme keränneet. Avioehdolla varmistin sen, että jos tulee ero, minulla ja ennen kaikkea LAPSILLA on jotain pesämunaa (ennen avioliittoa omistamani rahat).
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 16:27"]
Tositapaus tuttavapiiristä:
Nuoripari meni naimisiin tyhjätaskuina, tekivät kuitenkin avioehdon miehen äidin painostuksesta (siellä metsämökki ja vene tulossa perinnöksi).
Vuosien varrella mies perusti yrityksen, jonka eteen yhdessä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa. Lopulta työ tuotti tulosta ja yritys alkoi menestyä hyvin. Vihdoin tuli aika tehdä lapsia ja nainen olikin monta vuotta kotona.
Tuli avioero ja avioehdon täytäntöönpano: Miehellä menestyvä yritys, naisella vuosikausien ura kotiäitinä. Nyt on miehellä myös uusi, nuori ja nätti vaimo.
Yrityksen eteen tehtyjä tunteja ei enää muistella, tai yhteisten lasten eteen tehtyjä uhrauksia. Ex-vaimo muutti vuokralle, katkera on, ja ymmärrän hyvin.
Mieti etukäteen, minkä asioiden kanssa voit elää. Rahalla on tosiaan väliä silloin, kun olet auttanut toista tekemään itselleen omaisuuden ajatuksena koko perheen yhteinen hyvä, ja tämä kaikki hyvä ei sitten koskenutkaan sinua...
[/quote]