Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö ketään muuta koskaan Suomen luonto?
31.07.2020 |
Ei siis mikään tietty siinä, en varmaan osaa selittää. Jotenkin se ainainen järven tunnelmointi, hennot värit puustossa ym. Samannäköisiä kuitenkin kaikki Suomen järvimaisemat.
Kommentit (50)
Suomen luonto on hyvin monimuotoinen suhteuttenu pinta-alaansa. Suomen ajaa päästä päähän päivässä (toki pitkä reissu) ja jopa autonikkunasta näkyy vaihtelu selvästi. Lähdet Helsingistä merenrannalta, joka ei ole edes meidän maailmassa täysin ainutlaatuista saaristoa, kuljet Hämeessä metsiä ja järviä halkovaa reittiä tasaiselle Pohjanmaalle ja sieltä esim. Torniojokilaaksoa pitkin pohjoiseen, aina Nuorgamiin saakka. Melko vaihtelevaa maisemaa, kasvistoa ja eläimistöä noin pienelle matkalle ja tästä puuttuu vielä esim. Itä-Suomen ainutlaatuinen luonto.
Tähän kaikkeen lisätään vielä vuodenaikojen vaihtelu, niin toista vastaavanlaista monpuolisuutta näin pienellä alueella saa hakea maailmasta. Toki, kiitos luonnonriistämisen ja ilmastonmuutoksen, Suomessakin luonnon monimuotoisuus kiihtyy uhkaavaa vauhtia ja jo joka kymmenes laji meillä on uhanalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä, mutta meri on todella ankea. Asuin lapsuuteni Naplesissa Floridassa ja totuin siihen, että meressä on delfiineitä, manaatteja, haita, pelikaaneja jne. Suomessa et todennäköisesti näe muuta kuin sameaa vettä ja lokkeja.
Mulle oikea meri on Jäämeri. Kirkas, kylmä ja kunnon vuorovesi. Itämeri on tosiaan vähän ankea.
Ap on sokea. Kallioinen ja mäntyinen järvimaisema on täysin erilainen kuin koivuinen järvimaisema tasaisella jne. Puhumattakaan Lapin järvimaisemista vs. eteläisempään Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä, mutta meri on todella ankea. Asuin lapsuuteni Naplesissa Floridassa ja totuin siihen, että meressä on delfiineitä, manaatteja, haita, pelikaaneja jne. Suomessa et todennäköisesti näe muuta kuin sameaa vettä ja lokkeja.
Mikään ei voita valkohaita uimarannalla. Olisipa täälläkin.
Ei ärsytä mutta ei se itselleni mieluisinta maisemaa ole. Tykkään enemmän tietyistä Välimeren maiden maisemista kuten Toscanan tai eteläisen Ranskan maisemista ja toisaalta Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeen runsaasta vehreydestä. Sademetsät näyttää myös ihanilta, mutta ovat elinympäristönä lopulta hikisen tukalia ja paljon vaarallisia otuksia, hyönteisiä jne. Itselleni epämieluisinta on vuoristo, en tykkää ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on sokea. Kallioinen ja mäntyinen järvimaisema on täysin erilainen kuin koivuinen järvimaisema tasaisella jne. Puhumattakaan Lapin järvimaisemista vs. eteläisempään Suomeen.
Sehän on täyttä provoa koko höpötys. Pitää olla vaan olla ihan kun ei tajuttaisi ja vastata yhtä älykkäästi.
Kaikesta sitä voi ärsyyntyä :D
Olen kotoisin maasta jossa "luonto" on yksi rivi istutettuja puita, ja jos oikeaa metsää on jäänyt jonnekin jäljelle niin sinne ei saa missään nimessä mennä kävelemään, ellei sen halki ole tehty polkua. Ja poikkea polulta niin sakot tulee.
Mielestäni Suomen luonto on IHANA, kaikkine äärettömyyksineen ja väreineen. Sitä voi ottaa silmän pois kädestä, laittaa sen päähänsä ja katsella miten ihanan värikäs vuodenaika nytkin on menossa.
Loputon havumetsä saa ainakin minulla mielikuvituksen liikkeelle niin kesällä kuin talvellakin... Täällä on ihminen rikas ihan vain ollessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä, mutta meri on todella ankea. Asuin lapsuuteni Naplesissa Floridassa ja totuin siihen, että meressä on delfiineitä, manaatteja, haita, pelikaaneja jne. Suomessa et todennäköisesti näe muuta kuin sameaa vettä ja lokkeja.
Mikään ei voita valkohaita uimarannalla. Olisipa täälläkin.
Eipä tuolla Meksikonlahden puolella ole juurikaan valkohaita muuten kuin todella satunnaisesti. Enemmän härkä- ja tiikerihaita. T: Naplesissa asunut
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että ilmaston muuttuessa Suomen luontoon tulee lisää monimuotoisuutta, esimerkiksi sinisinä levittäytyvät lupiinit ovat kauniita teiden varsilla.
Tosin mieluummin ottaisin kunnon vuodenaikakierron takaisin, nyt on mennyt meilläkin siihen että vuodessa on vain kuuma kausi ja sadekausi.
Oikeastaan lupiinit vähentää monimuotoisuutta. Vertaa vaikka teiden varsia sellaisista paikoista, missä kasvaa lupiinia (seassa saattaa kasvaa heinää muttei muita kasveja) ja sellaisia, missä ei kasva (erilaisten kasvien lukumäärää ei pysty sormilla laskemaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää havumetsistä ollenkaan, niiden värisävy on masentavan tunkkainen. Joten vain ihan eteläisin osa Suomea jossa on enemmän lehtimetsää viehättää silmää.
Ei todellakaan ärsytä upea luontomme! Usein lähellä olevaa kaunista ei vain osata arvostaa, vaan tuntuu, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Suomen ilma on suhteellisen raikasta ja jokamiehen oikeudet mahdollistavat luonnossa liikkumisen monia muita paikkoja vapaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällähän pitää tykätä pienipiirteisestä, kun muutakaan ei ole. No minustapa on ärsyttävän tasaista, eikä mikään ole niin puuduttavan tylsää kuin Pohjanmaan läpi ajaminen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei edes niitä järviä. (Se Tornionjokilaakso puskineen vetää vertoja yksitoikkoisuudelle.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että ilmaston muuttuessa Suomen luontoon tulee lisää monimuotoisuutta, esimerkiksi sinisinä levittäytyvät lupiinit ovat kauniita teiden varsilla.
Tosin mieluummin ottaisin kunnon vuodenaikakierron takaisin, nyt on mennyt meilläkin siihen että vuodessa on vain kuuma kausi ja sadekausi.
Oikeastaan lupiinit vähentää monimuotoisuutta. Vertaa vaikka teiden varsia sellaisista paikoista, missä kasvaa lupiinia (seassa saattaa kasvaa heinää muttei muita kasveja) ja sellaisia, missä ei kasva (erilaisten kasvien lukumäärää ei pysty sormilla laskemaan).
Lupiini on painajainen. Typensitojana se vie elinmahdollisuudet luonnonkasveilta ja köyhdyttää siksi paitsi maata, myös hyönteis- jaa vastaavasti pikkulintulajistoa. Siksi ne tienvarret ovat sinisenä, ei siellä muukaan enää viihdy. Takavuosina Tampereella sinetöitiin homma niittämällä muut paitsi lupiinit nurin, kun ne ovat niin nättejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tykkää havumetsistä ollenkaan, niiden värisävy on masentavan tunkkainen. Joten vain ihan eteläisin osa Suomea jossa on enemmän lehtimetsää viehättää silmää.
Taas yksi sokko...
Esim. kuusen uudet kasvustot ovat keväällä vaaleanvihreitä ja ne alkavat tummentua asteittain. Vihreänsävyjä on useita. Sen lisäksi auringolla on tekemistä värin kanssa. Kuusi on todella kaunis <3
Ei luonto itsessään ärsytä mutta aika yksipuolista se on. Metsää lähinnä läpi maan. Kukat ei kasva juuri missään. Saaristot on karuja mutta kauniita.
Kesällä vihreää, talvella valkoista tai harmaata. Kevät ja syksy harmaata. Se paljon hehkutettu ruska nyt ei kauan kestä ja sitten edessä onkin monta kuukautta pimeyttä.
Luonnossa toki turvallista, harvoin näkee edes hirveä, järvessä voi uida.
Itse asun luonnon keskellä niin ei tämä nyt niin ihmeellistä ole. Paras aika vuodesta on toukokuun ja alkukesän upea valo, aamuaurinko ja auringonlaskut.
Noin muuten koko pohjoismainen luonto nyt on aika yliarvostettua, ne neljä vuodenaikaakin on varmimmin nähtävissä vasta Kainuusta ylöspäin.
Naplesissa asunut jatkaa... Eikä se Floridan luonto nyt mikään kummoinen ole. Paljon suota, ja esim. esim I-75 (Floridan osuus) on viivasuora moottoritie, joka menee länsisuunnassa Miamin alueelta Floridan länsirannikolle asti, ja on suoraan sanottuna tylsä etappi, jonka molemmilla puolilla on suota niin kauas kuin silmä siintää.
Täällä sentään on luontoa, ja täällä on jokaisella mahdollisuus päästä sinne. Polkuja ja hoidettuja reittejä on kaikkialla. Toisin on ollut joissain muissa maissa missä olen asunut. On oikein varoiteltu että älä vain missään nimessä mene yksin metsään, kun olen kertonut tykkääväni Suomessa samoilla luonnossa. Jossain en ole edes tiennyt missä olisi lähin metsä. Asutusta ja peltoja vain kaikkialla.
Näin kesällä Suomen luonto on paljon kirkkaamman vihreää kuin Etelä-Euroopassa. Se kuivuuttaan pölisevä savimaa ja ruskeaksi kärventynyt ruoho, ei kiitos. Kyllä meillä on upea luonto. Talvella voin matkustaa etelämmäksi jos vielä joskus uskaltaa.
Ja se luonnon monipuolisuus. Sitä on jos on silmää katsoa. Juuri kävin saaristossa ja näin kasveja ja lintuja joita en ollut koskaan ennen nähnyt.
Vuoret täältä puuttuvat mutta ei vuorille muuallakaan tuosta vain mennä jos ei ole taitoa kulkea siellä.
Ainoastaan punkit ja lukit ärsyttää, muut asiat ei.
Ellei sitten säätä lasketa. Ärsyttää liiat sateet ja kylmyys kesällä.
Parhain luonto on sellainen, minne voi mennä. Kuten moni onkin jo sanonut niin monessa maassa pitää tyytyä vain ihastelemaan.
Ootko Suomen luonto?