Oletko löytänyt elämäsi päämäärän?

Elämällä ei ole mitään merkitystä - se on ihan ilmiselvä totuus mun mielestä. Ja se on siis hyvä ja vapauttava asia. Elät ja sitten kuolet. Ja se siitä.

Mielenrauha on mun päämäärä. Nyt olen jo aika pitkällä. Ikää 50.

Ilman sitä puuttuu kaikki.

Elämäni tarkoitus on usko Jeesukseen ja sitä myöten Taivaallisen Isän luo pääseminen. Tulin uskoon reilu yhdeksän vuotta sitten.

Olla rakastettu. Se on elämän tarkoitus.

Itselleni se on sitä, että annan Jeesuksen rakastaa minua. Sillon en etsi rakkautta aikaista, jossa sitä joko ei ole tai se ei tyydytä, pikemminkin satuttaa. Silloin en ripustautuu ihmisiin ja kättä heitä täyttämään tarpeitani, koska Itse Jumala täyttää suurimman kaipuuni.

Silloin myös ne ihmissuhteet mitä minulla on loksahtaa oikeille asemille. En vaadi muilta jotakin kitä he ei pysty antamaan, vaan kuljetaan ja jaetaan rinnakkain.

Opettelua on se, että menen Jumalan luo ja annan Hänen rakastaa minua. Koska on paljon helpompi täyttää itseään jollain näkyvällä- syömisellä, juomisella, liikunnalla, suhteilla, huomiolla jne mikä se kullekin on.

Kun uskallan ja opin menemään Hänen luo, vaikka se on näkymätöntä, saan siellä kaiken mitä tarvitsen. Jos tarvitsen lohdutusta, se on Hänessä. Jos rakkautta, se on Hänessä, apua, se on Hänessä. Hän rakastaa sitä, että menen Hänen luoksensa ja otan mitä tarvitsen. Isä lapsi suhde.

Jos mukaan, Hän on se joka jää viereen, ei tuomitse, eikä syytä- sitä tekee muut ihmiset ja minä itse. Hän näkee kyllä totuuden, mutta ei lyö sillä minua, vaan auttaa eteenpäin.

Mieti, että sinua rakastaa joku, joka tietää tasan millainen olet, hyvät ja huonot, tietää mistä pidät ja missä tykkäät, tietää mitä pelkäät, tietää missä tarvitset apua jne. Tämä joku on sitoutunut rakastaa auttamaa ja tukee kaikessa, että pääsisi elämässä siihen pisteeseen, jossa saat tehdä työtä millä on merkitys ja mistä nautit, ihmissuhteita, jotka ovat terveellä pohjalla, Jne , jos valitsen antaa Hönen rakastaa sinua.

Elämän tarkoitus löytyy Hänessä. Olla rakastettuna. Silloin elämään tulee tasapaino kaikille muillekin osa-alueille ja palaset alkavat loksahdella kohdilleen pikkuhiljaa.

Löysin elämän tarkoitukseni kymmenvuotiaana; kuolla 36vee.

No enpä ole vielä kupsahtanut, joten olinpas minä tyhmä.

5-vuotiaana jo tiesin hyvin vahvasti haluavani perheen.

15-vuotiaana tiesin haluavani opettajaksi ja sitä kautta yrittää parantaa lasten hyvinvointia.

19-vuotiaana pääsin opiskelemaan opettajaksi ja valmistuin ajallaan.

24-vuotiaana tapasin sen miehen, jonka kanssa halusin ruveta perheen perustamiseen.

Nyt 27-vuotiaana olen hyvin tyytyväinen elämääni ja toivottavasti tuo perhehaavekin lähiaikoina toteutuu.

Elämälläni on merkitys. Kerron sen kohta. Tässä maailmassa eletään maksimissaankin vain jonkin verran yli 100-vuotiaaksi. Sitten alkaa ikuisuus, päättymätön aika. Aika tässä maailmassa on kuin eteisaulassa oloa päänäytökseen odotellessa. Ikuisuuden elämme Jeesukselta saamassa kuolemattomassa ruumiissamme joko Jumalan valtakunnan ilossa ja riemussa tai ikuisessa erossa Jumalasta ja kaikesta hyvästä, tulisessa meressä tuskissa. Tänä lyhyenä aikana "eteisessä" meidän tulee tehdä valinta joko tunnustaa syntisyytemme, tehdä parannus ja uskoa Jeesukseen tai hylätä Hänet. Ei ole keskitietä. Se on joko tai. Elämäni tarkoitus on kertoa mahdollisimman monelle kanssaeteistäjälle, ettei tarvitse joutua kärsimään Jumalan vihaa ja omien syntien rangaistusta, vaan on olemassa Vapahtaja, joka on Jeesus Kristus ja suosittelen valitsemaan Hänet. Sinä saatat pilkata ja nauraa nyt, mutta tulee päivä, jolloin jokainen tulee polvistumaan Herran Jeesuksen edessä ja tunnustamaan, että Hän on Herra. Se tulee olemaan kauhistuksen päivä, jos kuolet synneissäsi. Mutta riemun päivä jos Jeesus on ollut Herrasi jo täällä eläessäsi. 

Elämäni tarkoitus on vastustaa kaikenmaailman blm sun muita kahjoliikkeitä.

En. En löytänyt paikkaani maailmassa. T. Nainen 47v

Minusta tuli se mitä aina ihailin. Tulla teräsmieheksi ja isäni kaltaiseksi voimakkaaksi lajin edustajaksi.

Nelikymppisenä olen ihmislajin kuningas ja minun ei enää tarvitse pelätä mitään ja kunnioittaa välttämättä mitään. Minua sensijaan kannattaa kunnioittaa ja tervehtiä.

Saan helposti nostettua 30kg ylös ilman mitään vaivaa. Saan tempaistua oven karmeistaan. Lapset ja naiset kunnioittaa voimaani. Olen täysikasvuinen uros.

Minusta tuli se mitä odottelin.

Tehtäväni on suojella heikompiani.

Adhd ssa on se ongelma kun ei kykene keskittymään hahmottamaan maailmaa niin kykene myöskään ymmärtäämään kokonaisuuksia ja sitä kautta todellisuutta.

Teininä taisi olla se ensimmäinen iso pohdinta mikä tarkoitus tällä elämällä on. Halusin aina perheen ja sen sain, olen siitä todella kiitollinen.

Uskon Jumalaan ja kuoleman jälkeiseen elämään. Olen hyväksynyt sen, että meillä jokaisella on täällä jokin tarkoitus ja tehtävä, mutta välttämättä sitä ei koskaan itse tiedä tai ymmärrä mitä se on.

Päämääränä minulla on elämässä nyt pyrkiä elämään rakkaudessa ja hyvien tekojen kautta. Arvostaen tätä maailmaa mikä meille on luotu. Vaalien niitä ihmissuhteita mitä olen saanut.

Vierailija kirjoitti:

Adhd ssa on se ongelma kun ei kykene keskittymään hahmottamaan maailmaa niin kykene myöskään ymmärtäämään kokonaisuuksia ja sitä kautta todellisuutta.

Paha silloin on kohdistaa viestiä edes oikeaan ketjuunkaan.

Adhd-ketju oli toisaalla.

Oivalsin joskus kolmekymppisenä, että elämän tarkoitus on nautinto. Kuulostaa hedoinistiselta, mutta harva muuta elämältään haluaa.

On sitten aivan eri asia, mistä kukakin sen saa. Joku saa sen toisten auttamisesta ja sitä kautta saamastaan arvostuksesta, joku lapsista, kolmas työstään, neljäs rahasta ja viides vaikka seksistä tai huumeista.

Vierailija kirjoitti:

Mielenrauha on mun päämäärä. Nyt olen jo aika pitkällä. Ikää 50.

Ilman sitä puuttuu kaikki.

45-vuotiaana en ole lähelläkään mielenrauhaa. :((

En. Olen pettymys kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Olla rakastettu. Se on elämän tarkoitus.

Itselleni se on sitä, että annan Jeesuksen rakastaa minua. Sillon en etsi rakkautta aikaista, jossa sitä joko ei ole tai se ei tyydytä, pikemminkin satuttaa. Silloin en ripustautuu ihmisiin ja kättä heitä täyttämään tarpeitani, koska Itse Jumala täyttää suurimman kaipuuni.

Silloin myös ne ihmissuhteet mitä minulla on loksahtaa oikeille asemille. En vaadi muilta jotakin kitä he ei pysty antamaan, vaan kuljetaan ja jaetaan rinnakkain.

Opettelua on se, että menen Jumalan luo ja annan Hänen rakastaa minua. Koska on paljon helpompi täyttää itseään jollain näkyvällä- syömisellä, juomisella, liikunnalla, suhteilla, huomiolla jne mikä se kullekin on.

Kun uskallan ja opin menemään Hänen luo, vaikka se on näkymätöntä, saan siellä kaiken mitä tarvitsen. Jos tarvitsen lohdutusta, se on Hänessä. Jos rakkautta, se on Hänessä, apua, se on Hänessä. Hän rakastaa sitä, että menen Hänen luoksensa ja otan mitä tarvitsen. Isä lapsi suhde.

Jos mukaan, Hän on se joka jää viereen, ei tuomitse, eikä syytä- sitä tekee muut ihmiset ja minä itse. Hän näkee kyllä totuuden, mutta ei lyö sillä minua, vaan auttaa eteenpäin.

Mieti, että sinua rakastaa joku, joka tietää tasan millainen olet, hyvät ja huonot, tietää mistä pidät ja missä tykkäät, tietää mitä pelkäät, tietää missä tarvitset apua jne. Tämä joku on sitoutunut rakastaa auttamaa ja tukee kaikessa, että pääsisi elämässä siihen pisteeseen, jossa saat tehdä työtä millä on merkitys ja mistä nautit, ihmissuhteita, jotka ovat terveellä pohjalla, Jne , jos valitsen antaa Hönen rakastaa sinua.

Elämän tarkoitus löytyy Hänessä. Olla rakastettuna. Silloin elämään tulee tasapaino kaikille muillekin osa-alueille ja palaset alkavat loksahdella kohdilleen pikkuhiljaa.

Buuull shiiit. Saat mun vastoinkäymiset, kun on noin helppoa.

Joo, henkisen tien.

Elämä on lahja ja myös  koulu, joka valmistaa meitä iäisyyttä varten.  Elämä tuo eteemme monia valintoja, ja koettelemuksia, jotka koulivat, opettavat ja ohjaavat meitä. Joskus elämä myös rankaisee, mutta nostaa jälleen. Päämäärä on elää yltäkylläinen elämä, joka sisältää kirjon mielenkiintoisia tapahtumia ja asioita. Lopullinen päämäärä on  iankaikkinen elämä eli selviytyä kuoleman vallasta, joka on mahdollista Kristuksen  kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olla rakastettu. Se on elämän tarkoitus.

Itselleni se on sitä, että annan Jeesuksen rakastaa minua. Sillon en etsi rakkautta aikaista, jossa sitä joko ei ole tai se ei tyydytä, pikemminkin satuttaa. Silloin en ripustautuu ihmisiin ja kättä heitä täyttämään tarpeitani, koska Itse Jumala täyttää suurimman kaipuuni.

Silloin myös ne ihmissuhteet mitä minulla on loksahtaa oikeille asemille. En vaadi muilta jotakin kitä he ei pysty antamaan, vaan kuljetaan ja jaetaan rinnakkain.

Opettelua on se, että menen Jumalan luo ja annan Hänen rakastaa minua. Koska on paljon helpompi täyttää itseään jollain näkyvällä- syömisellä, juomisella, liikunnalla, suhteilla, huomiolla jne mikä se kullekin on.

Kun uskallan ja opin menemään Hänen luo, vaikka se on näkymätöntä, saan siellä kaiken mitä tarvitsen. Jos tarvitsen lohdutusta, se on Hänessä. Jos rakkautta, se on Hänessä, apua, se on Hänessä. Hän rakastaa sitä, että menen Hänen luoksensa ja otan mitä tarvitsen. Isä lapsi suhde.

Jos mukaan, Hän on se joka jää viereen, ei tuomitse, eikä syytä- sitä tekee muut ihmiset ja minä itse. Hän näkee kyllä totuuden, mutta ei lyö sillä minua, vaan auttaa eteenpäin.

Mieti, että sinua rakastaa joku, joka tietää tasan millainen olet, hyvät ja huonot, tietää mistä pidät ja missä tykkäät, tietää mitä pelkäät, tietää missä tarvitset apua jne. Tämä joku on sitoutunut rakastaa auttamaa ja tukee kaikessa, että pääsisi elämässä siihen pisteeseen, jossa saat tehdä työtä millä on merkitys ja mistä nautit, ihmissuhteita, jotka ovat terveellä pohjalla, Jne , jos valitsen antaa Hönen rakastaa sinua.

Elämän tarkoitus löytyy Hänessä. Olla rakastettuna. Silloin elämään tulee tasapaino kaikille muillekin osa-alueille ja palaset alkavat loksahdella kohdilleen pikkuhiljaa.

Buuull shiiit. Saat mun vastoinkäymiset, kun on noin helppoa.

Mistä kohtaa luit, että einole vastoinkäymisiä?

Ne vastoinkäymiset nimenomaa yleensä saa turvaamaan Jumalaan.

Kuvakieleltään: pieni lapsi kaatuu kuralätäköön- juokseen sen hyvän Isän luo, joka korjaa homman ja auttaa lasta, joka ei ihan osaa.

Tai:

Joku roiskuu kuraa lapsen päälle. Sama homma lapsi juoksee sen hyvän isän luo turvaan.

Eli kyllä kuraa roiskuu ja välillä ryvetään, kyse on siitä mihin turva aja mistä hakee apua ongelmiinsa.