Mikä on mielestäsi ihmisen korkein hyve?
Itse olen sitä mieltä, että se on tieto. Tieto ei tuo tuskaa, vaan mielenrauhan.
Ihminen tekee älyttömiä asioita, jota kutsumme inhimilliseksi pahuudeksi, tietämättömyyttään.
Ei fiksu ihminen murhaa, tapa, raiskaa tai ole muutoin väkivaltainen toisia kohtaan, vaan tietää ja ymmärtää, että ko. käyttäytyminen on väärin.
Kommentit (51)
Lähimmäisenrakkaus ehkä. Tiedolla ei ole mitään virkaa jos sitä ei osaa käyttää lähimmäistensä hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 16:57"]
Mä sanon kyllä että suvaitsevaisuus ja ymmärrys.
[/quote]
Et voi ymmärtää, jollet tiedä. Joten tieto on tosi tärkeä.
Myöskin sinun pitää tietää, mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa käytännössä sinun kohdallasi. Kukaan ei tietenkään voi suvaita kaikkia asioita ja ihmisiä, joita elämänsä aikana kohtaa. Pitää siis olla tieto ja tietämys oikeasta ja väärästä, jotta voit toimia arkielämässä suvaitsevaiseen edellyttämällä tavalla.
Niin pysyvät nämä kolme, usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus.
1. Kor. 13
"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi."
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:01"]
Lähimmäisenrakkaus ehkä. Tiedolla ei ole mitään virkaa jos sitä ei osaa käyttää lähimmäistensä hyväksi.
[/quote]
Sinun pitää tietää tietysti ensin miten sinä ymmärrät lähimmäisen rakkauden. Ei kaikkia ihmisiä kukaan voi vain rakastaa. Pystytkö rehellisesti sanomaan, että rakastat Hitleriä tai Stalinia myöskin, ovathan nämäkin ihmisiä ...?
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 16:57"]
Mä sanon kyllä että suvaitsevaisuus ja ymmärrys.
[/quote]
Et voi ymmärtää, jollet tiedä. Joten tieto on tosi tärkeä.
Myöskin sinun pitää tietää, mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa käytännössä sinun kohdallasi. Kukaan ei tietenkään voi suvaita kaikkia asioita ja ihmisiä, joita elämänsä aikana kohtaa. Pitää siis olla tieto ja tietämys oikeasta ja väärästä, jotta voit toimia arkielämässä suvaitsevaiseen edellyttämällä tavalla.
[/quote]
Jumala on luonut jokaisen ihmisen sydämeen tiedon oikeasta ja väärästä. Ihminen kuulee omatuntonsa äänen, ellei paaduta sydäntään. Kouluja käymätönkin ihminen tietää tämän. Tieto ei ole mitään korkeamman asteen salatiedettä.
Oikeudenmukaisuus Ja viisaus.
Pelkkä tieto voi olla hyvin tyhjää. Aitoa ymmärrystä ja lähimmäisenrakkautta ei voi saavuttaa tiedon avulla, vaan edellyttää kokemusta. Tieto on myös valtaa, vallankäytön väline. En pitäisi tietoa ihmisyyden tärkeimpänä tavoitteena tai hyveenä. Mieluummin valitsisin viisauden.
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:01"]
Lähimmäisenrakkaus ehkä. Tiedolla ei ole mitään virkaa jos sitä ei osaa käyttää lähimmäistensä hyväksi.
[/quote]
Sinun pitää tietää tietysti ensin miten sinä ymmärrät lähimmäisen rakkauden. Ei kaikkia ihmisiä kukaan voi vain rakastaa. Pystytkö rehellisesti sanomaan, että rakastat Hitleriä tai Stalinia myöskin, ovathan nämäkin ihmisiä ...?
[/quote]
Ihmisen rakkaudella ei mitenkään voi rakastaa kaikkia ihmisiä. Siksi ihminen onkin niin vajaa ja syntinen. Jumalan rakkaus on ääretöntä ja rajatonta. Niin ääretöntä, että Jumala antoi ainoan poikansa kuolla meidän syntiemme tähden.
Kun otamme vastaan tuon rakkauden, me voimme sen avulla rakastaa kurjintakin syntistä tästä maailmassa. Voimme rakastaa jopa itseämme, vaikka tiedämme, miten syntisiä ajatuksia ajattelemme ja miten vääriä tekoja teemme.
Hyväsydämisyys, siis sellainen ettei halua kenellekkään/millekkään pahaa sekä pyrkii tekemään hyvää.
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:25"]
Hyväsydämisyys, siis sellainen ettei halua kenellekkään/millekkään pahaa sekä pyrkii tekemään hyvää.
[/quote]
Liike-elämässä tai politiikassa on pakko tehdä arvovalintoja. Tulee eteen sellaisia tilanteita, että kun yhdelle kumartaa, niin toiselle pyllistää. Ja monesti valintojen tekijät tietävät tämän ja siitä huolimatta joutuvat tekemään valinnan. Paratiisissa tai taivaassa voisimme toimia täydellisen hyväsydämisesti. Tässä maailmassa se ei onnistu. Jo päivittäisen elantomme turvaamiseksi me olemme itsekkäitä. Emme lähetä rahoja köyhille ja nälkäänäkeville Afrikkaan, vaikka se olisi hyväsydämistä, oikein ja kohtuullista.
Jos en tietäisi, että se on rakkaus, niin sanoisin nöyryys.
Mutta kyllä se on rakkaus.
Pyyteetön rakkaus kanssaihmisiä kohtaan. Raamatunkin mukaan "Suurin niistä on rakkaus"
Mä sanon kyllä että suvaitsevaisuus ja ymmärrys.