"Pakkoruotsi rajoittaa koko Suomea kansainvälistyvässä maailmassa"
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 18:59"]
Se mikä rajoittaa Suomea eniten kansainvälistyvässä maailmassa on suomalaisten silkka laiskuus ja vetelyys sekä tottuminen erinomaiseen elintasoon. Ns. pakkoruotsin tai muiden vastaavien asioiden kimpussa nikertäminen on tyypillistä juurikin yhteiskunnille, joissa hyvinvointi on mennyt sellaisiin mittoihin, etteivät kansalaiset osaa muuta kuin valittaa. Tämä tie tosin on Suomen osalta nyt kuljettu loppuun ja edessä on todellakin paljon, paljon suurempia ongelmia kuin yksi hemmetin oppiaine suomalaisessa koulussa.
[/quote]
Ahvenanmaa (huom. kuuluu SUOMEEN ja siellä on suhteessa samankokoinen suomenkielinen vähemmistö kuin mantereella ruotsinkielinen) poisti joitakin vuosia sitten kouluistaan pakkosuomen. Perustelu oli se, että tarvittiin moninpuolisempaa kielitaitoa.
Ovatko ahvenanmaalaiset laiskoja ja veteliä?
Peruskoulu on ollut hyvä mutta se on myöskin latistanut monta asiaa. Ruotsia opiskeltiin ennen peruskoulua lähinnä oppikoulussa eikä kukaan valittanut. Oppikouluhan käytiin, jotta saatiin eväät yliopistoihin jne. Mutta monella tapaa kansainvälistyminen on muuttanut kieliosaamisen tarvetta niin meillä kuin muissakin maissa. Ei sille voi mitään, että Englannista on tullut enemmän kansainvälinen jokamiehen kieli ja muut kielet ovat nyt sitten monista erityisistå syistä oppimisen arvoisia. Sekä Suomen että Ruotsin kielet ovat suht ' pieniä paikalliskieliä. Mutta niiden kultturelliset arvot ovat mahtavia. Tulevaisuudessa ruotsinkielinen Suomi on todennäköisesti todella kuihtuvalla tiellä ja enemmän ja enemmän globaalit trendit valloittavat pikkukylätkin. Siinä menee suomenruotsalaisuus mutta siinä menevät myöskin murteet pesuveden mukana. Sääli mutta näinhän se menee. Pakkoruotsikin on taistelua ilman toivoa.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 19:13"]
Peruskoulu on ollut hyvä mutta se on myöskin latistanut monta asiaa. Ruotsia opiskeltiin ennen peruskoulua lähinnä oppikoulussa eikä kukaan valittanut. Oppikouluhan käytiin, jotta saatiin eväät yliopistoihin jne. Mutta monella tapaa kansainvälistyminen on muuttanut kieliosaamisen tarvetta niin meillä kuin muissakin maissa. Ei sille voi mitään, että Englannista on tullut enemmän kansainvälinen jokamiehen kieli ja muut kielet ovat nyt sitten monista erityisistå syistä oppimisen arvoisia. Sekä Suomen että Ruotsin kielet ovat suht ' pieniä paikalliskieliä. Mutta niiden kultturelliset arvot ovat mahtavia. Tulevaisuudessa ruotsinkielinen Suomi on todennäköisesti todella kuihtuvalla tiellä ja enemmän ja enemmän globaalit trendit valloittavat pikkukylätkin. Siinä menee suomenruotsalaisuus mutta siinä menevät myöskin murteet pesuveden mukana. Sääli mutta näinhän se menee. Pakkoruotsikin on taistelua ilman toivoa.
[/quote]
Jos ruotsinkielisen vähemmistön olemassaolo perustuu vain siihen, että koko kansa pakotetaan opiskelemaan ruotsia, niin joutaa mennäkin. Itse tosin uskon, että ruotsinkieliset eivät ole niin avutonta porukkaa kuin antavat ymmärtää, vaan he kyllä pystyvät itse pitämään kielestään huolen. Ei siihen esim. itäsuomalaisia tarvita!
Tiesittekö että suomea opiskellaan maailmalla enemmän kuin ruotsia? Esim. eräässä hollantilaisessa yliopistossa on jopa suomenkielenlaitos? (Aaargh, en osaa kirjoittaa tuota laitos-sanaa oikein).
[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 02:06"]
Tiesittekö että suomea opiskellaan maailmalla enemmän kuin ruotsia? Esim. eräässä hollantilaisessa yliopistossa on jopa suomenkielenlaitos? (Aaargh, en osaa kirjoittaa tuota laitos-sanaa oikein).
[/quote]
En usko.
Jokainen suomalainen pakotetaan opiskelemaan ruotsia, joten tämän myötä varmasti ruotsia opiskellaan maailmassa enemmän kuin suomea.
"Miten mä ARVASIN, että tässäkin avauksessa on linkki johonkin Uuden Suomen blogiin? Etkö sä persis muuta lue?"
Ei ne lue muuta kuin Aftonbladetia, jos sieltä saisi jotain mellakointijuttuja linkitettyä;-)
Mutta onhan se erikoista, että vaikka lukisi ruotsia koulussa 5 vuotta ei silti pääse ruotsinkielisiin hommiin kaksikielisessä Suomessa ilman että vielä pitää todistaa erikseen kielitaitonsa virkamiesruotsilla tai vaikkapa hoitajana kielikokeella.
Se, että lukee koulussa 5 v ruotsia ei vielä tuo työssä ruotsinkielen taidosta kielilisää. Itseasiassa, kouluruotsi ei näy mitenkään työllistymisessä tai palkassa. Jos hoitoalalla tarvitaan ruotsinkielen taitoisia niin silloin palkataan se suomenruotsalainen.
Yliopistojen virkamiesruotsista kannattaakin luopua koska a.) opetus tapahtuu jo moninpaikoin englanniksi ja b.) ruotsinkieliset menevät omiin kouluihinsa koska sinne pääsevät helpommalla.