Mikä on teidän parisuhteen kantava voima?
Mikä on se pohja mille olette suhteen rakentaneet? Kriisin tai riidan kohdatessa mikä asia vaikuttaa että jaksatte jatkaa yhdessä eteenpäin. Minkä varaan tai voimaan uskaltaa luottaa ja rakentaa suhdetta ja jatkaa eteenpäin?
Kommentit (29)
Sitoutuminen. Olemme päättäneet olla yhddessä kunnes kuolema meidät erottaa. Ei siis kunnes kyllästyminen, ailahtelevat tunteet, erilleen kasvaminen tms meidät erottaa, vaan kuolema. Tunteita on tullut ja mennyt, mutta sitoutuminen on aina ollut se liima jonka avulla rakkaus on lopulta voittanut. Naimisissa oltu 14 vuotta.
Tahto rakastaa. Kun pitää tahtoa yllä kestää kriisitkin (ja niitä on ollut).
Toisena tulee luottamus/sitoutuminen ja kolmantena seksi.
yhdessä 25 vuotta
Seksi ja keskustelu. Siitä on syntynyt sellainen yhteys, että vaikea kuvitella, mikä siihen väliin voisi tulla.
Ystävyys. Aviomieheni on paras kaverini.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 01:52"]
Mikä on se pohja mille olette suhteen rakentaneet? Kriisin tai riidan kohdatessa mikä asia vaikuttaa että jaksatte jatkaa yhdessä eteenpäin. Minkä varaan tai voimaan uskaltaa luottaa ja rakentaa suhdetta ja jatkaa eteenpäin?
[/quote]
Lyhyesti sanottuna rehellisyys ja sitoutuminen. Rehellisyys tarkoittaa sitä, että mistään tärkeästä asiasta ei valehdella kumppanille, vaikka tuntuisi kuinka vaikealta puhua totta. Sisältää myös asioiden pimittämisen. Toiselle kerrotaan kaikki sellainen tärkeä, josta toinen haluaisi kuulla jos osaisi kysyä. Ja kaikki sellainen, jota pelottaa kertoa (se pelottaminen on hyvä merkki siitä, että asia on tärkeä ja kertomisen arvoinen).
Sitoutumisella en tarkoita avioliittoa vaan sitä, että henkisellä tasolla sitoudutaan olemaan yhdessä vaikeiden aikojen ylitse. Olemme siis ihan yhdessä sopineet, että kriisin keskellä emme eroa vaikka kuinka tuntuisi siltä. Vasta kriisin mentyä, kun kumpikin pystyy ajattelemaan objektiivisesti, voimme erota jos oikeasti on aihetta. Vielä koskaan ei ole ollut. Suutuspäissään se ero voi tuntua loistoidealta, mutta kun erimielisyydet on selvitetty, haluammekin taas olla loppuelämämme yhdessä.
Siinäpä se pähkinänkuoressa. Asiaa auttaa varmaan sekin, että meillä on paljon yhteistä mutta olemme myös monilla tavoilla keskenämme erilaisia. Kumpikin voi oppia toiselta itselleen uusia asioita, ja toisaalta olemme riittävän samanlaisia että ymmärrämme toisiamme ja olemme toistemme parhaita ystäviä.
Halu tarjota lapsenlapsille ehjä mummola ;)
Tavoitteena siis rupsahtaa yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 09:17"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 02:04"]
Lapset
[/quote]
Ai että on ärsyttävä vastaus - siis lapset on pohja jolle suhde rakentuu? Lasten takia pysytään yhdessä vaikka mitä olis, pettämistä ja väkivaltaa?
Aika paljon on lasten harteilla.
[/quote]
Muistan, miten paljon sain kuraa niskaani, kun jossain toisessa keskustelussa sanoin, että lapset ovat vain parisuhteen hedelmä. Että vanhempien keskinäinen suhde on kaiken perusta ja tärkein asia perheessä. Meillä on lapset jo nuoria aikuisia ja asuvat omillaan. Olen iloinen, että olemme aina vaalineet keskinäistä parisuhdettamme. Tämähän ei tarkoita sitä, etteikö rakkautta, aikaa ja huolenpitoa olisi riittänyt lapsillekin. Päinvastoin. Kun parisuhde on kunnossa, vanhemmuuteenkin on voimavaroja. Mutta täällä moni nainen laittaa lapset puolisonsa edelle.