Lue keskustelun säännöt.
Katkeaako napanuora ikinä?
05.07.2013 |
Kertokaa kokemuksia kanssasisaret, onko JOKU ikinä missään onnistunut auttamaan miestänsä katkaisemaan napanuoran vanhempiinsa ja päässyt napanuorasta roikkumisen sijaan normaaliin aikuisten väliseen vuorovaikutukseen? Tyyliin tapaillaan kerran kuussa ja soitellaan kerran viikossa - sen sijaan että tapaillaan noin viisi kertaa viikossa ja soitellaan pari kertaa päivässä sillä aikaa kun vaimo hoitaa kodin ja lapset - ja keittelee appivanhemmille kahvia.
Omalla mieheltä unohtui katkaista napanuora, alkaa noin nelikymppisenä jo haistakin vähän pahalle se nuoran pätkä. Olisi pitänyt ajoissa ottaa jalat alleni mutta olin tyhmä ja luulin "oman" perheen menevän lapsuudenperheen edelle kun naimisiin on menty ja lapsia saatu. Väärässä olin ja nyt istun uppoavassa laivassa. Kertokaa nyt ihmeessä omia tarinoita, kannattaako tätä hemmetin äyskäröintiä jatkaa vai onko vaan parempi hypätä kyydistä. Lapsia ei vain viitsisi hyppäyttää kylmään veteen mutta itseltä menee kohta hermot :( Ihan hyvä mies muuten, en kai tässä muuten miettisi mutta tunnen itseni vähän ovimatoksi kun en oikein ylene tuolla ajankäytön priorisointilistalla.
Kommentit (25)
Siis mitä pahaa siinä on, että pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa? Mieheni soittelee pari kertaa viikossa äidilleen, hänen isänsä soittaa 1-2 kertaa kuussa. Isä laittaa kirjeen 2-3 kertaa kuussa, tulee käymään varmaan 1-2 kertaa kuussa. Miehen äitiä tavataan varmaankin 1-2 kertaa joka viikko, kun asuu tuossa ihan kiven heiton päässä. Mies soittelee myös siskolleenkin useasti. Minä soittelen äidilleni tai isälleni melkeen päivittäin, näemme ainakin kerran viikossa, asuvat hekin lähellä. Minusta on ihanaa, että lapsiemme isovanhemmat ovat kiinnostuneita myös lapsenlapsistaan! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 14:18"]
Siis mitä pahaa siinä on, että pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa? Mieheni soittelee pari kertaa viikossa äidilleen, hänen isänsä soittaa 1-2 kertaa kuussa. Isä laittaa kirjeen 2-3 kertaa kuussa, tulee käymään varmaan 1-2 kertaa kuussa. Miehen äitiä tavataan varmaankin 1-2 kertaa joka viikko, kun asuu tuossa ihan kiven heiton päässä. Mies soittelee myös siskolleenkin useasti. Minä soittelen äidilleni tai isälleni melkeen päivittäin, näemme ainakin kerran viikossa, asuvat hekin lähellä. Minusta on ihanaa, että lapsiemme isovanhemmat ovat kiinnostuneita myös lapsenlapsistaan! :)
[/quote]
Tupsahtaako ne käymään varoittamatta ihan milloin vaan?
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 08:14"]
Mitä väliä sillä on, kenen kanssa mies viihtyy? Siis olivat sitten kavereita, naapureita tai omia vanhempiaan? Meillä tosin mies pitää harvoin yhteyttä omaan sukuunsa, vaikka kaikki samassa kaupungissa asutaan. Soittelee ehkä kerran viikkoon, nähdään ehkä kerran kuukaudessa (miehen vanhempia), sisaruksiaan vielä harvemmin. Mutta minusta se on hänen asiansa, ei minun.
[/quote]
Miksi vastaat, kun sulla ei selvästikään ole kokemusta rasittavista tuppautuja-appivanhemmista?