Vanhempi, miksi annat nuoremman lapsesi pilata

Varmaan monella on kokemusta myös omasta lapsuudesta tällaisesta. Lapset on usein samaa sukupuolta. Jotenkin ilmeisesti eri sukupuolten eri kaveripiirit ovat helpommin ymmärrettävissä ja hyväksyttävissä, mut jos kaikki ovat samaa sukupuolta, niin ajatellaan, et siellähän se nuorin menee joukon jatkona. Mutta se ei todellakaan mene niin.

Olisi kiva kuulla perusteluja tällaiselle toiminnalle?

Ap

Mulla oli toisinpäin, mutta äiti onneksi puuttui asiaan. Jos mulla oli kaveri kylässä, isosisko yritti houkutella omiin leikkeihinsä (ilman minua), kun oli kateellinen. Äiti komensi hänet omiin puuhiinsa ja sanoi, että sisko saa omalla vuorollansa kaverin kylään. Tuo jatkui vielä pitkälle aikuisuuteen, että sisko yritti saada kaverini itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli toisinpäin, mutta äiti onneksi puuttui asiaan. Jos mulla oli kaveri kylässä, isosisko yritti houkutella omiin leikkeihinsä (ilman minua), kun oli kateellinen. Äiti komensi hänet omiin puuhiinsa ja sanoi, että sisko saa omalla vuorollansa kaverin kylään. Tuo jatkui vielä pitkälle aikuisuuteen, että sisko yritti saada kaverini itselleen.

Mut sun tilanne on siitäki eri et äitis puuttu asiaan

On omaa kokemusta, lapsena mut pakotettiin koko ajan vahtimaan pikkusiskoa. Senpä takia omat lapseni eivät joudu tekemään samaa, koskan, vaikka heitä on useampi.

Itselläni oli joitakin kavereita, joiden vanhemmat pakottivat että nuorempi sisarus tuli aina ottaa mukaan leikkeihin. Näissä oli kysymys sen verran isosta ikäerosta, ettei leikeistä sitten tullut oikein mitään, kun taaperoikäinen väkisin tupattiin koululaisten leikkeihin mukaan. Ymmärrän kyllä toki sen ettei ketään kuulu syrjiä tai jättää porukan ulkopuolelle mutta ei näissä ollut kysymys siitä. Oma ajatukseni tuolloin ja nuytkin on että vanhempi halusi hetken "omaa aikaa" ja siksi taapero tupattiin leikkeihin mukaan.

Osa vanhemmista työllistää perheen esikoisen apuvanhemmaksi. Vaikka ikäerot olisivat tyyliin 2 v. lasten välillä. Nuoremmat jämähtävät ainaisen peesaajan rooliin, vastuuta siirretään muille.

Moni esikoinen ottaa selkeäasti etäisyyttä lapsuuden perheeseensä heti aikuistuttuaan.

"Omalla lapsella on juuri tällainen tilanne" No miksi et puutu?

Tämä, tämä ja tämä! 

Vieläkin sydäntä riistää kun ajattelen varhaisteiniaikojen ystävääni. Liikuttiin porukassa, mutta tämän yhden oli aina pakko raahata useamman vuoden nuorempaa pikkusiskoa mukanaan. Tämä sisko oli jotenkin kehityksestä hiukan jäljessä ja puhui lässyttämällä. Tai ehkä halusi vain ärsyttää. Tämän lisäksi lauloi äidilleen kaiken mitä porukassa juttelimme. Jos joku sanoi kirosanan, ystäväni ei saanut olla seurassamme ainakaan viikkoon (olivat tiukan uskovaisia). 

Näin monesti miten ystäväni nieli itkua lähtiessään pikkusiskon kanssa kohti kotia. Pikkusisko nautti täysin sydämin kun sai pitää isosiskon itsellään ja sabotoida kaverisuhteet, vanhemmat pitivät täysin itsestäänselvänä että isosisko huolehtii pienemmästä 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Osa vanhemmista työllistää perheen esikoisen apuvanhemmaksi. Vaikka ikäerot olisivat tyyliin 2 v. lasten välillä. Nuoremmat jämähtävät ainaisen peesaajan rooliin, vastuuta siirretään muille.

Moni esikoinen ottaa selkeäasti etäisyyttä lapsuuden perheeseensä heti aikuistuttuaan.

Ystäväni on nelilapsisen perheen esikoinen ja kertoo että koko lapsuutta leimasi se pikkusisarusten vahtiminen ja mukana kuljettaminen. Millekään ihan omalle tekemiselle ei ollut tilaa tai aikaa.

No mä voi ottaa viiniä ja katella telkkaria niinä aikoina.

t: YH äiti

Vierailija kirjoitti:

"Omalla lapsella on juuri tällainen tilanne" No miksi et puutu?

Kuvitteletko kaverin äidin puuttumisen auttavan? Seuraavaksi ei kaveri saa käydä ollenkaan.

Nämä lapsensa muiden vahdittavaksi siirtävät eivät näe mitään väärää toiminnassaan. Monella on malli tuttu jo lapsuudesta, usein pikkusisaruksen eli vahdittavan näkökulmasta.

Yhden luokkakaverini (tyttö) kanssa ei kukaan halunnut olla koulun ulkopuolella, kun hänen 3 vuotta nuorempi pikkuveljensä ympättiin aina seuraan. Oli vielä sellainen todella rasittava poika, joka yritti ärsyttää kaikkia joka käänteessä. 

Minäkään en ymmärrä tuollaista, varsinkin isommilla lapsilla todella kurjaa. Alle 5-vuotiailla pienen ikäeron lapsilla sen sijaan haastavampaa, sillä toisaalta jos sovitaan vaikka kahden perheen kesken puistotreffit, niin silloin lapsilta saa ja pitääkin vaatia, ettei esimerkiksi yhtä jätetä leikin ulkopuolelle sillä olettamuksella että se yksi ei ole tyyliin 1-vuotias.

Mutta varsinkin kouluikäiset tarvitsevat jo sitä kahdenkeskistä aikaa luodakseen suhdetta. Alle kouluikäiset enemmän harjoittelevat vielä pelisääntöjä, kuten ketään ei kiusata jne. Toki jo 5-6-vuotiaatkin tarvitsevat niitä kahdenkeskisiä leikkejä. Toisaalta sitten välillä on tullut nähtyä näitä synttäreitä, joissa synttärisankari ei halua olla kenenkään muun kanssa kuin sen yhden, ja vanhemmat eivät opasta että ketään ei jätetä ulkopuoliseksi.

Ehkä AP voisit ottaa kaverin vanhempiin yhteyttä ja sanoa, että lapsenne haluaisi tehdä välillä kahdestaan jotain tämän kanssa, ja sopiiko jos nyt tulisi kaveri ilman sisarusta. Minä ainakin sanoisin ihan suoraan, jos muuten ei tunnu itse tajuavan.

No onhan se epäreilua tätä pienempää kohtaan. Miten vanhemmat ovat esikoisen kohdalla toimineet siinä vaiheessa kun esikoinen oli tämän nuorimman ikäinen? Saiko leikkitreffejä, vietiinkö kavereille jne? Nyt tämä nuorempi ei saa mitään mahdollisuuksia muodostaa ikätasoisia suhteita ja päälle häntä vielä kohdellaan kuin roskaa. Uskoisin että monen tällaisen lapsen huono käytös on oireilua siitä, että on vain joku perässävedettävä lisäke ja alempiarvoinen ja muiden armoilla. Tuskin siis on kovin hauskaa lapselle itselleenkään mutta eihän tuon ikäinen sellaista osaa sanoittaa mitenkään.

Eli palstalta ei löydy yhtään vanhempaa, joka toimisi näin omien lastensa suhteen? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli toisinpäin, mutta äiti onneksi puuttui asiaan. Jos mulla oli kaveri kylässä, isosisko yritti houkutella omiin leikkeihinsä (ilman minua), kun oli kateellinen. Äiti komensi hänet omiin puuhiinsa ja sanoi, että sisko saa omalla vuorollansa kaverin kylään. Tuo jatkui vielä pitkälle aikuisuuteen, että sisko yritti saada kaverini itselleen.

Mut sun tilanne on siitäki eri et äitis puuttu asiaan

On joo. Kunhan kommentoin asian sivusta päinvastaista tilannetta, kun ap korosti yleistä asetelmaa että pikkusisaren annetaan pilata isomman kaverisuhteet. Meilläkin oli kyllä pikkusisar joka roikkui mukana välillä ärsyttämässä, mutta onneksi ei aina.

Vierailija kirjoitti:

No onhan se epäreilua tätä pienempää kohtaan. Miten vanhemmat ovat esikoisen kohdalla toimineet siinä vaiheessa kun esikoinen oli tämän nuorimman ikäinen? Saiko leikkitreffejä, vietiinkö kavereille jne? Nyt tämä nuorempi ei saa mitään mahdollisuuksia muodostaa ikätasoisia suhteita ja päälle häntä vielä kohdellaan kuin roskaa. Uskoisin että monen tällaisen lapsen huono käytös on oireilua siitä, että on vain joku perässävedettävä lisäke ja alempiarvoinen ja muiden armoilla. Tuskin siis on kovin hauskaa lapselle itselleenkään mutta eihän tuon ikäinen sellaista osaa sanoittaa mitenkään.

Usein näissä on se tilanne, että se mukaan lykätty nuorempi sisarus kyllä viihtyy isojen kanssa, mutta isot eivät haluaisi pientä mukaansa. Tästä on mulla omakohtaista kokemusta isosiskon ominaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

"Omalla lapsella on juuri tällainen tilanne" No miksi et puutu?

Miten voin estää ihmisiä tulemasta julkiselle paikalle, kuten puistoihin tai pelikentille? Kodissani en halua joutua selvittelemään jatkuvasti riitoja, joten jos eivät anna tämän vanhemman tulla ilman toista, niin sitten ei sovi meille vierailut.

Ap

Minä olen kyllä laittanut 7v ja 6v yhdessä pihalle leikkimään, ja yhdessä pitää pysyä. Enkä näe siinä mitään väärää. Jos on etukäteen jotain sovittu lasten ystävien kanssa niin sitten saavat mennä toki keskenään leikkimään, ja toiselle sisarukselle on jotain muuta juttua sitten tilalla.

Lapset ovat eri sukupuolta. Kumpikaan ei vahdi toista.