Lue keskustelun säännöt.
IS: Miksi ylipainosta ei saa puhua? Lääketieteen tohtori lataa suorat sanat vaietusta ongelmasta
01.08.2020 |
Lääketieteen tohtori TellervoSeppälän vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassa kävi ilmi, että 42 prosenttia potilaista oli sitä mieltä, etteivät elämäntavat tai ylipainosta puhuminen kuulu lääkärin vastaanotolle.
Asiasta mainitseminen koetaan usein hyökkäyksenä. Monet painonsa kanssa kamppailevat ajattelevat, etteivät he voi mitään asialle. Hyvin usein he kuitenkin syövät enemmän kuin kuluttavat. – Vastaanotolla käy hyvin usein ihmisiä, jotka ajattelevat että heidän jatkuvan lihomisensa taustalla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Monesti ihmiset tuntuvat vähän pettyneiltä, kun otetaan kokeet ja kaikki onkin kunnossa, Seppälä kuvaa ristiriitaista tilannetta.
Ylipainosta puhuminen on tabu myös palstalla ja johtaa yleensä ketjun poistoon. Sen sijaan täällä on jatkuvasti pitkiä keskusteluketjuja suklaista, roskaruoasta jne.
Kommentit (884)
Jos lääkäri huomauttaa lihavaa ylipainosta, pitäisi urheiluvammapotilaita huomauttaa ja varoittaa urheilun ja liikunnan vaaroista, ano-rektikoita laihuudesta, juoppoja juomisesta, tupakoitsijoita tupakasta, huumeveikkoja huumeista, sohvaperunoita sohvalla makaamisesta jne. Tasapuolisuutta huomautteluunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni 1970-luvulla ei syöty pienempiä annoksia.
Silloin ruoka oli vielä perusruokaa ja se tehtiin kotona, ruoka-ajat olivat säännölliset ja ruokaa oli määrällisesti enemmän, koska se oli vähäkalorista ja kasvispainotteista. minäkin muistan että lautaset oli ihan kukkuroillaan ruokaa, mutta suurin osa siitä oli salaattia (esim. ainakin meillä raastesalaatteja oli "aina" pöydässä) ja lihaa oli vain pieni siivu, sitten pari perunaa. Se oli kasvisvoittoista ruokaa.
äitini oli tietoinen terveellisestä ruoasta, oli saanut monipuoliseen ruokaan kasvatuksen jo kotoaan. sitten oli vielä lounaan ja illallisenpäätteksi lähestulkoon aina jälkiruoka, käytännössä jotain marjakeittoa, kiisseliä tai pulla, jos oli leivottu lauantaina. meillä äiti ei lisännyt koskaan ruokaan sokeria, siis me söimme eitot ja kiisselitkin ilman sokeria. pullassa oli sokeria ja muistan vieläkin miten makealta se maistui ja yksi pulla riitti ihan hyvin siihen, että tuli ähky olo.
1980-luvulla alkoi ruoka muuttua enemmän lihapainotteiseksi. ja siellä loppupuolella alkoi yleistyä meilläpäin pizzat ja hampurilaiset ja grilliruoka
ns.roskaruokien annoskoot kyllä ovat kasvaneet vuosien yötä, esim. sipsipussit, karkkipussit.
Meillä kyllä syötiin paljon pienempiä määriä kuin nykyään. Esim sellainen tavallinen pyrex vuoka (2,3l?) riitti makaronilaatikkoa 4 hengelle 2 päiväksi. Nyt hädintuskin kolmelle 2 päiväksi.
Tosin itse olen edelleenkin pieniruokainen, mun annos on 1-2 kananmunan kokoista perunaa ja 3 lihapullaa. Päivän mittaan kaloreja tulee ruuasta vähän yli 1000 kcal. Tänään söin lisäksi mansikkakakkua joten kaloreita tuli 1250. Treenaan, liikun, teen fyysisiä hommia eikä väsytä yhtään. Kun ruuan koostumus on kohdallaan vähempikin riittää
Tämä on totta. Tyttöystäväni on lihonut suhteemme aikana reilusti ainakin 15 kiloa ja pääsyynä on valtavat annoskoot sekä jatkuva napostelu. Itse en ole lihonut kiloakaan. Hän mättää ruokaa lautaselle kuin tukkimies ja santsaa joka kerta. Jos syön keittoa lautasellisen, hän syö aina vähintään kaksi. Ja leipää. Ja jälkiruokaa. Ja sitten karkkeja. On lyhyt, ei liiku, valittaa kaikesta. Jos kannustaa liikkumaan, loukkaantuu syvästi. Jos ehdottaa pienempiä lautasia, loukkaantuu syvästi. On selkeästi ylipainoinen ja todella huonokuntoinen, mutta terveys ei kiinnosta. Loukkaantuu syvästi, yrittipä kannustaa mihin tahansa terveellisiin valintoihin. Olen kyllästynyt. Mikään ei auta, sillä mitään ei halua tehdä. Selitys on aina, että ihminen muuttuu, hyväksy se. Olen surullinen tilanteesta, en voi tehdä mitään enkä kannustaa mitenkään. Tilanne on mennyt huonommaksi kehopositiivisuuskampanjoiden myötä. Lihavuus on tabu.
Työpäivien pitäisi olla 6h ja 2h liikuntaa joka päivä.
Koululaisilla 3h päivässä.
Ja kaikki lisäaineet sokerijohdannaiset muovit täysin kieltoon. Ennen oli lasipullot, ja kaikki käärittiin paperiin. Sokeri oli aitoa eikä keinotekoista glukoosisiirappiroskaa. 70 luvulla kokakola oli 0.33L lasissa. Nyt se on megamuovipakkauksissa.
Lihavuus on täysin teollisuuden syytä.
Tai Kuinka moni tuote on aidosti lisäaineeton, hyönteismyrkytön, mikromuoviton ja luomu?
Ei enää yksikään. Juna meni.
Miksi tyynen valtameren asukkaat oli ennen laihoja mutta kun teollinen ruoka tuli sinne niin nyt ne on lihavimpia tilastoissa ??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oiquote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalla se keskustelu pysyy harvoin asiallisena. Tuo lääkärikään ei kannata "kyllä läskiä pitää saada sanoa läskiksi" -ajattelua.
Kaikkein pisimmät ketjut täällä on yleensä asiattomia kauniiden hoikkien naisten haukkumaketjuja. Etkö näe tässä ristiriitaa?
Niin, tämähän johtuu vain ja ainoastaan siitä, että tämän oksennuspalstan keskivertokäyttäjä on makkaraa täyteen ahdetun jätesäkin näköinen ja kokoinen katkera, pohjattoman kateellinen lumihiutale, joka modernin yhteiskunnan mahdollistamassa harhoissa piehtaroidessaan luulee, että läski on normaalia ja normaalipaino laihuutta.
Toksinen feminiinisyys tihkuu läpi lähes joka ketjusta. Kuvottavaa.
Miksi kukaan ei tee mitään näille naisvihakejuille ja naisvihakommenteiöle ja-kommentoijille? Kuvottavaa, ja vielä haukkuvat että naiset muka solvaavat roisiaan- kyllä ne on näitä misogyyn*-miehiä, jotka kirjoittavat kaikki naisvihakommentit täällä, koski ne sitten lihavia, laihoja tai tavallisia. Tuon kirjoittajan kommentit kertovat kyllä kaiken tarvittavan. Vastenmielistä!!!!
https://www.businessinsider.com/half-of-the-sexist-harassment-women-fac…
Niinpä niin.
https://yle.fi/uutiset/3-6501831
Joopa Joo. Tässäkin ketjussa taas miehet tottakai vähättelevät ja mitätöivät ja syyttävät naisia naisten haukkumisesta netissä. Tällä yritetään peittää ja poistaa se oikea ongelma eli miesten henkinen väkivalta naisia kohtaan netissä.
Näinhän se aina menee. Jos menee miesten palstoille, se on täynnä naisvihaa. Miehet kääntää aina kaikki ongelmat toisten viaksi. Aina miehet on muka suurimpia kärsijöitä ja naiset väkivaltaisempia ja vihaisempia vaikka totuus on ihan selvä. NaisVIHAA levittää eniten mies ja suurin uhka naiselle on mies. Ihan jo tilastollisesti. Miehet ei voi koskaan mennä itseensä, vaan aina kaikki on jonkun muun syy. Miehet ei koskaan tuomitse raakaakaan naisvihaa. Miesten kulttuurit ne vasta on naisten kyykyttämistä, miehet ajaa nytkin useissa maissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa perusoikeutena. Silti vain jankataan miten nainen on susi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän mielelläni keskustelisin lääkärin kanssa ylipainostani ja kuulisin oikeita neuvoja ja ohjeita. Olenkin varmaan viimeiset 10v jokaisella lääkärikäynnillä ottanut ITSE asian puheeksi. Jokainen lääkäri on vain ohittanut asian mutisemalla jotain "pieniä muutoksia" . Kun olen kertonut kaikista suurista muutoksista mitä olen ruokavalioon tehnyt ja liikuntamääristä, ilman että painoa on lähtenyt kiloakaan 6 kk -1v aikana, lääkäri menee sanattomaksi eikä kommentoi enää mitenkään, ohittaa asian. Miten tuollaisessa tilanteessa sitten pitäisi toimia kun kukaan ei suostu kuuntelemaan eikä auttamaan? Diabetesepäilyn vuoksi kävin diabeteshoitajalla jolle vein 2 vk ruokapäiväkirjani luettavaksi. Käytiin yhdessä läpi ja hän laski kone sauhuten kaloreita ja näytti kuvia, joista kerroin että en syö noin paljon aterialla, kerroin mitä en syö ollenkaan, mitä olen vaihtanut toiseen ruoka-aineeseen, mitä kalorittomampiin, sokerittomiin jne. Sanoi että erinomaisen hyvä ruokavalio. Hän taputteli lähtiessä selkään että kyllä nyt näillä HÄNEN ohjeilla varmasti paino alkaa putoamaan. Kahden kuukauden päästä menin takaisin, intoa puhkuen. Hänen vaakansa näytti täsmälleen samaa painoa kuin 2 kk aiemmin. Siitä alkoi syyttely että en ole noudattanut ohjeita, valehtelen, napostelen, pitäisi käydä ammattilaisen kanssa juttelemassa jne. Totesi viimein että hän ei osaa minua auttaa. Itkien lähdin kotiin. Tätä tämä auttaminen on tässä maassa. Itse olen ollut se aktiivinen osapuoli tässä painonpudotuksessa jo 10v ajan mutta aina "lyödään ovi nenän edestä kiinni". Nytkin syön edelleen vhh ja taulukoiden mukaan kaloreita 1200-1500 eli noin 500 kcal vähemmän kuin peruskulutus. Yhtään kiloa ei ole lähtenyt vuodessa pois, liikun sitten lisäksi paljon tai tosi paljon. Yritän koko ajan vähentää kaloreita mutta kun pitäisi jaksaa myös pysyä jaloillaan ja toimia, kotia hoitaa ja kulkea kaupungilla. Kurniva maha pitää hyvin hereillä myös yöllä. On sanottu että syön liian vähän mutta jos lisään ruokamääriä, lihon lisää. Kertokaapa nyt te viisaat että missä vika?
Siinä, että paino pysyy ruokavaliomuutoksella samana, kuin aiemminkin.
Vasta liikunnan lisääminen polttaa kalorit hengitysilman mukana ulos. Eivät kilot juuri muuta kautta poistu.
Ei muuta kuin kovaa ajoa!
Tätä tää just on :D Aina ja ikuisesti, kukaan ei lue kunnolla, mitä sanon, ei kuuntele, eikä haluakaan muuta kuin latoa tiskiin asioita joista juuri olen kertonut että ei auta mitään. Tein erittäin fyysistä työtä pari vuotta ja lisäksi lenkkeilin 1-2h päivä, yhtään kiloa ei lähtenyt pois. Luulen ettei olympiatason urheilijatkaan jaksa liikkua täydellä teholla 11-12 h päivässä. Mutta minun pitäisi joka päivä ja elämäni loppuun? Onko kovin realistista? Yhtään kenellekään ihmiselle.
Kyllä luemme. Asia on vain niin, ettei VHH ole mikään automaatti, että auttaisi kaikkia yksilöitä. Hyvin kaukana siitä. Koeta löytää asiantuntevampi lääkäri tai laillistettu ravintoterapeutti joka osaa kertoa miksi vhh ei sovi kaikille.
Kerro mulle, miksi vhh ei ole suositeltu vaihtoehto? Vhh'lla syödään puhdasta, ravinnerikasta ruokaa. Täysin vegaanitkin voivat noudattaa vhh'ta. Suositaan hyviä rasvoja ja kasviksia - monipuolista ruokavaliota. Vältellään turhia prosessoituja elintarvikkeita, valkoista viljaa ja turhia sokereita.
Millä tavoin vhh on huonompi kuin teollinen mättö, joka täynnä kovaa piilorasvaa ja e-koodeja? Vitamiineista ja kivennäisaineista ei tietoakaan.
Yritin yhdessä keskustelussa ottaa esiin pakkaus/annoskokoja joka on omalla kohdallani aiheuttanut painonnousua. Kaikki ympäristön syyt leimataan heti ulkopuolisten syyttelyksi ja vastuun pakoiluksi. Ehkä kannattaisi kuunnella niitä ihmisten kokemuksia?
Yksin asuvana naisena pakkauskoot on liian isoja, myös ne pienimmät. Yrittäessäni estää hävikkiä, oli seuraus se että hävikki siirtyi vyötärölleni. Vaatii oikeasti suunnittelua saada kaupan pakkauskoot sulautumaan omaan ravinnontarpeeseen. Pienten pakkausten ostaminen on myös suhteessa kalliimpaa. Jos haluan syödä kaiken ostamani ruuan ja kohtuudella, se vaatii aika pienien määrien ostamista kaupasta useammin. Viikon ruokien raahaaminen ei ainakaan itselläni toimi. Hedelmät ja vihannekset nuupahtaa, samoin maitotuotteet.
Lisäksi itselläni kaloreita tuli nimenomaan nesteistä. Noutokahvit (erikoiskahvit) tehdään aina täysmaitoon. Alkoholi, mehut, maustetut kivennäisvedet sisältävät myös paljon kaloreita. Näitä kun tarkkailee niin kaloreita voi saada pois merkittävän paljon. Myös se, että ravintotietoa pursuaa kaikista lähteistä iltalehdestä fitness-Mareihin on ongelmallista. Kaipaan itse luotettavaa asiantuntijatietoa, en amatöörien jakamaa ravintotietoa tai kohu-uutisia. Hyvän ravinnon korostaminen tuntuu monimutkaiselta, kun tietoa on liikaa ja sitä jakaa ihmiset ilman ammattitaitoa.
Itse onneksi huomasin painonnousun ajoissa, en siis ehtinyt vielä ylipainoon vaikka lihoin lähes 15 kg. Nyt pyrin syömään tietoisesti ja onneksi tiedän nyt, että esimerkiksi kahvini ovat todella kaloripitoisia. Syödä voi oikeasti paljonkin, kunhan ravinto on vähäkalorista ja kasvispitoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lääkäri ja sairastan ahmimishäiriötä. Olen nainen ja mittani ovat 170/95. Kamppailen jatkuvasti painoni kanssa. Minulla on kaikki tieto, miten tulisi syödä ja syönkin pääosin todella terveellisesti ja kävelen päivittäin 5-10 km. Ahmimiskohtaukset kuitenkin "nollaavat" tämän. Syyt ahmimiseen ovat täysin psyykkisiä: ahdistus, voimakas stressi, unettomuus... Näiden hoitaminen ei olekaan kovin helppoa. Monet mt-ongelmiin määrättävät lääkkeet lisäävät ruokahalua ja lihottavat entisestään. Itselleni paras ratkaisu olisi vähentää työntekoa ja minulle se on hyvän palkan ansiosta mahdollista. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä hyvässä tilanteessa. Summa summarum: lihavien syyllistäminen ei auta. Moni lihava on täysin tietoinen lihavuudestaan ja myös siitä, miten pitäisi syödä ja liikkua. Usein lihavuuden taustalla on muita ongelmia/sairauksia, jotka pitää ensin hoitaa, jotta laihtuminen olisi mahdollista.
Jaadijaadi, plaaplaaplaa. Tekosyitä toinen toisensa jälkeen.
MIKSI et sitten hae sitä apua vaan jatkat ahmimista? Ja selittämistä myös.
Tiedoksi vaan, lihava lääkäri on onneksi harvinainen näky, koska paradoksi. Myös usko ammattitaitoon katoaa samoin tein jos kaltaisesi vastaanotolle joutuu. Tieto ja toteutus ovat siinä niin vahvasa ristiriidassa. Mutta kuten sanoin, olet harvinainen ja taatusti kollegat kummastelevat. En muista koskaan edes nähneeni lihavaa lääkäriä ja työskentelin vuosia sairaalarakennuksessa hallintovirassa. :DEnsiksi: viestisi on todella ilkeä, enkä oikein ymmärrä, mihin tuolla ilkeilyllä pyrit. Lääkäreitä löytyy kyllä kaikenkokoisia ja näköisiä eivätkä lääkärit ole mitään yli-ihmisiä, jotka eivät ikinä sairasta. Mistä päättelit, etten ole hakenut apua syömishäiriööni? Nimittäin olen. Painoni ei myöskään vähennä ammattitaitoani mitenkään. Huippu neurokirurgi Juha Hernesniemi on ylipainoinen. Et taida olla terveydenhuollon ammattilainen etkä todennäköisesti tiedä lihavuuden syistä ja hoidosta oikeasti mitään, kunhan ilkeilet ilmeisesti omaa kilpeä kiillottaaksesi.
Edelleen, seliseli. Lihava lääkäri ei ole uskottava. Sinä saat toki olla ihan niin ylipainoinen kuin haluat, mutta älä luule ettei sitä huomata tai kuvitella syiksi mitään muuta kuin ylensyönti. Ei asia ole sen monimutkaisempi.
Juha Hernesniemi on kokenut, upea aivan korvaamaton taidoiltaan, 73-vuotias huom., ehkä hieman ylipainoinen muttei missään tapauksessa paljon eikä ainakaan lihava eli siihen älä tuudittaudu😅Alhaista ja säälittävää tämä sun kommentoinnin taso. Enkä ole tämä lääkäri, jolle kommentoit.
Mutta täyttä asiaa. Enkä ole sen kommentin jättäjä. Lihavat toki tykäävät huudella asian vierestä. Koko ketju todistaa sen. Tuolla mentaliteetilla pyöritte hautoihinne kun meillä hoikilla on hauska ja iloinen elämä jossa ruoka on polttoaine, ei elämisen pääsyy. Otan osaa kun olette valinneet ylipainon.
Siinä olet varmasti oikeassa että keskimäärin hoikat elävät pidempään ja kuluttavat siten yhteiskunnan varoja enemmän kuin muut.
Sen sijaan enpä usko että olette yhtään hauskempia tai iloisempia kuin tukevamman, päinvastoin kireitä useinkin ja pilkun viilaajia.Katkeruus normaalipainoisia kohtaan ja itsesääli omasta ylipainoasta on helppo muotoilla hoikaksi olkinukeksi, jota vastaan sitten voi hyökätä.
Minä kirjoitin tuon edellisen enkä ole katkera normaalipainoisille koska olen itse normaalipainoinen.
En tunne siis itsesääliäkään ainakaan painostani.
Totuus vaan on kylmästi se että hyvin vanhoiksi elävät ihmiset ovat iso taloudellinen taakka yhteiskunnalle ja heidän hoitonsa on mitä on.
Suurin osa ei siltä " hoidosta" välty jos elää terveenä pitkään kun vanhuuden heikkous tulee ennemmin tai myöhemmin kuitenkin.
Ja olen todella sitä mieltä että ne hoikat ja normaalipainoiset jotka jaksavat kantaa näin paljon huolta vieraitten ihmisten läskeistä, eivät voi olla iloisia eikä onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse lääkäri ja sairastan ahmimishäiriötä. Olen nainen ja mittani ovat 170/95. Kamppailen jatkuvasti painoni kanssa. Minulla on kaikki tieto, miten tulisi syödä ja syönkin pääosin todella terveellisesti ja kävelen päivittäin 5-10 km. Ahmimiskohtaukset kuitenkin "nollaavat" tämän. Syyt ahmimiseen ovat täysin psyykkisiä: ahdistus, voimakas stressi, unettomuus... Näiden hoitaminen ei olekaan kovin helppoa. Monet mt-ongelmiin määrättävät lääkkeet lisäävät ruokahalua ja lihottavat entisestään. Itselleni paras ratkaisu olisi vähentää työntekoa ja minulle se on hyvän palkan ansiosta mahdollista. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä hyvässä tilanteessa. Summa summarum: lihavien syyllistäminen ei auta. Moni lihava on täysin tietoinen lihavuudestaan ja myös siitä, miten pitäisi syödä ja liikkua. Usein lihavuuden taustalla on muita ongelmia/sairauksia, jotka pitää ensin hoitaa, jotta laihtuminen olisi mahdollista.
Jaadijaadi, plaaplaaplaa. Tekosyitä toinen toisensa jälkeen.
MIKSI et sitten hae sitä apua vaan jatkat ahmimista? Ja selittämistä myös.
Tiedoksi vaan, lihava lääkäri on onneksi harvinainen näky, koska paradoksi. Myös usko ammattitaitoon katoaa samoin tein jos kaltaisesi vastaanotolle joutuu. Tieto ja toteutus ovat siinä niin vahvasa ristiriidassa. Mutta kuten sanoin, olet harvinainen ja taatusti kollegat kummastelevat. En muista koskaan edes nähneeni lihavaa lääkäriä ja työskentelin vuosia sairaalarakennuksessa hallintovirassa. :DEnsiksi: viestisi on todella ilkeä, enkä oikein ymmärrä, mihin tuolla ilkeilyllä pyrit. Lääkäreitä löytyy kyllä kaikenkokoisia ja näköisiä eivätkä lääkärit ole mitään yli-ihmisiä, jotka eivät ikinä sairasta. Mistä päättelit, etten ole hakenut apua syömishäiriööni? Nimittäin olen. Painoni ei myöskään vähennä ammattitaitoani mitenkään. Huippu neurokirurgi Juha Hernesniemi on ylipainoinen. Et taida olla terveydenhuollon ammattilainen etkä todennäköisesti tiedä lihavuuden syistä ja hoidosta oikeasti mitään, kunhan ilkeilet ilmeisesti omaa kilpeä kiillottaaksesi.
Edelleen, seliseli. Lihava lääkäri ei ole uskottava. Sinä saat toki olla ihan niin ylipainoinen kuin haluat, mutta älä luule ettei sitä huomata tai kuvitella syiksi mitään muuta kuin ylensyönti. Ei asia ole sen monimutkaisempi.
Juha Hernesniemi on kokenut, upea aivan korvaamaton taidoiltaan, 73-vuotias huom., ehkä hieman ylipainoinen muttei missään tapauksessa paljon eikä ainakaan lihava eli siihen älä tuudittaudu😅Alhaista ja säälittävää tämä sun kommentoinnin taso. Enkä ole tämä lääkäri, jolle kommentoit.
Mutta täyttä asiaa. Enkä ole sen kommentin jättäjä. Lihavat toki tykäävät huudella asian vierestä. Koko ketju todistaa sen. Tuolla mentaliteetilla pyöritte hautoihinne kun meillä hoikilla on hauska ja iloinen elämä jossa ruoka on polttoaine, ei elämisen pääsyy. Otan osaa kun olette valinneet ylipainon.
Siinä olet varmasti oikeassa että keskimäärin hoikat elävät pidempään ja kuluttavat siten yhteiskunnan varoja enemmän kuin muut.
Sen sijaan enpä usko että olette yhtään hauskempia tai iloisempia kuin tukevamman, päinvastoin kireitä useinkin ja pilkun viilaajia.Katkeruus normaalipainoisia kohtaan ja itsesääli omasta ylipainoasta on helppo muotoilla hoikaksi olkinukeksi, jota vastaan sitten voi hyökätä.
Minä kirjoitin tuon edellisen enkä ole katkera normaalipainoisille koska olen itse normaalipainoinen.
En tunne siis itsesääliäkään ainakaan painostani.
Totuus vaan on kylmästi se että hyvin vanhoiksi elävät ihmiset ovat iso taloudellinen taakka yhteiskunnalle ja heidän hoitonsa on mitä on.
Suurin osa ei siltä " hoidosta" välty jos elää terveenä pitkään kun vanhuuden heikkous tulee ennemmin tai myöhemmin kuitenkin.
Ja olen todella sitä mieltä että ne hoikat ja normaalipainoiset jotka jaksavat kantaa näin paljon huolta vieraitten ihmisten läskeistä, eivät voi olla iloisia eikä onnellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritin yhdessä keskustelussa ottaa esiin pakkaus/annoskokoja joka on omalla kohdallani aiheuttanut painonnousua. Kaikki ympäristön syyt leimataan heti ulkopuolisten syyttelyksi ja vastuun pakoiluksi. Ehkä kannattaisi kuunnella niitä ihmisten kokemuksia?
Yksin asuvana naisena pakkauskoot on liian isoja, myös ne pienimmät. Yrittäessäni estää hävikkiä, oli seuraus se että hävikki siirtyi vyötärölleni. Vaatii oikeasti suunnittelua saada kaupan pakkauskoot sulautumaan omaan ravinnontarpeeseen. Pienten pakkausten ostaminen on myös suhteessa kalliimpaa. Jos haluan syödä kaiken ostamani ruuan ja kohtuudella, se vaatii aika pienien määrien ostamista kaupasta useammin. Viikon ruokien raahaaminen ei ainakaan itselläni toimi. Hedelmät ja vihannekset nuupahtaa, samoin maitotuotteet.
Lisäksi itselläni kaloreita tuli nimenomaan nesteistä. Noutokahvit (erikoiskahvit) tehdään aina täysmaitoon. Alkoholi, mehut, maustetut kivennäisvedet sisältävät myös paljon kaloreita. Näitä kun tarkkailee niin kaloreita voi saada pois merkittävän paljon. Myös se, että ravintotietoa pursuaa kaikista lähteistä iltalehdestä fitness-Mareihin on ongelmallista. Kaipaan itse luotettavaa asiantuntijatietoa, en amatöörien jakamaa ravintotietoa tai kohu-uutisia. Hyvän ravinnon korostaminen tuntuu monimutkaiselta, kun tietoa on liikaa ja sitä jakaa ihmiset ilman ammattitaitoa.
Itse onneksi huomasin painonnousun ajoissa, en siis ehtinyt vielä ylipainoon vaikka lihoin lähes 15 kg. Nyt pyrin syömään tietoisesti ja onneksi tiedän nyt, että esimerkiksi kahvini ovat todella kaloripitoisia. Syödä voi oikeasti paljonkin, kunhan ravinto on vähäkalorista ja kasvispitoista.
Miten huomasit painon nousseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa suurin ongelma olla siinä, että ihmiset eivät ymmärrä, kuinka vähän keskivertoaikuisen olisi varaa herkutella. Jos joka päivä syö vaikka pari täytekeksiä ”normaalin ruokamäärän” lisäksi, silläkin jo lihoo vuodessa aika paljon, jollei ylimääräisiä kaloreita saa kulutettua esim. töitä tekemällä. Monet vielä ostavat ja syövät päivittäin yksin sellaisia sipsi- ja karkkimääriä, että 1990-luvulla sama herkkumäärä olisi riittänyt koko perheen viikonloppunaposteltaviksi.
Tämä!!!
Yli 50-vuotiaista naisista n. 70% on ylipainoisia!
Vaihdevuosien jälkeen annoskokoa on pienennettävä roimasti.
1970-luvulla naisten yleisin vaatekoko oli 36, nyt 44!
Hälyttävää.
Haluatko sinä kuulua tähän 70 prosenttiin ja kärsiä mm. virtsankarkailusta, lonkka- ja polvikivuista, väsymyksestä, diabeteksesta, sydän- ja verisuonisairauksista jne.?
TOIVOTTAVASTI ET!!
Kerropa minulle että mitä ihmettä se sinua liikuttaa mihin ryhmään joku satunnainen ihminen kuuluu?
Miksi se sinua vaivaa bniin paljon että sinun tekee mieli huutaa?
Jokainen tulee vanhaksi ja jokaiselle tukee lopulta jotain vaivaa ja harmia ja lopulta kaikki me kuollaan .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kaupasta sai kasvirasvajäätelöä ja se oli halvinta jäätelöä,nykyisin se on kallimpaa kuin kermajäätelö.
nykyisin kermajuusto on halvempaa (3,95 kilo) kuin ns.normaali edam (5,95 kilo). emmental olisi juustona terveellisempi kuin kermajuusto, mutta maksaa noin kaksi kertaa enemmän.
tällaisia esimerkkejä on lukuisi.
Vierailija kirjoitti:
Monikohan tän ketjun kilpparihulluista oikeasti ollut sellainen joka syö suositusten mukaan ja liikkuu säännöllisesti kunnolla ? Eli siis sellainen hoikka spandex-typy kuten jokainen on jos suositusten mukaan tekee .
Veikaan että ei tasan yksikään,kun ei suurin osa ole sitä muutenkaan.
En mä ainakaan. Olin kyllä syömishäiriöinen, laiha ja pakonomaisesti liikkuva. Mutta en todellakaan syönyt suositusten mukaan vaan liian vähän. En myöskään käyttänyt spandexeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin yhdessä keskustelussa ottaa esiin pakkaus/annoskokoja joka on omalla kohdallani aiheuttanut painonnousua. Kaikki ympäristön syyt leimataan heti ulkopuolisten syyttelyksi ja vastuun pakoiluksi. Ehkä kannattaisi kuunnella niitä ihmisten kokemuksia?
Yksin asuvana naisena pakkauskoot on liian isoja, myös ne pienimmät. Yrittäessäni estää hävikkiä, oli seuraus se että hävikki siirtyi vyötärölleni. Vaatii oikeasti suunnittelua saada kaupan pakkauskoot sulautumaan omaan ravinnontarpeeseen. Pienten pakkausten ostaminen on myös suhteessa kalliimpaa. Jos haluan syödä kaiken ostamani ruuan ja kohtuudella, se vaatii aika pienien määrien ostamista kaupasta useammin. Viikon ruokien raahaaminen ei ainakaan itselläni toimi. Hedelmät ja vihannekset nuupahtaa, samoin maitotuotteet.
Lisäksi itselläni kaloreita tuli nimenomaan nesteistä. Noutokahvit (erikoiskahvit) tehdään aina täysmaitoon. Alkoholi, mehut, maustetut kivennäisvedet sisältävät myös paljon kaloreita. Näitä kun tarkkailee niin kaloreita voi saada pois merkittävän paljon. Myös se, että ravintotietoa pursuaa kaikista lähteistä iltalehdestä fitness-Mareihin on ongelmallista. Kaipaan itse luotettavaa asiantuntijatietoa, en amatöörien jakamaa ravintotietoa tai kohu-uutisia. Hyvän ravinnon korostaminen tuntuu monimutkaiselta, kun tietoa on liikaa ja sitä jakaa ihmiset ilman ammattitaitoa.
Itse onneksi huomasin painonnousun ajoissa, en siis ehtinyt vielä ylipainoon vaikka lihoin lähes 15 kg. Nyt pyrin syömään tietoisesti ja onneksi tiedän nyt, että esimerkiksi kahvini ovat todella kaloripitoisia. Syödä voi oikeasti paljonkin, kunhan ravinto on vähäkalorista ja kasvispitoista.
Miten huomasit painon nousseen?
Huomasin sen housuista! Samat paidat meni 15 kg jälkeenkin päälle, mutta housujen kanssa ei käynyt yhtä hyvin. Kävin kyllä vaa'alla säännöllisesti, mutta koska lähröpainona oli alipaino niin ajattelin aina että kyllä tässä on varaa saada kiloja. Se sitten meni vähän yli kun muutin omilleni.
Vaa'alla kannattaa käydä säännöllisesti. On myös tärkeää että muu terveys on kunnossa. Unettomuudesta kärsivänä vaatii oikeasti tuplaitsekuria alkaa väsyneenä laatimaan rationaalisia kauppalistoja ja tekemään ruokaa alusta asti itse.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaupasta sai kasvirasvajäätelöä ja se oli halvinta jäätelöä,nykyisin se on kallimpaa kuin kermajäätelö.
nykyisin kermajuusto on halvempaa (3,95 kilo) kuin ns.normaali edam (5,95 kilo). emmental olisi juustona terveellisempi kuin kermajuusto, mutta maksaa noin kaksi kertaa enemmän.
tällaisia esimerkkejä on lukuisi.
Ai vähäsuolaisuuden takia terveellisempi? Rasvaahan emmentalissa ja kermajuustossa on yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että varsinkaan naisten ylipainosta ei saisi puhua. Täälläkin jos on ketju missä puhutaan naisten lihavuudesta tai siihen suuntaan, tulee välittömästi äkäisiä kommentteja että miehet ovat läskejä jne. Mistä tuo johtuu? Veikkaan itse että häpeästä. Ylipaino johtuu 99 % varmuudella liiallisesta syömisestä.
Ne kalorithan ei sieltä lääkepilleristä tule, eikä kilpirauhasen vajaatoiminta sairautena tuota ylimääräistä rasvaa elimistöön. Itse se ruokamäärä työnnetään kurkusta alas. Uskoisin että lihavia ihmisiä auttaisi se että he myöntäisivät ongelman, liian isot annoskoot ja epäterveellisen ravinnon. Sen sijaan he keskittyvät tarinoimaan mitä ihmeellisimpiä syitä ylipainoonsa. Lihavuus on elintapa, se ei ole sairaus joka tarvisi hoitoa. Se on vaan itseä niskasta kiinni ja lenkille. Aloittakaa vaikka joku harrastus niin ei ole syöminen mielessä koko ajan.
Mitä sinä haluat puhua naisten ylipainosta?
Ja miksi vain tai nimenomaan naisten?
Haluatko kauhistella vai antaa hyviä neuvoja vai mitä ? Kerro ihmeessä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin yhdessä keskustelussa ottaa esiin pakkaus/annoskokoja joka on omalla kohdallani aiheuttanut painonnousua. Kaikki ympäristön syyt leimataan heti ulkopuolisten syyttelyksi ja vastuun pakoiluksi. Ehkä kannattaisi kuunnella niitä ihmisten kokemuksia?
Yksin asuvana naisena pakkauskoot on liian isoja, myös ne pienimmät. Yrittäessäni estää hävikkiä, oli seuraus se että hävikki siirtyi vyötärölleni. Vaatii oikeasti suunnittelua saada kaupan pakkauskoot sulautumaan omaan ravinnontarpeeseen. Pienten pakkausten ostaminen on myös suhteessa kalliimpaa. Jos haluan syödä kaiken ostamani ruuan ja kohtuudella, se vaatii aika pienien määrien ostamista kaupasta useammin. Viikon ruokien raahaaminen ei ainakaan itselläni toimi. Hedelmät ja vihannekset nuupahtaa, samoin maitotuotteet.
Lisäksi itselläni kaloreita tuli nimenomaan nesteistä. Noutokahvit (erikoiskahvit) tehdään aina täysmaitoon. Alkoholi, mehut, maustetut kivennäisvedet sisältävät myös paljon kaloreita. Näitä kun tarkkailee niin kaloreita voi saada pois merkittävän paljon. Myös se, että ravintotietoa pursuaa kaikista lähteistä iltalehdestä fitness-Mareihin on ongelmallista. Kaipaan itse luotettavaa asiantuntijatietoa, en amatöörien jakamaa ravintotietoa tai kohu-uutisia. Hyvän ravinnon korostaminen tuntuu monimutkaiselta, kun tietoa on liikaa ja sitä jakaa ihmiset ilman ammattitaitoa.
Itse onneksi huomasin painonnousun ajoissa, en siis ehtinyt vielä ylipainoon vaikka lihoin lähes 15 kg. Nyt pyrin syömään tietoisesti ja onneksi tiedän nyt, että esimerkiksi kahvini ovat todella kaloripitoisia. Syödä voi oikeasti paljonkin, kunhan ravinto on vähäkalorista ja kasvispitoista.
Miten huomasit painon nousseen?
Huomasin sen housuista! Samat paidat meni 15 kg jälkeenkin päälle, mutta housujen kanssa ei käynyt yhtä hyvin. Kävin kyllä vaa'alla säännöllisesti, mutta koska lähröpainona oli alipaino niin ajattelin aina että kyllä tässä on varaa saada kiloja. Se sitten meni vähän yli kun muutin omilleni.
Vaa'alla kannattaa käydä säännöllisesti. On myös tärkeää että muu terveys on kunnossa. Unettomuudesta kärsivänä vaatii oikeasti tuplaitsekuria alkaa väsyneenä laatimaan rationaalisia kauppalistoja ja tekemään ruokaa alusta asti itse.
Huomasit, ennen kuin paino oli noussut paljon. Onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni 1970-luvulla ei syöty pienempiä annoksia.
Silloin ruoka oli vielä perusruokaa ja se tehtiin kotona, ruoka-ajat olivat säännölliset ja ruokaa oli määrällisesti enemmän, koska se oli vähäkalorista ja kasvispainotteista. minäkin muistan että lautaset oli ihan kukkuroillaan ruokaa, mutta suurin osa siitä oli salaattia (esim. ainakin meillä raastesalaatteja oli "aina" pöydässä) ja lihaa oli vain pieni siivu, sitten pari perunaa. Se oli kasvisvoittoista ruokaa.
äitini oli tietoinen terveellisestä ruoasta, oli saanut monipuoliseen ruokaan kasvatuksen jo kotoaan. sitten oli vielä lounaan ja illallisenpäätteksi lähestulkoon aina jälkiruoka, käytännössä jotain marjakeittoa, kiisseliä tai pulla, jos oli leivottu lauantaina. meillä äiti ei lisännyt koskaan ruokaan sokeria, siis me söimme eitot ja kiisselitkin ilman sokeria. pullassa oli sokeria ja muistan vieläkin miten makealta se maistui ja yksi pulla riitti ihan hyvin siihen, että tuli ähky olo.
1980-luvulla alkoi ruoka muuttua enemmän lihapainotteiseksi. ja siellä loppupuolella alkoi yleistyä meilläpäin pizzat ja hampurilaiset ja grilliruoka
ns.roskaruokien annoskoot kyllä ovat kasvaneet vuosien yötä, esim. sipsipussit, karkkipussit.
Meillä kyllä syötiin paljon pienempiä määriä kuin nykyään. Esim sellainen tavallinen pyrex vuoka (2,3l?) riitti makaronilaatikkoa 4 hengelle 2 päiväksi. Nyt hädintuskin kolmelle 2 päiväksi.
Tosin itse olen edelleenkin pieniruokainen, mun annos on 1-2 kananmunan kokoista perunaa ja 3 lihapullaa. Päivän mittaan kaloreja tulee ruuasta vähän yli 1000 kcal. Tänään söin lisäksi mansikkakakkua joten kaloreita tuli 1250. Treenaan, liikun, teen fyysisiä hommia eikä väsytä yhtään. Kun ruuan koostumus on kohdallaan vähempikin riittää
Tämä on totta. Tyttöystäväni on lihonut suhteemme aikana reilusti ainakin 15 kiloa ja pääsyynä on valtavat annoskoot sekä jatkuva napostelu. Itse en ole lihonut kiloakaan. Hän mättää ruokaa lautaselle kuin tukkimies ja santsaa joka kerta. Jos syön keittoa lautasellisen, hän syö aina vähintään kaksi. Ja leipää. Ja jälkiruokaa. Ja sitten karkkeja. On lyhyt, ei liiku, valittaa kaikesta. Jos kannustaa liikkumaan, loukkaantuu syvästi. Jos ehdottaa pienempiä lautasia, loukkaantuu syvästi. On selkeästi ylipainoinen ja todella huonokuntoinen, mutta terveys ei kiinnosta. Loukkaantuu syvästi, yrittipä kannustaa mihin tahansa terveellisiin valintoihin. Olen kyllästynyt. Mikään ei auta, sillä mitään ei halua tehdä. Selitys on aina, että ihminen muuttuu, hyväksy se. Olen surullinen tilanteesta, en voi tehdä mitään enkä kannustaa mitenkään. Tilanne on mennyt huonommaksi kehopositiivisuuskampanjoiden myötä. Lihavuus on tabu.
Hän on seksuaalisesti turhautunut, syö siihen, täyttää tyhjiötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa kun yhteiskunta tulee vastaan esim. mahdollistamalla kaikille hyvät lenkkarit vaikka verovähennyksen tai liikuntatukiavustusten avulla, tarjoamalla hyvin halpaa ohjattua kuntosaliharjoittelua myös muille kuin eläkeläisille, laskemalla terveellisen ruoan ALVia ja korottamalla epäterveellisen ruoan verotusta, sekä vaatimalla kaikilta työnantajilta ajantasalla olevaa työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa huomiodaan liikuntamahdollisuudet työajalla, ja tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, niin voidaan ruveta aidosti keskustelemaan siitä, miksi jotkut eivät siltikään laihdu.
Huutonaurua. Jopa toimeentulotuella saa hyvät lenkkarit ostettua kunhan ei vaan käytä kaikkia rahoja kaljaan ja roskaruokaan
No sokeriveron ja jonkun kovan rasvan veron voisi viritellä? Siis epäterveellinen ruoka saisi olla ihan hyvin kaikkein kalleinta kun se nyt on halvin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Aika hassua ulkoistaa lihavuus ja vastuu siitä muualle ja kokonaan muihin asioihin. Keho ja mitä sille tapahtuu on seurausta kunkin omista valinnoista ja tekemisistä. Miksi tämä totuus on niin hirvittävän vaikea myöntää?
Jep, mutta miksi siitä siis tehdään kaikkien ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Jos lääkäri huomauttaa lihavaa ylipainosta, pitäisi urheiluvammapotilaita huomauttaa ja varoittaa urheilun ja liikunnan vaaroista, ano-rektikoita laihuudesta, juoppoja juomisesta, tupakoitsijoita tupakasta, huumeveikkoja huumeista, sohvaperunoita sohvalla makaamisesta jne. Tasapuolisuutta huomautteluunkin.
Jos urheilija saa vamman hän yleensä lepää lääkärin kehoituksesta, valmentajat ja urheilun ammattilaisten kehonhuoltajat myös opastavat, jotta ei harjoittelusta tulisi turhia vammoja. Anorektia on sairaus johon pyritään antamaan hoitoa, juomisesta huumeiden käytöstä ja tupakoinnista on valistettu jo vuosikymmeniä. Huono kuntoisia sohvaperunoita, jotka ovat yleensä myös ylipainoisia, on pyritty myös valistamaan huonojen elämäntapojen seurauksista. En tiedä missä planeetalla tai ulottuvuudessa olet elänyt, mutta nämä kaikki asiat ovat kyllä olleet kartalla melko selkeästi ja tasapuolisesti.
Tämä on totta. Tyttöystäväni on lihonut suhteemme aikana reilusti ainakin 15 kiloa ja pääsyynä on valtavat annoskoot sekä jatkuva napostelu. Itse en ole lihonut kiloakaan. Hän mättää ruokaa lautaselle kuin tukkimies ja santsaa joka kerta. Jos syön keittoa lautasellisen, hän syö aina vähintään kaksi. Ja leipää. Ja jälkiruokaa. Ja sitten karkkeja. On lyhyt, ei liiku, valittaa kaikesta. Jos kannustaa liikkumaan, loukkaantuu syvästi. Jos ehdottaa pienempiä lautasia, loukkaantuu syvästi. On selkeästi ylipainoinen ja todella huonokuntoinen, mutta terveys ei kiinnosta. Loukkaantuu syvästi, yrittipä kannustaa mihin tahansa terveellisiin valintoihin. Olen kyllästynyt. Mikään ei auta, sillä mitään ei halua tehdä. Selitys on aina, että ihminen muuttuu, hyväksy se. Olen surullinen tilanteesta, en voi tehdä mitään enkä kannustaa mitenkään. Tilanne on mennyt huonommaksi kehopositiivisuuskampanjoiden myötä. Lihavuus on tabu.