Kesäloma ei todellakaan ole mitään lomaa! Ihan poikki, prkl.
Kun arki on sitä että herää 5.30, pääsee töistä 17, ruokkii lapset ja vie harrastuksiin ja kaatuu sänkyyn klo 22. Siinä ei ehdi juuri mitään ylimääräistä tehdä, lasten vakuutushakemuksetkin erääntyy kohta kun ei prkl ehdi mitään. Tai ehtii mutta joskus pitää nukkua.
Tämä kesäloma on yhtä persettä, sanon suoraan. Mitään muuta kuin juostaan pentujen pillin mukaan siinä jos toisessa huvituspaikassa, lasten (ja miehen) mieliksi mökillä paarmojen ruokana ja muuta ei ehdi tehdä kuin pakata ja purkaa ja pestä pahimmat pyykit. Koti on kuin läävä, pihatyöt tekemättä, ja joskus se nurtsikin on pakko leikata.
Tänään olemme kotona, mutta kaikki aika menee eilisillan kotiintulon kamojen purkamisessa, pyykkäämisessä, ruokien laitossa, kämpän raivauksessa, jotta täällä pystyy oksentamatta olemaan.
Huomenna taas pitää lähteä aikaisin aamulla kun mies ja lapset haluaa sinne ja tänne ja tonne. Ja taas juostaan. Koko ajan vi**u menossa, en jaksa!
Ja pakko noi apinat on jonnekin viedä kun tappelevat vain keskenään ja mun pää ei kestä sitä. Toinen on jalastaan vammautunut (toivottavasti toistaiseksi) eikä pysty juuri liikkumaan, joten tämä on ihan persettä kaikki.
Mua niin ottaa päähän koko tämä "loma". Ikkunat odottaa pesua, kaapit tursuaa kaikkea paskaa ja miestä asia ei häiritse millään tasolla. Hän vain pakkaa kalsarinsa ja odottaa autossa että lähdemme taas reissuun. Ja minä pakkaan, minä mietin tarvittavat tavarat, minä teen eväät, minä ostan ruuat mukaan, hemmetti kaiken hoidan. Kun mies on yksi lapsi joka vain innoissaan odottaa seuraavaa huvipuistoreissua,
Mä olen niin paska äiti, niin kamalan paska äiti, mun olisi parempi pysyä töissä yötä päivää.
Kommentit (32)
Joo, olen puhunut miehen kanssa. Hän sanoo "mene töihin, pysy siellä, ei jaksa kuunnella tuota kitinää". Tai sitten "rauhoitu nyt, älä jaksa möykätä". Siinä kaikki, joka kerta.
Että niin rakentavaa keskustelua meillä. Mä olen oikeasti ihan loppu jo töissä ja loma syö viimeisetkin rippeet. Mä vain palvelen muita ja miellytän heitä. Viimeksi appivanhempia monta päivää, ei jaksa, ei vain jaksa. Ja nyt on taas ihmisiä jonossa odottamassa kyläkutsua meille, odottamassa palvelua ja tarjoilua. Ehei, en kutsu ketään, ei enää, kiintiöt täynnä.
ap
No kai ukko ja lapset voi keskenäänkin reissata? Jos ne haluaa
mennä ja sinä pysyä kotona niin mikäs siinä jos osan lomasta vietätte erillään. Lähdet aamusta kurjan kanssa rannalle ja jätät ne pakkaamaan kamoja ja nenemään menojaan.
Pakkaa miehelle ja mukulille kamat mukaan ja jää itse kotiin. Eiköhän ne yhden huvitusreissun selviä keskenäänkin
Samaa mieltä edellisten kanssa, miksi mies ja lapset eivät voisi reissata keskenään?
No lähtökohtaisesti haluaisin lomalla nähdä perhettä, siksi erikseen lomailu ei tunnu hyvältä. Arkielämässä olemme miehen kanssa aina eri aikaan töissä, ml. viikonloput. Meillä ei ole ollenkaan yhteisiä vapaapäiviä. Ja lapsiakaan en näe kun olen päivät töissä ja he ovat illat harrastuksissa. Eli jos haluan heitä nähdä, se on kesälomalla.
Mutta miksi tämä on tällaista orjuutta? Mies ja pennut haluaa mennä koko ajan, eivät halua (yllättäen!) tehdä pakollisia kotihommia, eivät olla kotona, vaan pitää mennä ja tulla koko ajan. No kai siinä mukana sitten menen. Mutta ihan loppu olen tähän.
ap
Me ei olla käyty missään ja ihanaa ollut. Mies vielä viikon töissä. Kolmessa paikassa käydään ja se on siinä. Lintsi, Korkeasaari ja risteily. Kahdet sukulaiset meillä käy loman aikana. Toinen täti leipoo meille pullaa. Asutaan ihan järven vieressä ja oma koti on kuin mökki.Ihana pihakin meillä on.
meillä on. Ihanan rento lo
Kyllä mä laittaisin miehen muksujen kanssa matkaan ainakin pariksi päiväksi,siinä ehtisi jo itsekin relata ja siivota kotona :) Ja silti ehdit niiden naamoja katsella ihan tarpeeksi varmaan
Kyllä kai sä voit yhdeksi päiväksi jäädä kotiin pesemään ikkunoita ja laittamaan pihaa, jos se susta on rentouttavampaa. Mies ja lapset pakkaa itse kamansa sille reissulle. Kyllä lomasta pitäisi kaikkien nauttia.
Ei kannata ladata sitä siivoamista lomaan, vaan siivota muulloin kuin kesällä. Me ollaan nyt vaan mökillä koko heinäkuu. Kesäkuussa käydään yksi viikko etelässä, jotta pahin väsymys aaadaan maattua pois jo siellä. Ja jos lapset kaipaa tekemistä, leirejä on tarjolla läpi kesän. Ja harrastuksia. Meidänkin tyttöt käy mökkikunnassa ilmaisessa luonto-, yleisurheilu-ja jalkapallokerhossa.
Jälleen kerran olen sitä mieltä, että onpa ihana kun ei enää asu lapsia kotona, huh huh sitä aikaa. Lomalla aion sekä siivota että löhötä, mitään pakkoja ei ole odottamassa. Ja en matkusta, koska en siitä tykkää. Juuri tällaiseksi kuvittelin aikanaan tämän vanhemman iän ;)
Mitä jos ottaisit välillä sen miehesi asenteen. Älä pyykkää, älä tee ruokaa älä juokse minnekään. Kun tulee nälkä niin lämmitä valmismakaronilaatikko mikrossa. Älä pese ikkunoita, kyllä te vielä näette ulos. Relaa ja kerro miehellesi että haluat relata. Älä passaa ketään.
Ap:n viesti on se "menevän ja menestyvän perheen" kääntöpuoli, josta ei töissä sitten puhutakaan. Kehuskellaan ja retostellaan sitten niillä tuskantäyteisillä reisuilla, miten oltiin silloinsiellä ja tällöin täällä ja sitten seuraavana päivänä jo mentiinkin tuonne.
Ollaan niin meneväistä ja kokevaista että. Ja säälitään niitä jotka eivät todellakaan HALUA matkustaa ja tuhlata työllä tienattuja rahojaan turkkilaisten ählämeitten kojuihin.
Muista sitten kun palaat töihin, että kerro myös tämä kääntöpuoli, äläkä ylpistele nokka kippurassa kahvihuoneessa. Muut sinulle vaan säälien muuten nauravat!
Mitä väliä, jos koti ei ole lomalla ihan tip top? Ihmiset turhaan käyttävät lomansa siivoamiseen. Me reissataan sopivissa määrin, Helsingissä kun asutaan niin käväistiin Linnanmäellä jo kesäkuussa, nyt ollaan käyty Puuhamaassa ja se on siinä. Juuri palattiin mökiltä, ja nyt ollaan ihan vaan kotona n. viikon verran, lapset tapaavat kavereitaan ja otetaan ihan vaan rennosti. Minusta loma ei ole sitä, että ravataan pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja jonotetaan huvipuistoissa. Pari sellaista päivää mahtuu kesälomaan, muu aika on hyvä käyttää rentoutuen ja pysähtyen. Jos olette miehen kanssa kovin eri mieltä siitä, miten loma-aika käytetään, eikö se ole keskustelun paikka? Miehesi ei ilmeisesti kauheasti osallistu pakkaamiseen ja pyykkäykseen? Laita ne miehen hommiksi ja loikoile itse sohvalla niin eiköhän ääni kellossa ala muuttua.
No älä tee mitään. Sanot vaan että jos ei tehdä hommia puoliksi niin istutaan sitten kaikki perseellemme ja vietetään loma niin.
Sano miehelle, jos jaksaisit vielä sanoa rauhallisesti, että olet ihan loppu, tarvitsisit nyt hetken verran yksinäisyyttä ja rauhaa. Mihin mies ja lapset voisivat sillä aikaa mennä? Jos olet pari päivää yksin palautumassa, jaksat antaa koko perheelle sitä mitä haluat eli läsnäoloasi. Ja älä sitten siivoa koko aikaa! Lue kirjaa pihalla, katso elokuvia.
Ovatko lapset jo niin isoja, että voisitte yhdessä pitää perheneuvottelun, jossa kertoisit, että olet työstä nyt niin väsynyt, että et jaksaisi tehdä kaikkea yksin. Jos jaksaisit kertoa tämän rauhallisesti, lapset eivät syyllistyisi vaan luultavasti empatia alkaisi toimia ja he haluaisivat "auttaa" sinua. Jokaiselle jokin oma työ. Ennen ei lähdettäisi mihinkään, ennen kuin kotia on järjestelty sen verran että sinne viitsii palat. Ja kun kotiin tullaan, jokaiselle taas jokin oma työ.
Muistan itse (lapset nyt jo aikuisia), että väsyneenä töiden organisointi olisi ollut raskaampaa kuin kaiken itse tekeminen. Nyt kadun sitä, että en jakanut töitä tarpeeksi Mieskin olisi tehnyt, kun olisin pyytänyt ajoissa niin että pyyntöni olisi ollut asiallinen eikä syyttävä. Mutta vielä: onko sinun mahdollista ottaa se oma pieni oma loma?
Ei myöskään ole mitään velvollisuutta kutsua ketään. Ymmärrän hyvin, että sosiaalinen kuppi on piripinnassa. Silloin yhteydenpito ei rakenna ketään. Jos sukulaiset/ystävät ovat todella ystäviä, he ymmärtävät, kun sanot, että olet nyt ihan poikki, tavataan sitten kun taas jaksat.
Jos et saa miestäsi ja osin myös lapsiasi kodin töihin mukaan, jaksamisen aika lykkäytyy valitettavan pitkälle.
Muuten, anna se ikkunanpesu siivoustoimistolle tai jollekin tuttavan tai sukulaisen ahkeralle nuorelle!
Niin me ollaan outo perhe, kun ollaan kotona. Kukaan ei ole valittanut, kukaan ei tappele ja kellään ei ole ollut tylsää. Naapuri mulle sen opetti, että kesällä voi olla 2-3 huvituskäyntiä ja se riittää. Ei meillä raha riitä jatkuvaan menoon. Menen muuten ensi kesänä Turkkiin kuopuksen kanssa ja isä ja esikoinen jää kotiin ihan omasta tahdostaan. AP voi hyvin jäädä kotiin muutamaksi päiväksi. Elämä ei ole vaikeaa, kun sen okein oivaltaa. Saatan ilmoittaa lapsille ja miehelle, että leffa on tämä ja ne lähtee mukaan ketkä haluaa ja muut jää kotiin.
Kerro rauhallisesti, että tarvitset lepoa. Ota omaa aikaa.
Se koulutus pitää alkaa NYT! Kun seuraavan kerran menette reissuun, pakkaat omat kamasi ja menet sinne autoon odottamaan. Ja se auto ei liiku siitä pihasta mihinkään, ennen kuin mies ja lapset ovat omat kamansa sinne raahanneet, ihan sama vaikka istuisitte kaikki siinä koko loppu loman.
Pyykeistä peset vain omat ja lasten pyykit. Ruokaa ostat vain itsellesi ja lapsille tai vaihtoehtoisesti viet vain lapset ja itsesi ulos syömään.
Kotona teet siivouslakon, et siivoa yhtään mitään, et niin ensimmäistäkään astiaa laita koneeseen tai yhden yhtäkään pölykoiraa imuroi.
Meillä kaikki osallistuu tavalla tai toisella. Jos minä aloitan jonkin kotityön, pian on muutkin tekemässä jotain hyödyllistä. Kukaan ei kehtaa istua sohvalla tölsyn ääressä. Mukaan lukien mies. Jopa kolmivuotias tekee jotain.
Jos haluat kouluttaa lapsistasi samanlaisia kuin miehesi on, niin jatka vanhaa linjaa. Miehen kohdalla saattaa olla jo myöhäistä, mutta älä kouluta lapsiasi laiskottelemaan. Lakkaa olemasta äiti miehellesi!
Tuttua turhautumista. Me pysytään kotona (rahapulan vuoksi). Siivoan komeron päivässä.
muksut tappelee ja välillä ovat jopa rauhassa. En jaksa juosta huvituksiin, sen verran raskas työrupeama takana (ja edessä).
Nyt nainen tarmostut hoitamaan itseäsi! Ketään ei hyödytä jos uuvut. Stressi ja jatkuvaan huolenpitoon väsyminen ei tee kenestäkään paskaa äitiä!