Siis otetaanko elintenluovutuksessa elimet irti elossa olevalta potilaalta?!
Jos testamenttaa elimensä tieteen, sairaanhoidon tms käyttöön, niin otetaanko ne elimet, kun potilas vielä on elossa? Vai odotetaanko, että on kuollut? IltaSanomien keskustelupalstalla "sairaanhoitaja" väittää, että potilaat ovat elossa, eikä heitä nukuteta, mutta heille annetaan lihakset lamaannuttavaa lääkettä, jotta he eivät kipua tuntiessaan nytkähtele. Ei kai tämä ole totta??? Kuolevat siis lopulta kai kipushokkiin? Olen aina luullut, että elimet otetaan juuri kuolleelta, mutta ne otetaankin henkitoreissaan olevalta ihmiseltä?kö?
Britanniassa potilaat kaiken varalta nukutetaan, mutta Suomessa kuulemma ei, vaan täällä annetaan ainoastaan lihakset lamaannuttavaa lääkettä, joka siis ei vie kipua yhtään mihinkään.
Aika kiva, olet siinä elossa leikkauspöydällä, kun kirurgi käy irrottamaan jotain maksaa, morjens!
Kommentit (60)
Lääkäri vastaa:
Potilaan pitää olla aivokuollut, ennen kuin elimet poistetaan. Aivokuolema todetaan kolmella standardoilulla eri testillä. Neurokirurgi tekee aivokuoleman kriteerit täyttävät testit (heijasteet, refleksit jne.), samoin anestesialääkäri tekee hengitystestin. Lisäksi voidaan vielä tähdä aivovaltimoiden tietokonetomografiatutkimus varjoaineella, jossa todetaan, että aivovaltimoihin ei mene lainkaan varjoainetta, eli toisin sanoen aivoissa ei ole lainkaan verenkiertoa. TT-tutkimuksesta näkee myös aivoparenkyymin, jossa valkean ja harmaan aineen rajaa ei ole vaan aivot ovat yhtä turvonnusta mössöä. Näiden kolmen testin perusteella potilas voidaan 100%-varmuudella todeta aivokuolleeksi ja silloin tämä aika merkitään potilaan kuolinajaksi papereihin. Hengityskoneen avulla sydän ja verenkierto voidaan pitää keinotekoisesti käynnissä elinluovutukseen saakka. Elinluovuotuksessa potilas ei tunne kipua eikä mitään muuta, koska aivot ovat tuhoutuneet ja potilas on kliinisesti kuollut. Usein elinluovuttaja on äkillisen aivotapahtuman esim. laajan aivoverenvuoden saanut muuten terve potilas.
Elinluovutuksessa potilas on juridisesti jo kuollut, koska minkäänlaista aivotoimintaa ei enää ole. Se todetaan siis kolmella erilaisella luotettavalla testillä usean 3 eri erikoislääkärin toimesta. Potilas ei tunne kipua eikä mitään muutakaan.
Parhaimmillaan aiemmin perusterve elinluovuttaja voi antaa uuden elämän monelle eri henkilölle.
Monesti tällaiset kauhukertomukset lehdissä ovat huuhaata ja ihmiset uskoo niihin. Maalaisjärjen käyttö on sallittua tässäkin on sallittua. Itse haluan luovuttaa kaikki elimeni eteenpäin, jos jostain syystä elämäni päättyy liian aikaisin ja kelpaan elinluovuttajaksi. Kuoleman jälkeen niitä elimiä ruumisarkussa enää tarvita. Mutta monen ihmisen elämä voi pelastua uuden sydämen, keuhkojen, maksan ja vaikka uusien sarveiskalvojen avulla.
Olen näiden asioiden kanssa tekemisissä päivittäin. Äkillinen kuolema on yksi vaikeimmista asioista läheisille ja omaisille. Ymmärrän hyvin, että siinä tunnemyrskyssä on vaikea tai jopa mahdoton ajatella järkevästi. Siksi potilaan oma tahto olisi hyvä olla selvillä, jos tällaista tapahtuu. Sitä varten elintenluovutuskortti on hyvä olla lompakossa. Lainsäädäntö on tosin muuttunut niin, että jos potilas ei ennen kuolemaansa ole tuonut esille, että ei halua kuoleman jälkeen luovuttaa elimiään, niin elinluovutus voidaan tehdä omaisilta kysymättä.
Hyvin vaikeita asioita, joihin jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen omien elämänarvojen perusteella ja niitä tulee kunnioittaa.
On varmasti kirjoitusvirheitä jne. Mutta toivottavasti tajuatte kirjoitukseni sanoman niistä huolimatta.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:40"]
Lääkäri vastaa:
Potilaan pitää olla aivokuollut, ennen kuin elimet poistetaan. Aivokuolema todetaan kolmella standardoilulla eri testillä. Neurokirurgi tekee aivokuoleman kriteerit täyttävät testit (heijasteet, refleksit jne.), samoin anestesialääkäri tekee hengitystestin. Lisäksi voidaan vielä tähdä aivovaltimoiden tietokonetomografiatutkimus varjoaineella, jossa todetaan, että aivovaltimoihin ei mene lainkaan varjoainetta, eli toisin sanoen aivoissa ei ole lainkaan verenkiertoa. TT-tutkimuksesta näkee myös aivoparenkyymin, jossa valkean ja harmaan aineen rajaa ei ole vaan aivot ovat yhtä turvonnusta mössöä. Näiden kolmen testin perusteella potilas voidaan 100%-varmuudella todeta aivokuolleeksi ja silloin tämä aika merkitään potilaan kuolinajaksi papereihin. Hengityskoneen avulla sydän ja verenkierto voidaan pitää keinotekoisesti käynnissä elinluovutukseen saakka. Elinluovuotuksessa potilas ei tunne kipua eikä mitään muuta, koska aivot ovat tuhoutuneet ja potilas on kliinisesti kuollut. Usein elinluovuttaja on äkillisen aivotapahtuman esim. laajan aivoverenvuoden saanut muuten terve potilas.
Elinluovutuksessa potilas on juridisesti jo kuollut, koska minkäänlaista aivotoimintaa ei enää ole. Se todetaan siis kolmella erilaisella luotettavalla testillä usean 3 eri erikoislääkärin toimesta. Potilas ei tunne kipua eikä mitään muutakaan.
Parhaimmillaan aiemmin perusterve elinluovuttaja voi antaa uuden elämän monelle eri henkilölle.
Monesti tällaiset kauhukertomukset lehdissä ovat huuhaata ja ihmiset uskoo niihin. Maalaisjärjen käyttö on sallittua tässäkin on sallittua. Itse haluan luovuttaa kaikki elimeni eteenpäin, jos jostain syystä elämäni päättyy liian aikaisin ja kelpaan elinluovuttajaksi. Kuoleman jälkeen niitä elimiä ruumisarkussa enää tarvita. Mutta monen ihmisen elämä voi pelastua uuden sydämen, keuhkojen, maksan ja vaikka uusien sarveiskalvojen avulla.
Olen näiden asioiden kanssa tekemisissä päivittäin. Äkillinen kuolema on yksi vaikeimmista asioista läheisille ja omaisille. Ymmärrän hyvin, että siinä tunnemyrskyssä on vaikea tai jopa mahdoton ajatella järkevästi. Siksi potilaan oma tahto olisi hyvä olla selvillä, jos tällaista tapahtuu. Sitä varten elintenluovutuskortti on hyvä olla lompakossa. Lainsäädäntö on tosin muuttunut niin, että jos potilas ei ennen kuolemaansa ole tuonut esille, että ei halua kuoleman jälkeen luovuttaa elimiään, niin elinluovutus voidaan tehdä omaisilta kysymättä.
Hyvin vaikeita asioita, joihin jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen omien elämänarvojen perusteella ja niitä tulee kunnioittaa.
On varmasti kirjoitusvirheitä jne. Mutta toivottavasti tajuatte kirjoitukseni sanoman niistä huolimatta.
[/quote]
Mä en kyllä haluais kuolemaani todentamaan ja varmistamaan näitä sairaanhoitajia jotka palstallakin kyselee ohjeita lääkelaskentaan vuosi toisensa jälkeen. Huh!
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:40"]
Lääkäri vastaa:
Potilaan pitää olla aivokuollut, ennen kuin elimet poistetaan. Aivokuolema todetaan kolmella standardoilulla eri testillä. Neurokirurgi tekee aivokuoleman kriteerit täyttävät testit (heijasteet, refleksit jne.), samoin anestesialääkäri tekee hengitystestin. Lisäksi voidaan vielä tähdä aivovaltimoiden tietokonetomografiatutkimus varjoaineella, jossa todetaan, että aivovaltimoihin ei mene lainkaan varjoainetta, eli toisin sanoen aivoissa ei ole lainkaan verenkiertoa. TT-tutkimuksesta näkee myös aivoparenkyymin, jossa valkean ja harmaan aineen rajaa ei ole vaan aivot ovat yhtä turvonnusta mössöä. Näiden kolmen testin perusteella potilas voidaan 100%-varmuudella todeta aivokuolleeksi ja silloin tämä aika merkitään potilaan kuolinajaksi papereihin. Hengityskoneen avulla sydän ja verenkierto voidaan pitää keinotekoisesti käynnissä elinluovutukseen saakka. Elinluovuotuksessa potilas ei tunne kipua eikä mitään muuta, koska aivot ovat tuhoutuneet ja potilas on kliinisesti kuollut. Usein elinluovuttaja on äkillisen aivotapahtuman esim. laajan aivoverenvuoden saanut muuten terve potilas.
Elinluovutuksessa potilas on juridisesti jo kuollut, koska minkäänlaista aivotoimintaa ei enää ole. Se todetaan siis kolmella erilaisella luotettavalla testillä usean 3 eri erikoislääkärin toimesta. Potilas ei tunne kipua eikä mitään muutakaan.
Parhaimmillaan aiemmin perusterve elinluovuttaja voi antaa uuden elämän monelle eri henkilölle.
Monesti tällaiset kauhukertomukset lehdissä ovat huuhaata ja ihmiset uskoo niihin. Maalaisjärjen käyttö on sallittua tässäkin on sallittua. Itse haluan luovuttaa kaikki elimeni eteenpäin, jos jostain syystä elämäni päättyy liian aikaisin ja kelpaan elinluovuttajaksi. Kuoleman jälkeen niitä elimiä ruumisarkussa enää tarvita. Mutta monen ihmisen elämä voi pelastua uuden sydämen, keuhkojen, maksan ja vaikka uusien sarveiskalvojen avulla.
Olen näiden asioiden kanssa tekemisissä päivittäin. Äkillinen kuolema on yksi vaikeimmista asioista läheisille ja omaisille. Ymmärrän hyvin, että siinä tunnemyrskyssä on vaikea tai jopa mahdoton ajatella järkevästi. Siksi potilaan oma tahto olisi hyvä olla selvillä, jos tällaista tapahtuu. Sitä varten elintenluovutuskortti on hyvä olla lompakossa. Lainsäädäntö on tosin muuttunut niin, että jos potilas ei ennen kuolemaansa ole tuonut esille, että ei halua kuoleman jälkeen luovuttaa elimiään, niin elinluovutus voidaan tehdä omaisilta kysymättä.
Hyvin vaikeita asioita, joihin jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus omaan mielipiteeseen omien elämänarvojen perusteella ja niitä tulee kunnioittaa.
On varmasti kirjoitusvirheitä jne. Mutta toivottavasti tajuatte kirjoitukseni sanoman niistä huolimatta.
[/quote]
Hienoa, että kunnioitat myös erilaisia näkemyksiä kuin mitä omasi on. Se on kunnioitettavaa.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:43"]
Mä en kyllä haluais kuolemaani todentamaan ja varmistamaan näitä sairaanhoitajia jotka palstallakin kyselee ohjeita lääkelaskentaan vuosi toisensa jälkeen. Huh!
[/quote]
No ei sairaanhoitaja sitä kuolemaa toteakaan... huoh, et taida olla parjaamiasi sairaanhoitajia fiksumpi ainakaan.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:43"]
Mä en kyllä haluais kuolemaani todentamaan ja varmistamaan näitä sairaanhoitajia jotka palstallakin kyselee ohjeita lääkelaskentaan vuosi toisensa jälkeen. Huh!
[/quote]
No ei sairaanhoitaja sitä kuolemaa toteakaan... huoh, et taida olla parjaamiasi sairaanhoitajia fiksumpi ainakaan.
[/quote]
Kuka lääkäri siellä TT:ssä on?
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:14"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:43"]
Mä en kyllä haluais kuolemaani todentamaan ja varmistamaan näitä sairaanhoitajia jotka palstallakin kyselee ohjeita lääkelaskentaan vuosi toisensa jälkeen. Huh!
[/quote]
No ei sairaanhoitaja sitä kuolemaa toteakaan... huoh, et taida olla parjaamiasi sairaanhoitajia fiksumpi ainakaan.
[/quote]
Kuka lääkäri siellä TT:ssä on?
[/quote]
Hoitaja suorittaa sen TT:n mutta radiologi antaa siitä lausunnon. Luulitko oikeasti, että joku hoitsu katselee röntgenissä kuvia ja arpoo niistä aivokuolemadiagnooseja?
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:16"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:14"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:43"]
Mä en kyllä haluais kuolemaani todentamaan ja varmistamaan näitä sairaanhoitajia jotka palstallakin kyselee ohjeita lääkelaskentaan vuosi toisensa jälkeen. Huh!
[/quote]
No ei sairaanhoitaja sitä kuolemaa toteakaan... huoh, et taida olla parjaamiasi sairaanhoitajia fiksumpi ainakaan.
[/quote]
Kuka lääkäri siellä TT:ssä on?
[/quote]
Hoitaja suorittaa sen TT:n mutta radiologi antaa siitä lausunnon. Luulitko oikeasti, että joku hoitsu katselee röntgenissä kuvia ja arpoo niistä aivokuolemadiagnooseja?
[/quote]
Lisäksi, jos tehdään joku valtimoiden varjoainetutkimus, sen suorittaa lääkäri, ei hoitaja.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:01"]
Sekä minulla että lapsillani on lompakossa kortti, jossa kerromme, että emme suostu elintenluovutukseen. Näin takaamme, että meitä ei ryhdytä elävänä pilkkomaan varaosiksi.
[/quote]
Ettekä tietenkään suostu ottamaan vastaan siirtoelimiä.
[/quote]
Toivottavasti siinä kortissa on tosiaan myös kohta johon voi ruksata että en ota vastaan elimiä. Vai onko se itsestään selvää ja tällaisen kortin löydyttyä elimet annetaan suosiolla jollekin muulle?
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:16"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 00:14"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:55"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:43"]
Mä en kyllä haluais kuolemaani todentamaan ja varmistamaan näitä sairaanhoitajia jotka palstallakin kyselee ohjeita lääkelaskentaan vuosi toisensa jälkeen. Huh!
[/quote]
No ei sairaanhoitaja sitä kuolemaa toteakaan... huoh, et taida olla parjaamiasi sairaanhoitajia fiksumpi ainakaan.
[/quote]
Kuka lääkäri siellä TT:ssä on?
[/quote]
Hoitaja suorittaa sen TT:n mutta radiologi antaa siitä lausunnon. Luulitko oikeasti, että joku hoitsu katselee röntgenissä kuvia ja arpoo niistä aivokuolemadiagnooseja?
[/quote]
Vaikka luotan tuossa itse ehkä enemmän hoitsuihin, niin miten huonosti toteutettu TT paranisi, kun se siirtyy hoitajalta lääkärille?
TT-kuva kuvaa aivotoimintaa epäsuorasti, se ei kuvaa kipuja tai sähköistä liikettä. Varjoainekuvausta tuskin käytetään aivokuoleman diagnoosiin. Kuoleman diagnoosi perustuu molemmissa oletukseen, että hermotoimintaa ei ole, kun liike näyttää pysähtyneen ja lyhyen liikkeen puutteen pohjalta arvataan, että hermot eivät ole saaneet happea. Ihminen voi kuitenkin reagoidakin leikkaukseen, joka kertoo, että kyllä siellä hermotoimintaa on.
Jos eläinten kärsimyksistä huolehditaan ja ne pitää tainnuttaa ennen kuin niiltä erotellaan osia, minkä takia samaa ei edellytetä ihmisten ollessa teurastajan käsittelyssä? Tulee mieleen ulkomailla näkemäni teurastaja, joka avasi vielä rimpuilevan eläimen ja otti siltä elimiä.
En tiennytkään, että elinluovutukset pitää erikseen kieltää. Piti tarkistaa, kun en sitä meinannut uskoa:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinluovutus
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinluovutustahto
Kirjoitinpa sähköpostiini elinluovutuskieltoni:
Elimiäni tai kudoksiani ei saa luovuttaa, eikä käsitellä tutkimustarkoituksissakaan niin kauan kuin vereni vähänkin kiertää.
Kylläpä osaa olla itsekästä porukkaa nämä, jotka elintensä luovutuksen kieltää.
Mitä te siellä arkussa luulette elimillänne tekevänne? Mieluummin madonruuaksi kuin pelastamaan toisen ihmisen henki?
Toivottavasti ette tule koskaan tarvitsemaan verensiirtoa. Ällöttää jo ajatuskin, että esim. minun luovuttamani veri menee tollaselle itsekkäälle paskiaiselle.
Minulla on elinluovutuksen vasta-aihe, mutta onko minulla silti oikeus mahdolliseen siirtoelimeen?
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 04:03"]
Minulla on elinluovutuksen vasta-aihe, mutta onko minulla silti oikeus mahdolliseen siirtoelimeen?
[/quote]
Miten sä kehtaisit sellasen vastaanottaa?
Sisareni sai vakavan aivoverenvuodon ja oli tajuttomana useita viikkoja. Lääkärit eivät antaneet juurikaan toivoa. Lopulta sisko alkoi kuitenkin pikkuhiljaa toipua ja tajuihinsa tultuaan pystyi kertomaan, ketkä häntä olivat käyneet katsomassa tuon syvän tajuttomuuden aikana. Hän kertoi myös keskusteluista, joita hoitohenkilökunta ja omaiset olivat huoneessa käyneet. Eli tietoisuus oli olemassa, vaikka hän ei pystynyt reagoimaan mihinkään, ei neurologisiin testeihinkään. Tuon jälkeen en ole uskonut enää siihen, ettei ihminen tuntisi esim kipua, jos hän ei reagoi kosketukseen.
^Joo mutta siskollesi ei taatusti ole tehty "aivokuolematestejä" vielä tuossa vaiheessa. Ne on vähän eri asia, kuin " neurologiset testit". Haloo.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 08:54"]
^Joo mutta siskollesi ei taatusti ole tehty "aivokuolematestejä" vielä tuossa vaiheessa. Ne on vähän eri asia, kuin " neurologiset testit". Haloo.
[/quote]
Päinvastoin, kuolema todetaan nimenomaan neurologisilla testeillä. Ensimmäisenä testinä on kiputestit pään molemmin puolin. Sen jälkeen lihasjäntevyys testataan. Aivohermojen toiminta testataan säädetyin ärsykkein. Lopuksi toteutetaan hengityskoe, jossa potilaalle syötetään ensin 100% happea, jonka jälkeen testissä hiilidioksidipitoisuus arvioidaan ja 10 minuutin aikana ei nähdä hengitysliikkeitä.
Vain tuo viimeinen hengityskoe ei ole neurologinen testi. Testin oletus on, että kukaan ei elä 10 minuuttia hengittämättä.
Kun ihmisessä veri vielä kiertää, laissa ei säädetä, mutta ohjeiden mukaisena käytäntönä on toteutettava aivojen magneettikuvaus tai vastaava.
Jokaisen elimet ovat lähtökohtaisesti heidän, enkä ymmärrä, minkä takia joku moittii toista ratkaisusta olla sosialisoimatta itseään kuoleman jälkeen. Jos ajatus omien elimien luovuttamisesta on vaikea tai mahdoton, on hyvä kieltää se. Kaikki on oikeutettu hyvään hoitoon tuosta ratkaisusta huolimatta. Jos toinen on valmis luovuttamaan jotain, jota ei koe tarpeellisena, miksi sillä ei saisi parantaa toista?
Minusta tällainen keskustelu menee jo hyvän maun ulkopuolelle?
[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:01"]
Sekä minulla että lapsillani on lompakossa kortti, jossa kerromme, että emme suostu elintenluovutukseen. Näin takaamme, että meitä ei ryhdytä elävänä pilkkomaan varaosiksi.
[/quote]
Ettekä tietenkään suostu ottamaan vastaan siirtoelimiä.