Käytkö sinä säännöllisesti katsomassa yli 60-vuotiaita vanhempiasi?

Vastavuoroisuus. eli vaikea sitä on olla kovin avuksi jos ei vanhemmat auta aikuisia lapsiaan tarvittaessa. 

Oma anoppini on alkanut jo vihjailemaan siitä, kuinka hänelle pitää sitten vanhainkodissa lasten tehdä yhtä sun toista, muun muassa tuoda tuoretta leipää päivittäin. Juu naureskelin, että siinähän odottaa, minä tai lapseni emme ainakaan moiseen ryhdy. 

Käyn pari kertaa kuukaudessa äidilläni kylässä ja soitan vähintään kerran viikossa. Useamman kerran vuodessa haen hänet meille muutamaksi päiväksi kyläilemään. Äitini ei aja autoa ja on arka matkustamaan yksin, joten siksi näin. Isäni on kuollut, mutta häneenkin pidin samalla tavalla yhteyttä kuin äitiin. Lisäksi kävin hänen luonaan sairaalassa vähintään kerran päivässä silloin, kun hän vielä eli.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 21:11"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 20:05"]

Olisi outoa, jos vanhemmat ja muut sukulaiset jätettäisiin yksin silloin, kun he alkavat kaivata apua. Näen, että meillä on kaikilla velvollisuuksia läheisiämme kohtaan, ei joka asiassa voi vaan kääntyä käsi ojossa yhteiskunnan/vapaaehtoisjärjestöjen puoleen ja jättää läheisiään niiden tarjoaman avun varaan. Varsinainen sairaanhoito yms. sitten erikseen.

[/quote]

itse ajattelen nykyään niin, että niin makaa kun petaa. Omat vanhempamme ovat olleet tosi vähän avuksi silloin kun oltaisiin heitä tarvittu, joten tuntuu kyllä todella vastahakoiselta edes ajatella, että autettais heitä sit kun mahd tarvitsevat meitä. 

[/quote]

Äitisi on imettänyt sinua, vaihtanut vaippasi, pessyt pyykkisi, tehnyt ruokasi, hoitanut sinua jne..

Ja silti väität, ettei sinun tarvitse vanhempiisi pitää yhteyttä, kun he eivät ole sinua auttaneet

 [/quote]

ja mitäs isä on tehnyt.

jonkun isä on saattanut ryypätä, rällätä ja häipyä kuvioista ennen kuin lapsi on syntynytkään

En. Ovat kohdelleet minua niin huonosti. Isää oon tavannut viimeksi 3-4 vuotta sitten ja äitiä tapaan noin 2 x/vuosi.

Omat lapseni ovat äidilläni päivähoidossa, joten nähdään joka päivä. Toisaalta ei koskaan olla siellä yötä, eikä vietetä lomia mummolassa, mikä on iso etu. Saa olla lomat lomina, kun käy mummolassa vaan arkena. Käydään myös usein yhdessä kaupassa, ostareilla tms. Eli sellaista arkieloa meillä mummon kanssa. Lomilla ei mummolaan päin katsotakaan!

Vanhempani eivät kohdelleet minua hyvin eivätkä ole tukeneet minua missään sen jälkeen, kun muutin 17-veenä pois kotoa. Eivät pidä itse mitään yhteyttä, mutta odottavat, että minä kävisin heidän haukuttavanaan vähän väliä. Ei onnistu. En uhraa omaa hyvinvointiani edes omien vanhempieni takia.

Kyllä käyn. Vanhemmista huolehtiminen mahdollisimman hyvin on lapsen tärkein velvollisuus ja kunnia.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 21:46"]

Kyllä käyn. Vanhemmista huolehtiminen mahdollisimman hyvin on lapsen tärkein velvollisuus ja kunnia.

[/quote]jaa, voi olla niinkin. Tosin jos nyt huomenna poukkaisin seitsemänkymppisten vanhempieni luokse, että tulin nyt teistä huolehtimaan, niillä lentäisi kulmakarvat takaraivoon ja ilmoittasivat, että anteeksi nyt ei sovi kun me lähdetään Garda-järvelle (vai olisko ollu lago maggiore, en nyt justiin muista).