Minkä rotuinen koira meidän perheelle? (toisen keskusteluketjun innoittamana)

Suosiolla kannattaa unohtaa nämä sairaaksi jalostetut / muuten paljon rodulle tyypillisiä sairauksia omaavat rodut kuten Cavalier. Joskin monien ehdottamat tuossa ylempänä taitavat olla makuunne liian pieniä?

Corgi? Keskikokoinen, melko terve rotu vaikka vartalon muoto onkin lyhyine jalkoineen joidenkin mielestä surkeaa katsottavaa, mutta jos valitsee kasvattajan huolella niin oikein mukava rotu! Tai Shetlanninlammaskoira? Yleensä ystävällisiä, perhekoiria, joskin kasvattajalla on tässäkin suuri merkitys, rodulle ominaista liiallinen arkuus. Turkki helppohoitoinen vaikka hieman pitkähkö. Keskikokoa pienempi. Hyvä oppimaan. Lapsien kanssa tykkäisi varmasti touhuta juuri agilityä ja semmosta.

Ja niinkuin ylempänä sanottiin, jos tarkoituksena on että koira lenkkien sijaan kävisi takapihalla tarpeillaan niin suosiolla voi unohtaa kaikki rodut, kyllä kolmesti lenkit päivässä tulee tarjota ja lisäksi jotakin mieluisaa tekemistä aivoille, tokoa, agilityä vaikka vaan kotona takapihallakin.

Varmaan siksi tarjottu pieniä rotuja, koska eivät ole innokkaita liikkumaan. Kyllä se lenkkien pituus ja vauhti korreloi koiran kokoon. Pikkukoiralle voi riittää se puolen tunnin tepsuttelu ja palloleikit takapihalla. Isolle koiralle taas ei missään nimessä riitä.

Bichon frise tai villakoira. Tosin molempien turkki vaatii trimmausta, mutta karvaa ei lähde.

Kyllä kaikki koirat kaipaavat kunnon lenkkejä. Meillä on toyvillakoira, jonka kanssa teen kolme tunnin lenkkiä joka päivä.

Viestistäsi saa sen käsityksen, että koiran liikunta tulisi olemaan suurelta osin pihallanne tapahtuvaa, joka "on melko pieni".

Paimenkoiraa ei  missään nimessä. Pieni seurakoira olisi ainoa vaihtoehto, mutta koska ette halua pientä koiraa, (ja seurakoirakin tarvitsee liikuntaa) sanoisin, että unohtakaa koiranhankinta kokonaan.

Toki koira lenkkeilyä saisi, mutta kaipaisin koiraa jonka kanssa voi mennä metsään ja juoksuttaa siellä vapaana, esim. heitellä palloa jne. Eli mikään metsästysviettinen koira ei käy. Ihan eniten ulkomuodollisesti koirista miellyttää lapinkoira tai novascotian noutaja. Nöffi taitaa kuitenkin olla todella paljon aktiviteetteja kaipaava rotu...

Hups, ap laittoi siis edellisen kommentin.

nöffi = newfoundlandkoira on se iso musta.

Novascotiasta työkaveri sanoi että tuli tilanne että vaimo sanoi että joko hän lähtee tai koira

Ehdotan että otatte tuttujen koiria hoitoon ja mietitte mikä rotu tuntuu hyvältä tai jaksaako koiraa ollenkaan

Meillä on ollut koira johon olin hyvin kiintynyt. Silti kun näen koiranulkoiluttajan, ikinä ei tule mieleen ajatus että olisinpa itse tuossa hihnan päässä. Sen verran aikaavievää ja sitovaa puuhaa on. Ei mene "siinä sivussa".

Corgi

meillä paimenkoirala oli tosi kova metsästysvietti. metsä vaan raikui kun koira paineli peurojen perään ja haukkui niitä.

Siinä ei auta koulutus, kuin tiettyyn rajaan asti.

tunnen myös lapinkoiran josta oli tehty täydellisen pallohullu. todella säälittävää.

Jos ette jaksa lenkittää, vaan lähtökohta on että heittelette palloa ja koira sit muka juoksee, unohtakaa.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 23:44"]

Toki koira lenkkeilyä saisi, mutta kaipaisin koiraa jonka kanssa voi mennä metsään ja juoksuttaa siellä vapaana, esim. heitellä palloa jne. Eli mikään metsästysviettinen koira ei käy. Ihan eniten ulkomuodollisesti koirista miellyttää lapinkoira tai novascotian noutaja. Nöffi taitaa kuitenkin olla todella paljon aktiviteetteja kaipaava rotu...

[/quote]

Se vaatii todella paljon aikaa ja vaivaa, että saat pennun peruskäytöksen siihen malliin, että voit luottaa siihen ettei se karkaa sieltä pihalta tai että tulee luoksesi myös siellä metsässä. Mikään rotu ei ole "automaattisesti" sellainen, että sen kanssa voi tosta noin vaan lähteä metsään pallon kanssa riehumaan.

Eli mieti myös sitä, onko sinulla aikaa ja hermoja kouluttaa sitä koiraa jos kuitenkin tuppaat olemaan enemmän sohvaperunatyyppiä. Ja se ei ihan hetkessä tapahdu. 

Ja mieti myös sitä, että vaikka rotukuvauksessa lukisi, ettei koiralla ole metsästysviettiä, ei karkaile tms. niin IKINÄ et voi varmaksi sanoa ettei teidän koira tekisi niin - koiratkin kun ovat yksilöitä...

Eli varaudu jo tässä pohdintavaiheessa myös siihen, että teidän koiraa ei mahdollisesti voikaan pitää vapaana siellä pihalla (eli paljon enemmän lenkkejä) tai luoksetulo ei vaan mene sen päässä ns. jakeluun kun hajut kutsuvat niin kovasti peräänsä (se niistä vapaista metsälenkeistä).  

Mullakin tuli corgi mieleen; pienehkö, helppo kouluttaa, ei varmasti ole riistaviettiä ja pärjää semmoisella liikunnalla mihin pentuna totutetaan. Toki senkin kanssa on pakko lenkkeillä, mutta paimen pysyy helposti irtaallaan. Corgeilla meinaa vaan nykyisin olla melko paljon lonkka- ja selkävaivoja vaikka hyviäkin lötyy, joten miten olis joku hieman vähemmän ulkomuotojalostettu?

Esim. lancashire heeler (myös siis pienikokoinen paimenkoira) tai vaikka länsigöötanmaanpystykorva (kuuluu ryhmään 5 mutta on nykyisin aikalailla helpon seurakoiran asemassa, paimentaipumus on joillakin yksilöillä vielä tallella). Myös tanskalais-ruotsalainen pihakoira voisi olla ok vaihtoehto.

Pienet koirat ovat valitettavan usein hermoherkkiä räksyttäjiä. Kääpiösnautseri ja keskarisnautseri ovat ärhäköitä pomottajia. Ottakaa iso koira. Niiden ei tarvi uhota jokaiselle vastaantulijalle. Pihalla viihtyy ja ympäristöä vahtii mielellään vaikka berninpaimenkoira. Se tykkää myös rauhallisista metsälenkeistä.

Ranskanbulldoggi sopisi teille. Ranskis ei tarvitse pitkiä lenkkejä. Se on hiljainen koira, haukkuu harvoin. Ranskis ei ole mikään ihan pieni, painaa 8-14 kg. Turkki on helppohoitoinen. Ranskanbulldogilla ei ole metsästysviettiä, joten se on helppo opettaa pysymään pihassa. Rodulla on valitettavasti keskimääräistä enemmän terveysongelmia. Ranskanbulldoggilla esiintyy hengitysvaikeuksia, sydänsairauksia ja iho-ongelmia.

Berni

Mitä tarkoittaa ettette ole kovia liikkumaan? Millaisia lenkkejä koira rehellisesti saisi?

Cockerspanieli? Seurakoirana suosittu, keskikokoinen tai hieman pienempi, ystävälliseksi kuvailtu sekä yleensä helppoja kouluttaa.

Walesinterrieri? Joskin turkki vaatii hoitoa. Onko teillä tarjota koiralle aivojumppaa, aikaa/jaksamista sellaiseen normaalien lenkkien lisäksi?

Keskikokoinen villakoira?

Pikkaisen pitäisi tietää millainen turkki olisi teille ok? Onko ulkonäöllä kuinka paljon merkitystä?

Onko sulla toiveita turkin pituuden suhteen? Että onko teillä aikaa esim. Huolehtia koiran turkista, toi cockeri on muuten tosi kiva rotu, mutta turkki kaipaa säännöllistä harjaamista ja trimmaamista. ja millanen ulkomuoto koirassa miellyttää? noita rotuja kun on niin älyttömästi, että vähän voisit tarkentaa:)  

mulle tuli mieleen  cavalierkingcharlesinspanieli, se ei ole ihan kääpiö koira, pieni kuitenkin. Ja sitten vähän isompi tuo labradorinnoutaja, tosi kiva perhekoira. Sitten ihan kuulopuheena kuullut että snautserit on kivoja perhekoiria. Onhan noita, mutta tossa nyt ainakin kolme tosi eri tyyppistä rotua jotka täytti sun kriteerit :)

niin ja toi villakoira on myös tosi kiva!:)

Kaikki koirat tarvitsee liikuntaa ja aktivointia, vähintään se aamulenkki (15-30min), pidempi ulkoilutus- ja aktivointilenkki (väh. n. 30min-1h, isommilla koirilla se parikin tuntia) ja vielä iltalenkki. Pelkkä takapihalle pissalle päästäminen ei koiralle, pienellekään, riitä. Jos ei minimissään tähän ole valmis (joka ikinen päivä, oli sade tai pakkanen tai kiire tai oma harrastusilta tai kivaa kavereiden kanssa) ei kannata koiraa hankkia. 

Joku seurakoiraryhmän pikkukoira varmaan sopisi parhaiten. Onko kiinnostusta/varaa/aikaa turkinhoitoon? Sen mukaan kannattaa vähän miettiä. Esim. keskikokoinen villakoira voisi olla kiva, mutta turkki pitää oppia hoitamaan, vaikka se pidettäisiin lyhyenäkin. Muita mukavia esim. tiibetinspanieli, bichon frise (myös turkinhoitoa...), cotton de tulear, japaninspanieli, (cavalier myös kiva mutta paljon vakavia terveysongelmia, mm. sydänviat, synnynnäinen kallonkehityshäiriö, nivelvikoja...).