Miksi aikuinen ihminen puhuu neuvolantädistä?

Jos et halua käyttää ammattinimikettä tms. miksei voi sinutella tai käyttää yksikön kolmatta persoonaa, jos puhuu vaikkapa lapselle. Miksi sanoa: Annatko tädille tai kerrotko tädille, kun voisi sanoa Annatko hänelle tai kerropa hänelle?

Minä puhun kaupan, kirjaston ja neuvolan tädeistä ja sedistä. Se on ihan omaa huumoriani ja puhetapaani, sori vaan kaikille jotka siitä hermostuvat. Itselläni ei ole lapsia joten ihan aikuisille näitä nimityksiä käytän. En myöskään hermostu jos minua täditellään, tosin olisi outoa jos joku aikuinen niin tekisi toiselle aikuisellle, paitsi siis jos olisi kassalla töissä tms. Lapsille tätejä voivat mielestäni olla kaikki aikuiset naiset ikään katsomatta.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 09:13"]

Puhuvatko myös kaupantädistä, kirjastontädistä, uutistädistä jne?

Kuulostaa mun korviini niin vajaaälyiseltä lässytykseltä, etten oikein viitsi sen jälkeen enää mistään keskustella ko. henkilön kanssa.

[/quote]

Okei..

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 10:58"]

no jos nimikettä ei tiedä niin eikös sen voi kysyä, jos haluaa tietää? Mutta onhan neuvolassa työskentelevillä toki nimikin, ehkä ihan voisi etunimeä käyttää?

Ja te, jotka ette keksi kaupassa kassalla työskentelevälle henkilölle muuta nimitystä kuin kaupan täti (tai pelkkä täti) mitä teette silloin kun kassalla työskentelevä henkilö onkin mies? Onko 18-vuotias poika teille silloin Kauppa-Setä?

[/quote] No se on sitten kaupan setä. Ei kaikkien ihmisten kanssa puhuta vaan lapsen kanssa jutellessa voi nimetä jonkun kaupan tädiksi yms. Ei täti nimitystä yleensä käytetäkään sen asianomaisen kanssa puhuttaessa vaan kun puhuu kolmanen osapuolen kanssa.

Nykyään olen itse alkanut käyttämään vieraista naisista nimitystä muija. ; ) Lapset on jo niin isoja, että tädittely ei ole enää ihan ajankohtaista. Eikös vaan muija kuulostakin paremmalle?

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 10:58"]

no jos nimikettä ei tiedä niin eikös sen voi kysyä, jos haluaa tietää? Mutta onhan neuvolassa työskentelevillä toki nimikin, ehkä ihan voisi etunimeä käyttää?

Ja te, jotka ette keksi kaupassa kassalla työskentelevälle henkilölle muuta nimitystä kuin kaupan täti (tai pelkkä täti) mitä teette silloin kun kassalla työskentelevä henkilö onkin mies? Onko 18-vuotias poika teille silloin Kauppa-Setä?

[/quote]

Entä jos nimike ei kiinnosta niin paljon että sitä pitäisi alkaa kyselemään? Jos asianosaista ei kohdata kasvokkain vaan tähän viitataan lapselle kolmannessa persoonassa? Ja jotkut noudattavat sitä vanhaa tapaa, että lapset eivät kutsu aikuisia etunimellä muuten kuin erillisestä kehotuksesta.

Ja jos naismyyjä on kaupan täti niin eikös miesmyyjä ole sitten kaupan setä. Miten sinä tuon Kauppa-Sedän oikein väänsit? Ja kyllä mun nuoria miespuolisia työkavereita silloin myyjäaikoina kutsuttiin kaupan sediksi. Eivät pahastuneet, kuten en minäkään kaupan tädittelystä.

Isot on teillä taas ongelmat!

Mua ei juurikaan täditellä, mutta tytöttely on alkanut ärsyttämään. Tiedän, ettei sanoja  todennäköisesti tarkoita tytöttelyä pahalla, mutta silti se kuulostaa alentavalta. Tosin aika tyttönenhän vielä olen, vasta 24-vuotias. Tädittelykin saisi tuntumaan olon aika vanhalta tantalta. Eli ikinä ei ole hyvä. :D

Itse pyrin puhumaan ihmisistä yksikön kolmannessa persoonassa, elikkä "hän" . Kaikkein helpointa, jos ei tiedä nimeä tai titteliä. Ei sopis ainakaan mun suuhun alkaa seditellä tai täditellä ketään, saati tytötellä tai pojitella (ellen puhu ihan pikkulapsesta).

Minusta hänettely on jotenkin epäkunnioittavaa. Aivan kun ei voisi ihan nimellä (edes väärällä nimellä eli tädittelemällä) kohdata sitä ihmistä vaan pitää sanoa epämääräisesti, että se on vaan joku tuntematon hän. Jos puhuu tädistä silloin sentään yksilöi jonkun ihmisen eli noteeraa hänet mutta jos puhuu pelkästä hänestä niin silloin se on paljon vähättelevämpää.

Joo tuo tytöttely saa mut kyllä lentämään seinille! Tädittelyn ymmärrän eikä se mua haittaa mutta perkele kun tulee keski-ikänen ukko tytöttelemään niin raivo nousee. Ravintola-alalla sitä tytöttelyä ja pojittelua siis saa kuunnella ihan riittämiin.

Kaveri tokas kerran yhdelle ökyrikkaalle pojittelijalle että "siinä vaiheessa kun maksat mulle viikkorahat viimeseltä kolmeltakymmeneltä vuodelta, oot mun iskä ja saat pojitella".

Lisätään nyt vielä että todella usein tytöttelevät asiakkaat ovat niitä jotka eivät ihan ymmärrä että alkoholia ja/tai ruokaa tarjoileva henkilö ei itse ole myynnissä eikä tähän saa koskea sillä oluttuopin/viskipaukun hinnallakaan.

Neuvolantäti on neuvolantäti, jos hän on naispuolinen ja jos en tiedä tarkemmin hänen ammattiaan. Kaikki tietävät, mitä tarkoitan, kun sanon "neuvolantäti".

Jos neuvolantätinä toimisi miespuolinen henkilö, kutsuisin häntä varmaan "neuvolansedäksi".

Minulla ei täti-sanaan liity mitään kielteisiä mielikuvia.

Sitten on myös nillittäjätätejä jotka piipittää vauvapalstalla turhanpäiväisistä.

Mun 72-vuotias äiti kutsuu suunnilleen ikäisiään miehiä nimellä "vanha setä". Kuulostaa korvaani aina aika pervolta.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 12:10"]

Mun 72-vuotias äiti kutsuu suunnilleen ikäisiään miehiä nimellä "vanha setä". Kuulostaa korvaani aina aika pervolta.

[/quote] Sun korvissasi on vikaa ; )

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 11:33"]

Minusta hänettely on jotenkin epäkunnioittavaa. Aivan kun ei voisi ihan nimellä (edes väärällä nimellä eli tädittelemällä) kohdata sitä ihmistä vaan pitää sanoa epämääräisesti, että se on vaan joku tuntematon hän. Jos puhuu tädistä silloin sentään yksilöi jonkun ihmisen eli noteeraa hänet mutta jos puhuu pelkästä hänestä niin silloin se on paljon vähättelevämpää.

[/quote]

Näköjään tässäkin asiassa on näkemyseroja. Mun mielestä hänettely on paljon kunnioittavampaa, kuin tädittely, ellen sitten puhu lapselle. Lapselle voi ja on varmaan parempikin yksilöidä, että "Annapa se nyt tuolle tädille".

En edes tiedä, minkä ikäistä ihmistä kehtaisi täditellä ja minkä ikäistä tytötellä (paitsi että tytöttely kuulostaisi urpolta, koska oon itsekin niin nuori) . Rouvitella tai neiditelläkään en kehtaisi, ei vaan sovi mulle luontevasti ja siinä pitäisi tietää, onko ihminen rouvaihminen vai ei. Reilumpaa sanoa kaikista vaan "hän".

[/quote]

Entä jos nimike ei kiinnosta niin paljon että sitä pitäisi alkaa kyselemään? Jos asianosaista ei kohdata kasvokkain vaan tähän viitataan lapselle kolmannessa persoonassa? Ja jotkut noudattavat sitä vanhaa tapaa, että lapset eivät kutsu aikuisia etunimellä muuten kuin erillisestä kehotuksesta.

Ja jos naismyyjä on kaupan täti niin eikös miesmyyjä ole sitten kaupan setä. Miten sinä tuon Kauppa-Sedän oikein väänsit? Ja kyllä mun nuoria miespuolisia työkavereita silloin myyjäaikoina kutsuttiin kaupan sediksi. Eivät pahastuneet, kuten en minäkään kaupan tädittelystä.

Isot on teillä taas ongelmat!

[/quote]

No jos kerran viittaat lapselle kolmannessa persoonassa eli käytät yksikön 3. persoonaa, niin sano sitten reilusti: Hän. Helppoa, yksinkertaista, sujuvaa. Etkä vaikuta tätiäidiltä.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 10:58"]

Ja te, jotka ette keksi kaupassa kassalla työskentelevälle henkilölle muuta nimitystä kuin kaupan täti (tai pelkkä täti) mitä teette silloin kun kassalla työskentelevä henkilö onkin mies? Onko 18-vuotias poika teille silloin Kauppa-Setä?

[/quote]

En ihan pidä tästä itsekään, mutta kutsun ihmisiä ammatin sukupuolijakauman mukaan, en heidän oman sukupuolensa. Eli kaikki neuvolassa työskentelevät on neuvolantätejä, miehetkin, ja lähikaupassa kesätöissä oleva Ville on kassaneiti.

Kassaneidistä mäkin miehen kanssa puhun, mutta lapselle kaikki on tätejä, myös miespuolinen serkkunikin, joka kutsuu itseäänkin kaupantätiksi, jos ammattia kysytään.

Neuvolantäti on lapselle neuvolantäti, itse kutsun etunimellä ja tippaiitaksi kun puhun muille ylipäätään neuvolantädeistä tai terveydenhoitajista. Enkä suostu välittämään ollenkaan, vaikka olisi halventavaa, kun ei asianosainen itse ole sitä kuulemassa.

Kun nämä tädit, sedät ja neidit nyt vaan sattuvat olemaan palveluammatissa, ei siitä pitäisi millään lailla vetää hernettä nenään, jos asiakas kutsuukin em. nimityksillä.

Meillä puhutaan kaikista tuntemattomista täteinä, setinä tai poikina ja tyttöinä lapsen kuullen, ihmeellistä, jos tuntemattomalle ihmiselle tädittely aiheuttaa minkäänmoista reaktiota. Onhan se aina parempi kuin "toi."

Lapsille sanon toki neuvolan täti tai setä, aikuisille puhun neuvolan akasta, en todellakaan ala sanoa joksikin neuvolan lähihoitajaksi tai mitä lienevät. Yleensä ne neuvolan akat on just sellasia jotka itse lässyttää, niin lapsille kuin odottajallekin, ja neuvoja tulee hyvin tätimäisellä asenteella.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 10:11"]

Ihmeellisistä asioista tekin ärsyynnytte. Joskus tuntuu, että onko se oma ammattiylpeys siitä kiinni, että muistaako kaikki varmasti puhutella sukupuolineturaalisti tismalleen oikealla ammattinimikkeellä. 

[/quote]

En nyt ota kantaa neuvolantätiin vaan tädittelyyn yleensä. Mun mielestä täti-sanana on ihan positiivinen sukulaisuussuhdetta ilmaistaessa. Muuten tädistä tulee mieleen urpo, elämästä vieraantunut, kovaan ääneen typeryyksiä kailottava naispuolinen henkilö. Kun joku kutsuu minua tädiksi, koen sen yhtä negatiivisena kuin jos hän sanoisi läski tai nuija. Lapsuudessani täti-sana oli ihan yleisessä käytössä, silloinhan moni puhui neekereistäkin. Kas, sanojen merkitykset/sisällöt todellakin muuttuvat.

[/quote. . . .  No ny menee niin totaalinaurettavksi ettei mitään rajaa :D sä vertaat täiä neekeriin?

No ne on neuvolantätejä ja sossuntätejä siksi, koska jotkut käyttäytyvät ammatissaan hieman kukkahattutätimäisesti.

Valitettavasti.

Mitä siitä pitäisi sitten sanoa, neuvolan terveydenhoitaja vai? Itse käytän usein muotoa "neuvolassa sanottiin" tms. Ja miten pitäisi puhua lapsille vieraista ihmisistä, jos ei täteinä/setinä? Esim. päästäpä Maija tuo täti kulkemaan ohi, varo Liisa kun setä tulee tuolta. Nainen/mies kuulostaa vähän tylyltä.