Lue keskustelun säännöt.
En jaksa ihmisiä, jotka puhuvat koko ajan!
27.06.2013 |
Sellaista kestohölöttäjää on raskasta seurata jo sivustakin saati olla itse hänen seurassaan. Olisi hyvä hiukan tarkkailla, kiinnostaako sitä tuttavaa ne jutut - hyvä vinkki on se, että saa vain minimipalautetta. Mutta eihän se hölöttäjä huomaa, kun on niin innostunut omista jutuistaan (itsestään) tai sitten pyrkii ikenet verillä viihdyttämään toista. Raskasta on olla tuppisuunkin kanssa, mutta vielä raskaampaa on olla itsestään kiinnostuneen moottoriturvan kanssa.
Kommentit (3)
Äitini on tällainen hölöttäjä. Olen täysin uupunut viikonloppuvierailun jälkeen. Ekstroverteilla on tarve pitää yllä koko ajan kontaktia vaikka sitten merkityksettömillä kysymyksillä ("Vai mitä?", "Eikö?") ja rupattelulla. Todella kuormittavaa, kun itse tarvitsen joka päivä hiljaista möllöttämistä pysyäkseni järjissäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta just noi viihdyttäjät on raskaita. Viihdyttäjä kuvittelee että toinen on varmaan kiinnostunut just siitä aiheesta (usein politiikkaa tms. tekotärkeää) ja yrittää hatarin tiedoin olla mielenkiintoinen ja tarjoaa sitten uutta aihetta ja tekstiä tulee.... Nämä eivät ole niitä oikeita kavereita vaan yleensä jotain baarituttuja tai muita liimautujia.
Minä tykkään yleensä suomalaisesta puhekulttuurista. Yleensä ihmiset osaavat kunnioittaa toisiaan ja antavat tilaa muillekin keskustelijoille. Sitten on niitä monologinvetäjiä, joilta pitää viedä puheenvuoro, jos haluaa saada sanottua sanottavansa. Näitä monologisteja ei suinkaan saa sotkea eurooppalaisiin, esimerkiksi ranskalisiin tai italialaisiin, jotka puhuvat toistensa päälle oikein innostuessaan. Suomalainen monologisti harmistuu, kun hänen monologiaan on häiritty.