Miten pärjätä kaksosvauvojen kanssa, kun mies viikot poissa kotoa?

Kyllä sä pärjäät. Otat kaiken mahdollisen avun vastaan ja muuten rennosti. Unohdat kaikki "täytyy" asiat ja teet vain pakolliset. Kirjaudu Monikko-onnea -foorumille, sieltä saat vertaistukea.

Miten meinasit pärjätä yhden vauvan kanssa? Kai teillä joku tukiverkko on, ystäviä, sukulaisia? 

Meillä koliikkikaksoset ja kyllä tosiaankin apua tarvittiin. Äitini joutui suorastaan asumaan meillä ekan vuoden ajan, vaikka mieskin oli illat kotona. Muutaman kerran otin myös perhetyöntekijän auttamaan. Harmittaa, etten käyttänyt perhetyöntekijöitä ihan säännöllisesti.

Yksi ehdottomuus oli kaksosten matkarattaat. Niillä sitten kärräsin huutavia vauvoja pitkin asuntoa. Joskus lykin rattaita jalalla samalla, kun tiskasin. Jälkeenpäin ajateltuna helpointa olisi ollut myös ottaa molemmat vauvat heti aluksi parisänkyyn itseni molemmin puolin. Olisin säästynyt monilta ylösnuosuilta ja saanut edes hitusen enemmän unta. Myöhemmin eivät sitten enää viereen suostuneet.

Toivottavasti saat helpot pojat. Minä ihmettelen, miten selvisin edes hengissä omieni kanssa.

Ystäväni on kaksosten yh. Hän näyttää pärjäävän hyvin. Hänellä ei ole sukuakaan täälläpäin eli aika yksin on. Väsynyt hän on ja omaa aikaa ei näytä olevan yhtään. Hän ei turhia tee eikä haikaile vapaa-aikaa. Silloin kun lapset sairastaa, hän kyselee apuja. Joskus menemme kylään niin, että yksi jää hoitamaan lapsia ja toinen vie hänet autolla kauppaan. Hänellä ei ole autoa itsellä. 

Mitä sitä murehtimaan, on vain pärjättävä.

Mieheni tekee yrittäjänä 16h työpäiviä ja on paljon reissussa. Eipä häntä juuri kotona näkynyt on kaksoset olivat vauvoja. lapseni eivät voineet syönä rinnalta niin lypsin heille kaiken maidon, olin kiinni lypsykoneessa aina tunnin yhtäsoittoon 3-4 krt päivässä. Hoidin yksin lapset, kodin, yrityksemme paperityöt ja olin vielä taloyhtiömme isännöitsijä.

Minä pärjäsin niin mikset sinäkin?

Pyydä neuvolasta kotipalvelu avuksi ainakin silloin tällöin. Meillä kävi kotipalvelusta kaksi naista pari kolme kertaa viikossa muutaman tunnin ja se oli iso apu. Ei oltais ilman selvitty. Vauvoilla oli koliikki ja kumpikin leikattiin kolmesti ennen puolen vuoden ikää.

Eikä vauvoilla tarvitse olla erityisiä ongelmia. Kaksoset valvottaa ja tarvitset apua eli unta ja käsipareja joten soita neuvolaan ja kerro tilanne. 

Miten ajattelit selvitä, jos miehesi sattuisi kuolemaan? Varmaan keskustelitte kuitenkin näistäkin asioista ennen lapsen hankintaa?

Eli teillä on 3kk kaksi vanhempaa hoitamassa kahta vauvaa? Kyllä te pärjäätte, sen jälkeenhän koliikit on ohi, ristiäiset pidetty, vauvoihin totutta ja kevät tulossa.

Älä välitä ilkeistä vastauksista. Kun mies on kotona, tehkää viikon pakolliset ostokset ja siivoukset. Yritä silloin myös levätä mahdollisimman paljon. Pidä aina ruokaa pakkasessa ja jotain herkkuja kaapissa. Yritä saada joku auttamaan edes kerran viikossa. Palkkaa vaikka joku nuori opiskelija hoitamaan hetkeksi vauvoja, jotta voit tehdä jotain muuta. 

Ensimmäinen vuosi tulee olemaan raskas, mutta selviät siitä. Jos voimat alkavat loppua, pyydä apua neuvolan kautta. Voit jo etukäteen kertoa tilanteestasi neuvolassa. 

Onnea poikakaksikosta! 

Kerro tilanteesta neuvolassa jo etukäteen. Varmaan seurailevat jaksamistasi ja ohjaavat kotiapua tarvittaessa. Pyydä sukulaisia ja ystäviä auttamaan, kun mies aloittaa työt. On ihan ok pyytää ja tarvita apua. Tuo yksi firman kirjanpitoineen on juuri näitä veren maku suussa huhkivia äitejä, jotka eivät tajua mitään laadusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä lapsensa ovat superäidistään, jonka on täytynyt antaa ainakin neljä kertaa päivässä vauvojen huutaa kurkku suorana tunnin verran ja jonka ajatukset ovat olleet siinä kirjanpidossa aika usein.

Suosittelen asennoitumaan etukäteen jo niin, että viikot vain selviydyt vauvojen rytmissä niin, että yrität kaikin tavoin saada heidät yhteiseen rytmiin. Kuulostaa julmalta, mutta ainoastaan näin saat itsekin hengähdystauon. Äitini kertoi, että syötti yhtä vauvaa tunnin, toista tunnin ja nukkui tunnin, ja tällä mentiin vuorokausi läpeensä. En suosittele. Jos vauvoja on syötettävä usein, kannattaa ehkä yrittää syöttää yhtä aikaa. Kun miehesi tulee, voit yrittää pumpata maitoa talteen ja syöttää viikolla vuorotellen toista tuttipullosta, koska se on yleensä nopeampaa (noin 10 minuuttia ja pullo on tyhjä). Koeta järjestää sukulaisista, naapureista tai kunnan kotiavusta itsellesi päivittäin hetki, jolloin joku auttaa sinua vauvojen kanssa ja saat ehkä nukuttua tai muuten vain mukavaa seuraa. Kun saat viisi henkilöä käymään luonasi kerran viikossa, saat jokaiselle päivälle apua. Älä kestitse vieraita vaan pyydä rohkeasti apua ja lupaa vastapalveluksia sitten, kun olet saanut arjen haltuun. Ei siihen mene yleensä kauaa, meillä juuri 3-5 kk:n iässä on löytynyt säännöllinen rytmi ja yöt ovat alkaneet sujua pääasiassa nukkumisen merkeissä.

Onnea minunkin puolestani! Meillä myös kaksospojat, jo 4 vuotiaita. Kyllä se raskasta oli, varsinkin kun meillä pojat syntyi 2kk ennen aikojaan, olivat sairaalassa noin kuukauden. Minä en ole kehdannut apuja pyydellä, tyttäreni ja mies ainoat oikeastaan apuna vauvojen kanssa, miehellä ei ollut varaa edes kaikkia vapaita, asuntolaina ja muutenkin eläminen kun on lähinnä miehen palkan varassa. Kaupungilta en edes pyytänyt apua, kun oletin että ei sieltä mitään saa.

Neuvoni on, että mene aina sieltä mistä aita on matalin, niin minulle neuvottiin, ja sitä olen noudattanut.

Toinen neuvo, jota en noudattanut on se, että etsi ja pyydä apua rohkeasti. Olen vasta hiljattain löytänyt FB:stä kaksoset ja kolmoset ryhmän, sieltäkin saa vertaistukea, ja jopa konkreettista apua, jos sattuu samalla paikkakunnalla olemaan isompien kaksosten vanhempia.

Entäs kun on vielä uhmaesikoinen päällre? :) Terveisiä kohtalotovereille!

Olisko pitänyt odottaa lottovoitto ensin ja sitten vasta sinappikoneet kehiin, jos noin vaikeata?!

Ilkeitä vastauksia? Tehdään lapsia, valitetaan jaksamisesta jne....kysellään täällä mitä tehdä?! Onko ihmiset todella näin ulkona reaalimaailmasta??

Kaksosten hoitoon saa herkemmin kotipalvelua, etenkin kun olet viikot yksin, pyydä sitä ihan ehdottomasti. Eihän miehelläsi ole mahdollisuutta tehdä töitä lähempänä? Mietin etenkin, että onko miehesi työjärjestely ihan pysyvä, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Jos on pysyvä, olisiko teillä mitään mahdollisuutta muuttaa lähemmäs?

Imetyksestä sitten, jos se mutkistaa asioita, älä aja itseäsi hermoromahduksen partaalle niiden asioiden kanssa. Pyydä, olisiko mahdollista saada vinkkejä esim. imetystukiryhmältä kaksosten imetykseen. Voithan esim. imettää vuoronperään, lypsää samalla ja syöttää toisen perään sitten pullosta. Korostan vielä, että älä aja itseäsi hermoromahduksen partaalle. Imettäminen saattaa hormonihuuruissa tuntua hyvin hyvin tärkeältä, suorastaan äitiyden mitalta, mutta kaksosten imettäminen on äärimmäisen vaikeaa, jos kaikki ei sujukaan kuin tanssi. Menet sitten eteenpäin päivä kerrallaan ja jos hermot alkaa ratkeilla, siirry hyvällä omallatunnolla pulloruokintaan, vauvoilla kun on viikot vain sinut!

älä välitä ilkeistä vastauksista, Onnea ja kaikkea Hyvää! kyllä sä pärjäät. älä stressaa sitä. nauti raskaana olemisesta. ole varovainen ja syö hyvin.

Älä välitä ilkiöistä! :)

  Minulla on kaksospojat, identtiset 4 kk vanhat. Suosittelen, hommaa imetystyyny! :) Hommaa tarpeeksi ajoissa, se todellakin helpottaa nukkumistakin loppuvaiheessa. Meidän pojat syntyivät sektiolla rv 37+1, sairaalassa olimme poikien kanssa 7 päivää, koska toisen paino lähti vain laskuun ja lopulta nousuun, kun maitoakin tuli kunnolla. Ensinnäkin, tosiaan, unohda se, että joka päivä pitäisi tehdä jotain. Meillä pojilla tuntuu olevan joka toinen päivä hyvä, jolloin kerkeää tekemään vaikka mitä ja seuraava päivä onkin sitten sellainen, että vain syli kelpaa! :D

    Meillä on vielä ylivilkas 3v, joka vielä sitten vilkastuttaa päivän rytmiä. Kaikesta selviää, rankkaa se tulee olemaan, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen (kuulemma) jo helpottaa! :)

   Meille tarjottiin jo raskausaikana kotiin apua, siivoukseen yms. koska minä olin vuodelevossa pitkälti koko raskauden milloin supistusten ja milloin epäillyn raskausmyrkytyksen takia. Me vaan ei haluttu, ajatus tuntemattomasta siivoamassa meillä kotona ei houkutellut. Eikä houkuttele vieläkään. Mies on töissä, minä pärjään kolmen lapsen kanssa päivällä kotona, käydään pihallakin. Ruokaa tehdään kerralla niin iso satsi, että sitä syödään muutama päivä. Illalla mies tulee kotiin, minä nukun lyhyet päiväunet ja mies katsoo kaikkien kolmen perään.

   Rutiinit, pidä niistä kiinni. Hyvällä lykyllä saat kaksostesi päivärytmin samaan jo sairaalassa, pidä siitä kiinni. Syövät ja nukkuvat sitten samaan aikaan. Meillä se onnistui hetken aikaa. Pojat nukkuvat samassa sängyssä, minä nousen yöllä imettämään sitten mukavaan tuoliin.

   Meillä on kyllä onneksi suku lähellä, jotka sitten ovat tarjonneet apua. Vanhempani ovat halunneet ottaa esikoista yökylään aina sillöin tällöin. Miehen sisko on vienyt esikoista pihalle leikkimään. Näitäkään nyt ei montaa kertaa tähän 4 kuukauteen mahdu, mutta kuitenkin. Univelkaa on, syntymän muistan kuin eilisen, ristiäiset muistan, mutta siihen se taitaakin jäädä :D

    Joten suosittelen nauttimaan raskaudesta, niin paljon kuin siitä nyt voikaan nauttia ja nuku, nuku, nuku. Liity monikkoperheisiin, sieltä saat lisää tukea! :) Hyviä vointeja ja onnea!

 T: äiti, 22v

Mulla jo 8v kaksoset ...mutta sen verran muistan, että eka vuodesta en paljon muista  : )

Pärjäät kyllä. Juttele ajoissa neuvolan kanssa, ja jos teillä on varaa niin esim. mannerheimin lsl:n hoitajat on yleensä hyviä. Jos mahdollista, niin ota omat tai miehen vanhemmat kylään aina kun mahdollista - äläkä missään tapauksessa stressaannu siitä että jos anoppi hoitaa vauvoja 'väärin' tai et ehdi tehdä kaikkea just niinkun neuvola tai kokeneemmat kaverit suosittelee.

Älä stressaannu jos vauvoja ei kylvetetä tarpeeksi usein tai jos potkuhousut on joskus puklussa.

Älä hermoile siitä, että et ehdi/jaksa/halua lähteä perhekerhoon ja vauvauintiin ja vauvamuskariin ja kahviloihin vauvojen kanssa.

Jos onnekkaasti vauvat nukkuu päivällä yhtaikaa niin ota tirsat - ne tiskit voi laittaa myöhemminkin.... varaa valmiiksi riittävästi (ainakin 6) tuttipulloa ja muutama tölkki Nannia siltävaralta, että imetys ei suju. ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA hermoile siitä, että imetys ei suju. Se saattaa lähteä sujumaan, tai sitten ei. Jos ei heti onnistu, niin yritä sen verran kuin jaksat ja siirry sitten pulloihin hyvin mielin. Jos ei tutti maistu niin kasta se mehuun. Pidä aina jääkaapissa itsellesi mehua ja jotakin välipalaa - kun yöllä pitää herätä syöttämään ja ehdä nukuttamaan tai muuten vaan viihdyttämään vauvoja niin on kiva nakertaa jotain samalla  : )   ...ja mitähän vielä...

Hirveesti onnea teidän perheelle!!!   :)

Hirveästi onnea!! :) muutama vastaajista täällä voi painua suolle, ihminen kun ei voi vaikuttaa siihen, saako yhden mukulan kerralla vaiko kaksi tai kolme. 

Rima matalalle. Korvikkeet kehiin jos imetys ei suju tai tuntuu liian raskaslta. Kodin ei tarvitse kiiltää, jätä kotityöt minimiin. Vauvat tiukasti samaan rytmiin, unohda vauvantahtisuus. Usko siihen että pärjäät! Osta tai pyydä apua.

Mun kaksoset on jo menossa kouluun ja nyt on helppoa. Vaikein ikäkausi meillä oli 1,5-3 v. Vauvavuosi meni mulla mukavasti, vaikka mies oli 2 vk/kk poissa ja mulla oli 3 v esikoinen.