Mitä kaikkia asioita viina on pilannut elämässäsi?

 Viina pilasi lapsuudenperheeni ja tappoi isän.

Alkoholi ei tuo mukanaan koskaan mitään hyvää. Se hauskanpito on pelkkä harha, koska alkoholi vain typerryttää ihmistä.

Pilasi parisuhteen. Lasteni ja heidän isänsä välisen suhteen.

Viina tuhosi lapsuuteni, tappoi isäni ja rikkoi parisuhteeni.

Minun elämässäni viina ei ole pilannut mitään. Isoisäni oli alkoholisti ja pilasi paljon monilta, myös itseltään, joi ison tilan rappiolle jne, mutta minä olin silloin niin pieni, etten mitään tajunnut. Äitini suojeli minua.

Ei mitään. Näinhän ei saisi sanoa mutta alkoholin tukevalla avustuksella tapasin mieheni 20v sitten ja edelleen onnellisia yhdessä. Liika alkoholin käyttökin jäi sinne nuoruuteen. 

Minun elämässäni viina on pilannut vain muutaman aamun krapulan vuoksi. Lapsuudenkodissa käytettiin alkoholia hyvin kohtuudella ja ei juuri koskaan lasten läsnäollessa, joten lapsuuteni oli hyvä. Itse olen opetellut alkoholin käyttöä perinteisesti kantapään kautta, mutta minun ei ole tarvinnut käydä liian syvällä, joten olen oppinut tuntemaan rajani. Tiedän olevani onnekas. 

Ihmissuhteita. Mitään muuta omassa alkoholinkäytössäni en kadu, kuin noita ihmissuhteiden rikkoutumisia.

Olen juonut raha-asiani, hankkinut työpaikoilla itselleni epäilyttävän maineen, tullut raskaaksi, tehnyt abortin ja hankkinut sukupuolitauteja alkoholin takia, mutta näitä en kadu koska virheistä oppii ja elämä opettaa. Mutta joitain ihmisiä minulla on kova ikävä, ja heidät menetin ryyppäämiseni takia.

Oma juomiseni on aika pitkälle pilannut elämäni. Olen juonut liikaa, ollut suurkuluttaja-tissuttelija, opiskeluajasta 39-vuotiaaksi. Ja koska viina on antanut kaiken tarvittavan sisällön elämääni, en ole kaivannut ihmissuhteita, miestä, perhettä, urakehitystä, haaveasuntoa tai mitään. Sitten kun päätin lopettaa liikajuomisen, koska se alkoi iän myötä lihottaa, huomasin että ei helvetti, että mulla on tyhjä ja tylsä elämä! Ja hyviä vuosia elämästä mennyt ihan hukkaan.

Ei mitään.

Lapsuudessa vanhemmat ottivat kohtuudella juhlissa. Myöhemmin isäni ongelma oli skitsofrenia, ei se lääkkeenä käytetty alkoholi, mutta eipä tuo minua haitannut, aina oli tolkuissaan kun olin käymässä.

Nuorena tuli juotua ja "opiskelijaelämä" on kosteata. Nyt tuo lapsi rajoittaa joten ympäripäissään tulee oltua harvakseltaan.

Joko en muista jotain haittaa....tai sitten muistot on vain positiivisia tai neutraaleja?

Koko lapsuuteni. 

Lapsuuteni.

Normaalin isäsuhteen, avioliiton ja mahdollisuuden taloudellisesti normaaliin eläjään. Terv. pienipalkkainen nykyinen yh, joka maksoi alkoholistimiehen elämää monta vuotta toivoen että elämä paranee...