Otin lohikäärmeen hetken mielijohteesta! Apua!

Ooh, lohari! Tuo mulle! =)

Eikö gold dragon ole lawful good? Erittäin voimakas, nuori lohikäärme sinulla on siinä! Paljon ac? Entä hp?

Osaisko Hagrid Tylypahkasta auttaa? Ottaisin ensin häneen yhteyttä jos saisit koulutusvinkkejä. Lohikäärme on vaativa lemmikki, mutta palkitseva. Suomen Lohikäärmeyhdistys muuten suosittelee ettei edes täysin sisäsiistin lohiksen kanssa asuessa käytetä verhoja, metalliset sälekaihtimet on paremmat. Jos kuitenkin käyttää kangasverhoja niiden pitää olla hotellilaatua eli paloturvakäsitelty.

Jos elämä lohiksen kanssa ei ota sujuakseen uskoisin, että Daenerys Targaryen voisi ottaa sen hoitaakseen kun on kasvattanut lohikäärmeitä munasta asti. 

Jaa-a, kinkkinen ja varsin tulenarka tilanne sulla päällä nyt. Noi on kyllä hankalia noi loharit. Kannattaa nyt ekaks ehkä vuorata palovillalla se huone, jossa lemmikki enimmäkseen majailee. Hanki pari jauhesammutinta ja sammutuspeitettä lemmikkikaupasta. Kannattaa myös hankkia sellaisia ruokia, jotka voit kätevästi kypsentää lemmikkisi hönkäilyillä, esim. makkaraa ja loimulohta. Niin ja vaahtokarkkeja! Kutsu naapurusto grillibileisiin, teiltä ei kaasu grillistä lopu ihan heti :D  Kyllä se yhteiselo siitä lähtee sujumaan!

Meidän aatelisrouvalohikäärme on onneksi kasvissyöjä. Ilmankos se onkin niin vihreä, enpä ole tullut ajalleeksikaan.

Soittaisin eläinsuojeluyhdistykseen ja kysyisin neuvoa.

Miksi meillä muuten on niin vähän saatavilla asiantuntevia lohikäärmeiden hoito-oppaita? Nykyäänhän ihmiset matkustelevat paljon ja kaukaisilta mailta voi tarttua mukaan monenlaisia eksoottisempiakin lajeja.

meille voisi tulla en ole kovin kokenut mutta tiedän lohikäärmeistä yhtä ja toista ei kyllä ole rahaa maksaa sitä sinulle mutta ilmaiseksi jos haluaisit antaa niin voisi vaikka tulla.

Lohikäärmeesi on vielä nuori ja hyvin koulittavissa. Se vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä. Joskus vie parikin kymmentä vuotta, että lohikäärme oppii tavoille. Siksi on niin surullisen yleistä, että niistä söpön poikasajan jälkeen, tulenhönkimisen ja aarteen keräämisen alkaessa, luovutaan, niinkuin on nyt varmaan käynyt sinunkin lohikäärmeesi tapauksessa. :(

Nyt vaan topakkana. Aarre on hyvä naru josta vetää, eli vaikka otus vänkäisi vastaan, otat aarteen pois ja sen saa takaisin vain kun on nätisti. myös herkkupaloilla voi vahvistaa toivottua käytöstä.

Noiden nuoruusaika on kyllä raskasta, kun ovat villejä ja kurittomia siinä missä muidenkin lajien teinit, mutta voimia ja tuhokykyä on ihan eri lailla.

Meillä lemmikkina punainen lohikäärme Saskia, vähitellen nyt 150-vuotiaana rauhoittumaan päin. Aarretta kyllä kerää kovasti ja ei ole meillä omistajillakaan mitään asiaa sitä kasaa sörkkimään. Mutta Saskia on onneksi laiskanpulskea metsästämään eikä ole villien nuoruusvuosien jälkeen enää ihmisiä tai niiden kotieläimiä syönyt, kunhan antaa sille tarpeeksi raakaa lihaa ruoaksi. Ratsastaminen lohikäärmeellä on kyllä hienoa, se korvaa kyllä kaiken sen vaivan minkä nuoren lohikäärmeen kasvattamisessa joutuu kokemaan!

Miten teillä on noin kurittomia lohikärmeitä? Ei tuollaisiin perheisiin todellakaan pitäisi antaa lohikäärmeitä! Meidän lohikäärmekaksostytöt osaavat kirjoittaa, tanssia ja laulaa oikein somasti. Lisäksi ovat juuri aloittaneet lohikäärmeakatemiassa opinnot.

Wt-lohikäärmeet wt-perheissä, huoh!

Eiköhän ap ole viidessä ja puolessa vuodessa päässyt jo eroon lohesta sekä käärmeestä..

Mä ajattelin että tämä on taas yksi tatska-provo, pääsit yllättämään.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ap ole viidessä ja puolessa vuodessa päässyt jo eroon lohesta sekä käärmeestä..

No ei viisi puoli vuotta ole mitään kun nuorta lohikäärmettä opetetaan. APn lohikäärme on kohta 111 vuotias ihan nuori vielä! On kuule monet paikat tulessa ja naapurit kidassa. Sekä alkaa se ritarien syöminen.  Mutta kaikille lohikäärmeen omistajille niin hyvän lemmikin olette ottaneet!

Tuo minulle jollet pärjää sen kanssa. Menetin yhden kolmesta lohikäärmeestäni, joten mielelläni annan kodin yhdelle uudelle lohikäärmeelle.

Terv. Daenarys T.

Olipa hauska aloitus, kiitos ap. Sain mukavat naurut :D

Mulle on tulossa yhden mummon lohari, joka on tuotu Venäjältä ennen Neuvostoaikaa. Kuulemma edelleen kerää sitä kultakasaa, joten koruja ei kannata sen lähellä pitää yllään. Tämä on siis jalolohikäärme. Ennestään oli muutama rämelohikäärme, mutta ne räjäytti itsensä. Toinen oli päässyt syömään kengänkiilloketta ja se oli siinä. Toinen sitten söi ukon kalsarit ja pam, vieläkin kuultaa se roiskejälki maalikerrosten alta. 

Mikä juttu tää on? 

Avatkaa vähän.

Mihin ihminen tarvitsee tällaista munanjatkelohikäärmettä. Kaikenmaailman wt:t niitä ottaa ja sitten jakseta kouluttaa kun kaikki aika menee Tallinnasta viinan hakemiseen ja tatskojen ottamiseen.

Tee meille palvelus ja vie tappajalohikäärmeesi piikille.

Vierailija kirjoitti:

Mikä juttu tää on? 

Avatkaa vähän.

Miten olisi ihan mielikuvitus, aloittaa aihe jostain mikä on puhdasta fiktiota? Siihen sitten liittyy mukaan samalla alltopituudella olevia ihmisiä. Sitä kutsutaan hömpäksi jota tarvitaan keventämään ihmisen mieltä, tuottamaan hyvää.

Mutta nyt minä viemään oman lohikäärmeni vasta 90 vuotias narttu ulos. palosuojapuku päälle ja lenkille! Toivottavasti ei enään ole koiria ja niiden ulkoiluttajia. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä juttu tää on? 

Avatkaa vähän.

No mitä, aika tyypillistä. Tyyppi otti lohikäärmeen mielijohteesta ja nyt on käytösongelmia kun ei ole mitään kokemusta lohikäärmeiden pidosta.