Ratsastusharrastus tytöllä

Hienostelevilta kuulostaa nuo lajit. Molemmista tulee vähän negatiivisia mielikuvia mieleen. 

ihan kiva laji, mutta jos hankkii oman hevosen niin joutuu melkoisella varmuudella luopumaan toisesta kilpaurheiluharrastuksesta kun ei aika riitä, opettajia tuskin yhden koululaisen harrastukset kiinnostaa

[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 19:03"]

ihan kiva laji, mutta jos hankkii oman hevosen niin joutuu melkoisella varmuudella luopumaan toisesta kilpaurheiluharrastuksesta kun ei aika riitä, opettajia tuskin yhden koululaisen harrastukset kiinnostaa

[/quote]

Meillä ei näitä lajeja harrasteta, mutta pakko sanoa, että opettajia on nimenomaan kiinnostanut lastemme harratukset ja meidän ammatit ja työpaikat. Näistä johtuen poikamme saikin lähes 10 keskiarvon 9. luokalta. Et todellakin kiinnostaa ja vaikuttaa ainakin meidän kokemuksen perusteella. Kokeista veteli jopa kutosia väliin.

äskeinen jatkaa, mieheni on kardiologi. Itse olen juristi (mutta kotiäitinä jo pitkään).

Lääkäri joka suosii ratsastusta. En ole ennen tavannut. Hevonen on 650 kiloinen pako-ja vaistoeläin, joka voi rusentaa luita säikähtäessään.

Hevonen on ruokittava kolmasti päivässä, ratsastettava, koulutettava ja hoidettava joka päivä. Jos teillä riittää aikaa ja energiaa siihen, miksipäs ei. Jos hankkii hevosen, sille on oltava kahdesta kuuteen tuntiin joka päivä. Ihan joka päivä. Jouluna ja juhannuksenakin.

ratsastus on kallislaji joka vie siis kaiken ajan lapseltasi. hevonen täytyy liikuttaa joka päivä, hoitaa varusteet ja kaikki. maksulla saa täysihoidolla tarhauksen ja karsinan siivouksen sekä ruokinnat mutta kengitys ja valmennukset pitää itse järjestää. hevosella täytyy olla vakuutus, aika paljon niillä on vaivoja jalkojen kanssa. lapsen täytyy siis kyetä hallitsemaan ja ulkoiluttamaan eläin itse päivittäin, harjaamaan ja putsaamaan. 

miten harrastus liittyy kouluun tai opettajaaan? kyllä köyhätkin ratsastaa mutta fiksummin eli käyvät tunneilla joten ei vie kaikkea aikaa viikosta. tallilla oppii yleensä pitämään puolensa ja kiroilemaan.

Omaa hevosta ei kannata ainakaan ostaa ennenkuin tytöllä on hevosenhallintataidot hyvällä tasolla. Hevonen on iso eläin ja voi saada isoa tuhoa aikaan, jopa silloin, kun sen osaa hallita. Puhumattakaan, jos taidot on ihan alkeiden tasolla. Oma hevonen on valtava vastuu (ja rahan ja ajan syöjä), jos hevoselle haluaa taata hyvän virikkeellisen elämän eikä seisottaa sitä täysihoitokarsinassa 24/7.

EI HEVOSTA ENNENKUN RATSATANUT VÄH. 5 VUOTTA TUNNEILLA JA SAANUT OIKEASTI OSAAVILTA IHMISILTÄ OPETUSTA HEVOSTEN HOIDOSTA, RUOKINNASTA, KÄYTTÄYTYMISESTÄ JNE!!!
Nyt oikeasti jotain järkeä tähän touhuun, ei kukaan pikkutyttö ole pätevä hoitamaan isoa eläintä ennenkun on vuositolkulla tehnyt aikusten oikeasti töitä niiden kanssa.
Pistäkää tunneille vaan, ottaa alkuun hoitohevosen ja kunhan taidot karttuu niin siirtyy yksityisiin hoidokeihin-->on pätevä sitten ostamaan itse oman hevosensa jos vielä aikuisena sitä haluaa.
Ruokinta- ja liikutusvirheet tekevät hevosen yleiskunnolle ja suolistolle helkkarinmoista hallaa, hevonen on hoidettava joka pirun päivä, satoi, paistoi, kyllästytti tai olipa vaikka 39 asteen kuumeessa ja mietippä sitä jos rakas tyttösi onkin niin talipää että laukkaa jäisellä tiellä-->hevosella häviää kaviot alta ja kaatuu ja rysähtää tyttösi päälle. Tai "lievemmässä" tapauksessa rikkoo hevoselta jalat (maksaa mansikoita hoitaa kuntoon, ell kun ei ole ilmainen) ja mitäs sitten? Hyvä hevonen meni pilalle vain, koska ette malttaneet antaa tytön oppia ensin hevosen hoitoa ja liikutusta, vaan ostitte heti oman.

Anteeksi nyt vaan töykeän kuuloinen teksti, mutta olen hevosurani aikana nähnyt niin monta tällaista perhettä ja pilalle pistettyjä hevosia että voisin kirjoittaa niistä vaikka kirjan ja pistää niin perkeleen vihaksi eläimen puolesta kun osaa sanoa melkeimpä suorilta miten tarina päättyy.