Muita, jotka inhosivat ysärin "Kaikki rakastavat Raymondia"-sarjaa?
Tuon Miehen puolikkaat- keskustelun innoittamana mulle tuli mieleen, että toinen kamala ja naisvihamielinen sarja on Ysärillä alkanut Kaikki rakastavat Raymondia / Everybody loves Raymond". Muistan katsoneeni sitä teininä ysärillä ja paremman puutteessa pidin ihan ok sitcomina. Pari vuotta sitten katsoin uudestaan satunnaisia jaksoja kun tuli tv:stä (asuin silloin Suomen ulkopuolella) ja ihmettelin, että onpas tämä paskhaa.
Siis ensinnäkin se Raymond on hirveä aikaansaamaton vätys, joka haihattelee urheilu radio-ohjelmansa kanssa mutta ei saa kotona yhtään mitään aikaiseksi. Lähinnä laiskottelee ja kertoo narisevalla äänellä tympeitä vitsejään. Ihmekös Raymondin vaimo Debra on kireä kuin viulunkieli kun Raymond on kuin yksi lapsi lisää perheessä. Lisäksi Raymond ei yhtään pysty laittamaan kampoihin hirveälle päällepäsmäriäidilleen ja sovinisti-punaniska-isälleen. Debran appivanhemmat ovat varsinainen piikki lihassa eikä Debra saa Raymondilta mitään tukea mihinkään. Vastenmielinen itsekäs vätys koko Raymond, jota kukaan ei taatusti rakasta paitsi ehkä sekopää äitinsä, joka ei ole päästänyt napanuorasta irti.
Kommentit (59)
Minä! Muistan inhonneeni jo silloin aikanaan kun pyöri ekoja kertoja tvssä. Niin vastenmielinen hahmo se Raymond.
Ray on munattoman mieslapsen arkkityyppi. Todella ärsyttävä! Ja lisätään tähän vielä se ääni ja nurinpäin oleva naama... Aargh.
No ei ollut ysäriä. Ja mä tykkäsin sarjasta, ihan hauska oli, katoin uusintojakin.
Samaa mieltä! Vastaavia sarjoja oli 1970-1990-luvuilla vaikka kuinka paljon: ensimmäisenä tulee mieleen Pulmuset ja Kellarin kunkku. Sarjan miespäähenkilö on ärsyttävä vätys, jolla on huomattavasti omaa tasoaan viehättävämpi vaimo, jota mies kuitenkin kohtelee ikävästi. Todella tunkkaista huumoria ja väsyneitä sukupuolistereotypioita.
Yksi parhaimmista sarjoista. Hyvää huumoria :) onneksi kaikille on jotakin eikä kaikesta tarvitsekaan tykätä.
Miehen puolikkaita en ole ikinä katsonut kun en pidä Sheenistä yhtään.
Sen Raymondin poliisiveljen takia seurasin sarjaa aina kun muistin mutta jätin katsomisen kun hän alkoi vehtaamaan sen kimittävän naikkosen kanssa :)
Se pyöri melkein 10 vuotta, tekeminen alkoi 1996 ja loppui 2005. Suomessa näytettiin varmaan vielä pidempään.
AP jatkaa. Sitten mua ärsytti se, miten Raymond läpi sarjan koko ajan KIUSASI sitä pitkää mutta "yksinkertaista" poliisiveljeään. Vaikka mun mielestä poliisi on paljon arvostettavampi ammatti kuin joku tyhjäntoimittaja paikallisradion urheilutoimituksessa. Lisäksi Raymondin isä ja äiti myös osallistuivat Robert-veljen kiusaamiseen. Robertille naureskeltiin, pidettiin tyhmänä, vitsailtiin sillä kun ei saa naista, jne. vaikka oikeasti Robert oli paljon sympaattisempi kuin ällö Raymond.
Tässä sarjassa ei kyllä ollut mitään hauskaa.
Mä en varsinaisesti pitänyt koko sarjasta. Katsoin kuitenkin, sillä se poliisiveli oli mun mielestä ihana! Siis ulkonäkö, luonne, käytös jne. Mulla on yhä outo miesmaku :)
Päinvastoin, tuohan oli samaa miesvihamielistä sontaa, mitä kaikki muukin viihteessä tuppaa olemaan. Mies on aina se hölmö, idiootti, luuseri, tohelo, kykenemätön ja niin edelleen. Sille sitten nauretaan. Vaimot nauravat ja lapset nauravat isän törttöilylle. Miettikää mikä poru syntyisi, jos naiset kuvattaisiin noin ja mies olisi aina se järkevä ja kyvykkäämpi ja oikeassa?
Tahallaan kärjistetty sarja. Sehän on sen koko pointti.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä! Vastaavia sarjoja oli 1970-1990-luvuilla vaikka kuinka paljon: ensimmäisenä tulee mieleen Pulmuset ja Kellarin kunkku. Sarjan miespäähenkilö on ärsyttävä vätys, jolla on huomattavasti omaa tasoaan viehättävämpi vaimo, jota mies kuitenkin kohtelee ikävästi. Todella tunkkaista huumoria ja väsyneitä sukupuolistereotypioita.
Hyi joo tuo Kellarin Kunkku, aivan kamala sarja. Pulmusista taas pidin sen takia, että se oli niin älytön ja tarkoituksellisen överiksi vedetty. Verrattuna Kellarin kunkun ja Raymondin vaimoihin, Pulmusten äiti Peggyhän oli ihan hirveä bimbo, joka ei olisi varmaan saanutkaan Alia parempaa puolisoa.
Tosin olin teini-ikäinen silloin kun katsoin Pulmusia, enkä tiedä miten menisi enää uusintakierroksella. Voi olla, että aika olisi ajanut tuosta sarjasta ohi eikä se toimisi edes shokeeraavana viihteenä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä! Muistan inhonneeni jo silloin aikanaan kun pyöri ekoja kertoja tvssä. Niin vastenmielinen hahmo se Raymond.
Niin sen kuuluikin olla.
Pääosan esittäjä ammensi omasta elämästään. Ilmeisesti hänellä oli myös itseironinen tapa katsoa itseään.
Suomeen sijoitettuna sarja olisi voitu kuvata appivanhempieni olohuoneessa. Keskenään narisevat vanhukset ja saamaton aikamiesveli eivät olisi tarvinneet edes kirjoitettuja vuorosanoja.
Ei kannata ottaa viihde ohjelmia noin vakavasti
Katsoin sitä joskus kauan sitten siksi, että Debra oli vielä ekoilla kausilla aika hot mama ennenkuin lihoi ja rupsahti.
M43
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, tuohan oli samaa miesvihamielistä sontaa, mitä kaikki muukin viihteessä tuppaa olemaan. Mies on aina se hölmö, idiootti, luuseri, tohelo, kykenemätön ja niin edelleen. Sille sitten nauretaan. Vaimot nauravat ja lapset nauravat isän törttöilylle. Miettikää mikä poru syntyisi, jos naiset kuvattaisiin noin ja mies olisi aina se järkevä ja kyvykkäämpi ja oikeassa?
No en oikeastaan koe sitä noin. Kyllä tavallaan sarjassa jollain tasolla ihannoitiin Raymondia, kun oli niin hassu ja lupsakka hahmo, jolla USA:n versio "Justiinasta" puolisona. Debra esitettiin aina hampaat irvessä olevana ja kireänä, kun taas "leppoisa ja mukava" Raymond siinä viattomana ihmetteli, että mikäs sitä emäntää nyt taas nyppii.
ap
Oliko se jo ysäriä, olisin veikannut 2000-l. alkupuolta.