Nuori ilman opiskelupaikkaa, Tallinnassa paikkoja!
Hei! Jos täällä on nuorten vanhempia ja nuori jäi Korona-vuoden sekoilun vuoksi ilman opiskelupaikkaa, niin vinkkaan hakemaan Tallinnaan! https://taltech.ee/en/programmes#p1604
Sain juuri vinkin ja tuntui että taakka putosi harteilta nuorelta.
Kommentit (37)
Onko virolainen yliopistotutkinto samantasoinen kuin suomalainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessakin opetus on pääasiassa englanniksi yliopistoissa...
t. suomenkielisellä linjalla kauppiksessa
Se on Suomessa, ja Kauppakorkeakoulu ei ole yliopisto.
Ohis Tarkoitit varmaan, että kauppaopsito ei ole yliopisto? - En tiedä onko tämä ikäpolvi vai murteesta johtuva seikka mutta olen huomannut, että osa puhuu kauppiksesta viitaten kauppaopsitoon tai kauppaoppilaitokseen (näin esimerkiksi usein Tampereella, ainakin vanhemmat 50+ vuotiaat) kun taas paikoin ilm. kauppiksella viitataan kauppakorkeakouluun, joka taai on kauppatieteisiin erikoistunut yliopisto. (Vrt. teknillienn korkeakoulu = teknillisten alojen yliopisto).
Asiaa ei tee yhään helpommaksi se, että erikseen on veilä lähes luekmaton joukko ammatti-korkea-kouluja (universiy applies scieces,) jotka taas eivät alun alkaen olleet "yliopsitotason" paikkoja mutta kovaa yriystä ja pyrkyä on....
Niinpä ainakin itseäni hirvittäsi, jos pitäisi nyt ulkopuolisena ja koulusukuvoita yhtään (tai vain vähän) tuntevana päätellä, miten ne sijoittuvat e. mitä mm. opiskelijana olisi lupa odottaa saavansa.
Tää johtuu jostain 70-l jaottelussa, jossa kauppis oli se tunnettu ja tekuksi sanottiin teknillistä opistoa tms. Teekkareita ärsytti, kun vanha väki luuli niiden opiskelevan tekussa, vaikka oli teknillinen korkeakoulu TTK, sittemmin TTY ja nyt mikälie Tuninaama-opisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos ei kykene englanniksi opiskelemaan, niin yliopisto ei ehkä ole paikka.
Terv
Yliopiston lehtoriArvoisalta Porvoon lehtorilta on mennyt täysin ohi se asia, ettei Suomessa ole pakollista kirjoittaa esseitä tai tenttejä englanniksi, ei ole pakko tehdä ryhmätöitä englanniksi eikä pitää presentaatioita englanniksi. Se, että lukee tenttimateriaalia englanniksi, on todella kaukana siitä, että tekisi kaikki em. asiat englanniksi, kuten ne joutuu esim. tuossa tallinnalaisessa koulutuksessa tekemään. Suomessa ei ole siis mikään pakko kyetä suorittamaan kaikkia opintojen osa-alueuta englanniksi. Joten tuollaiset idioottimaiset kommenttisi on aivan turhia.
Kyllä muuten joutuu. On myös käynyt useamman kerran niin, että suomenkieliseksi merkityllä kurssilla vaihdetaan kieli kokonaan englanniksi lennosta vain sen takia, että mukaan on ilmoittautunut yksi vaihtari. Mieti miten epäreiluun asemaan suomalainen oppilas joutuu omassa kotimaassaan mikäli vaihtarin äidinkieli on englanti. Nyt ulkomailta tulleiden takia suomalaisten on opiskeltava englanniksi Suomessa. MIETI!
Suomessa on AINA oikeus vastata tenttiin tai muuhun kurssisuoritukseen suomeksi tai ruotsiksi (ellei kyseessä ole kielikurssi). Vaikka olisi ulkomainen luennoitsija ja tentaattori, on oikeus vastata suomeksi. Tällöin tentaattorin tulee hommata suoritukselle kieltä hallitseva tarkastaja.
Opetuskieli voi silti olla englanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan törkeän kallista. Lisäksi kaikilla nuorilla ei englanti ole kuitenkaan ihan niin hyvää, että kykenisivät yliopistotasolla sillä opiskelemaan täysin uutta alaa.
Uutta alaa? No kai sinne yliopistoon mennään opiskelemaan jotain, mistä on edes etäinen ennakkotieto? Ja ydinsanasto täytyy kyllä osata nykyisin englanniksikin melkein alalla kuin alalla.
Harvalla on oikeasti mitään hajua siitä, mitä menee opiskelemaan. Täällä kirjoittelee näköjään valtava määrä ihmisiä, joilla ei ole mitään hajua yliopisto-opinnoista. Yliopisto ei ole oikea paikka kenellekään, joka ei kykene opiskelemaan englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko virolainen yliopistotutkinto samantasoinen kuin suomalainen?
EU jne. Huonompi juttu, jos tulee länsimaiden ulkopuolisista maista: niiden tutkintoja harvoin tunnustetaan esim. EU:ssa. Siksi esim. Pakistanista, Intiasta jne väki tulee Eurooppaan opiskelemaan, koska sitten on mahkuja päästä länsimaiseen uraputkeen. Tässä valossa ymmärtänette, että suomalaisvetelyksen välivuosi on pikkujuttu vs. satojen tuhansien kehitysmaan nuoren tilanne, jotka ei saa nyt Koronan vuoksi tulla opiskelemaan Eurooppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessakin opetus on pääasiassa englanniksi yliopistoissa...
t. suomenkielisellä linjalla kauppiksessa
Se on Suomessa, ja Kauppakorkeakoulu ei ole yliopisto.
Ohis Tarkoitit varmaan, että kauppaopsito ei ole yliopisto? - En tiedä onko tämä ikäpolvi vai murteesta johtuva seikka mutta olen huomannut, että osa puhuu kauppiksesta viitaten kauppaopsitoon tai kauppaoppilaitokseen (näin esimerkiksi usein Tampereella, ainakin vanhemmat 50+ vuotiaat) kun taas paikoin ilm. kauppiksella viitataan kauppakorkeakouluun, joka taai on kauppatieteisiin erikoistunut yliopisto. (Vrt. teknillienn korkeakoulu = teknillisten alojen yliopisto).
Asiaa ei tee yhään helpommaksi se, että erikseen on veilä lähes luekmaton joukko ammatti-korkea-kouluja (universiy applies scieces,) jotka taas eivät alun alkaen olleet "yliopsitotason" paikkoja mutta kovaa yriystä ja pyrkyä on....
Niinpä ainakin itseäni hirvittäsi, jos pitäisi nyt ulkopuolisena ja koulusukuvoita yhtään (tai vain vähän) tuntevana päätellä, miten ne sijoittuvat e. mitä mm. opiskelijana olisi lupa odottaa saavansa.
Tää johtuu jostain 70-l jaottelussa, jossa kauppis oli se tunnettu ja tekuksi sanottiin teknillistä opistoa tms. Teekkareita ärsytti, kun vanha väki luuli niiden opiskelevan tekussa, vaikka oli teknillinen korkeakoulu TTK, sittemmin TTY ja nyt mikälie Tuninaama-opisto.
Mikä ihmeen ttk? Se on ollut ttkk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos ei kykene englanniksi opiskelemaan, niin yliopisto ei ehkä ole paikka.
Terv
Yliopiston lehtoriArvoisalta Porvoon lehtorilta on mennyt täysin ohi se asia, ettei Suomessa ole pakollista kirjoittaa esseitä tai tenttejä englanniksi, ei ole pakko tehdä ryhmätöitä englanniksi eikä pitää presentaatioita englanniksi. Se, että lukee tenttimateriaalia englanniksi, on todella kaukana siitä, että tekisi kaikki em. asiat englanniksi, kuten ne joutuu esim. tuossa tallinnalaisessa koulutuksessa tekemään. Suomessa ei ole siis mikään pakko kyetä suorittamaan kaikkia opintojen osa-alueuta englanniksi. Joten tuollaiset idioottimaiset kommenttisi on aivan turhia.
Kyllä muuten joutuu. On myös käynyt useamman kerran niin, että suomenkieliseksi merkityllä kurssilla vaihdetaan kieli kokonaan englanniksi lennosta vain sen takia, että mukaan on ilmoittautunut yksi vaihtari. Mieti miten epäreiluun asemaan suomalainen oppilas joutuu omassa kotimaassaan mikäli vaihtarin äidinkieli on englanti. Nyt ulkomailta tulleiden takia suomalaisten on opiskeltava englanniksi Suomessa. MIETI!
Suomessa on AINA oikeus vastata tenttiin tai muuhun kurssisuoritukseen suomeksi tai ruotsiksi (ellei kyseessä ole kielikurssi). Vaikka olisi ulkomainen luennoitsija ja tentaattori, on oikeus vastata suomeksi. Tällöin tentaattorin tulee hommata suoritukselle kieltä hallitseva tarkastaja.
Opetuskieli voi silti olla englanti.
No ei taatusti ole esim. vieraita kieliä lukiessa tai käydessä valinnaista kurssia. Jos joku kiinalainen kauppa-attasea vetää kurssin idänkaupasta, niin kyllä se tentti enkuksi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessakin opetus on pääasiassa englanniksi yliopistoissa...
t. suomenkielisellä linjalla kauppiksessa
Se on Suomessa, ja Kauppakorkeakoulu ei ole yliopisto.
Kyllä, kauppakorkeakoulu ON yliopisto. Ja Suomessa kauppakorkeakoulussa todella iso osa kursseista on englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessakin opetus on pääasiassa englanniksi yliopistoissa...
t. suomenkielisellä linjalla kauppiksessa
Se on Suomessa, ja Kauppakorkeakoulu ei ole yliopisto.
Ohis Tarkoitit varmaan, että kauppaopsito ei ole yliopisto? - En tiedä onko tämä ikäpolvi vai murteesta johtuva seikka mutta olen huomannut, että osa puhuu kauppiksesta viitaten kauppaopsitoon tai kauppaoppilaitokseen (näin esimerkiksi usein Tampereella, ainakin vanhemmat 50+ vuotiaat) kun taas paikoin ilm. kauppiksella viitataan kauppakorkeakouluun, joka taai on kauppatieteisiin erikoistunut yliopisto. (Vrt. teknillienn korkeakoulu = teknillisten alojen yliopisto).
Asiaa ei tee yhään helpommaksi se, että erikseen on veilä lähes luekmaton joukko ammatti-korkea-kouluja (universiy applies scieces,) jotka taas eivät alun alkaen olleet "yliopsitotason" paikkoja mutta kovaa yriystä ja pyrkyä on....
Niinpä ainakin itseäni hirvittäsi, jos pitäisi nyt ulkopuolisena ja koulusukuvoita yhtään (tai vain vähän) tuntevana päätellä, miten ne sijoittuvat e. mitä mm. opiskelijana olisi lupa odottaa saavansa.
Tää johtuu jostain 70-l jaottelussa, jossa kauppis oli se tunnettu ja tekuksi sanottiin teknillistä opistoa tms. Teekkareita ärsytti, kun vanha väki luuli niiden opiskelevan tekussa, vaikka oli teknillinen korkeakoulu TTK, sittemmin TTY ja nyt mikälie Tuninaama-opisto.
Mikä ihmeen ttk? Se on ollut ttkk.
Ah, nyt on niin tarkkaa, että jälleen tunnen olevani Hervannassa jälleen niiden eksaktien äääsburgereiden seassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessakin opetus on pääasiassa englanniksi yliopistoissa...
t. suomenkielisellä linjalla kauppiksessa
Se on Suomessa, ja Kauppakorkeakoulu ei ole yliopisto.
Ohis Tarkoitit varmaan, että kauppaopsito ei ole yliopisto? - En tiedä onko tämä ikäpolvi vai murteesta johtuva seikka mutta olen huomannut, että osa puhuu kauppiksesta viitaten kauppaopsitoon tai kauppaoppilaitokseen (näin esimerkiksi usein Tampereella, ainakin vanhemmat 50+ vuotiaat) kun taas paikoin ilm. kauppiksella viitataan kauppakorkeakouluun, joka taai on kauppatieteisiin erikoistunut yliopisto. (Vrt. teknillienn korkeakoulu = teknillisten alojen yliopisto).
Asiaa ei tee yhään helpommaksi se, että erikseen on veilä lähes luekmaton joukko ammatti-korkea-kouluja (universiy applies scieces,) jotka taas eivät alun alkaen olleet "yliopsitotason" paikkoja mutta kovaa yriystä ja pyrkyä on....
Niinpä ainakin itseäni hirvittäsi, jos pitäisi nyt ulkopuolisena ja koulusukuvoita yhtään (tai vain vähän) tuntevana päätellä, miten ne sijoittuvat e. mitä mm. opiskelijana olisi lupa odottaa saavansa.
Tää johtuu jostain 70-l jaottelussa, jossa kauppis oli se tunnettu ja tekuksi sanottiin teknillistä opistoa tms. Teekkareita ärsytti, kun vanha väki luuli niiden opiskelevan tekussa, vaikka oli teknillinen korkeakoulu TTK, sittemmin TTY ja nyt mikälie Tuninaama-opisto.
Mikä ihmeen ttk? Se on ollut ttkk.
Se on aina mukavaa kun keskuudessamme on kaltaisiasi viheettömiä ihmisä. - Eiköhän tuo ollu vain inhimillinen näppäily virhe... - Joskus sitä huomaa, että on melkein ikävä vanhempia "oppilaitosten" (joiden joukossa siis myös yliopistot) nimityksiä: oli joenkin paljon yksinkertaisempaa nähdä ensi vilkaisulla / kuulla ensi -kuuelmalla minkä "tason" -paikasta oli kyse...
Minusta vieraiden kielten osaaminen on teeskentelyä, harva niitä oikeasti osaa ja vielä harvempi tarvitsee, pitää vain yrittää olla jotain.
Kauppakorkean käyneet istuu pankin kassalla tai täyttää Lidlin hyllyjä. Varmaan kiva miettiä sitä 30k opintolainaa, kun ammattikoulun käyneet käy tallentamassa muhkeat tilit.
Saksassa ja Ranskassa myös hyvät yliopistot ja esim. Saksassa saa lääkiksessä aloittaa kaikki ketkä haluaa. Sorbournen lääkiksessä myös saa kaikki aloittaa jotka haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kauppakorkean käyneet istuu pankin kassalla tai täyttää Lidlin hyllyjä. Varmaan kiva miettiä sitä 30k opintolainaa, kun ammattikoulun käyneet käy tallentamassa muhkeat tilit.
Sellaset voimafantasiat tradenomilta.
Vierailija kirjoitti:
Saksassa ja Ranskassa myös hyvät yliopistot ja esim. Saksassa saa lääkiksessä aloittaa kaikki ketkä haluaa. Sorbournen lääkiksessä myös saa kaikki aloittaa jotka haluaa.
Saa aloittaa? Muttei lopettaa vai? Voiko opiskella suomeksi?
Yliopisto on turha koulutus, ei sillä töitä saa. Suomessa ei riitä työt kaiken maailman lorvijoille muutenkaan. Siellä sitä ryypätään yöt ja ahistutaan masentuneena päivät. Hankitaan rikasteita. Tukkimetsään sellaiset tuheroitsijat.
... Ja kun täsä hämmenyksesä on selvinnyt niin voikin mennä jatkaa ihemettelyään menemällä kaikkia suomalaisia alati riemasutavalle ja iloa tuottavalle ruotsinkurssille. Kun jos aikoo saada tutkinto todistuksen käteensä, oli kyseessä mikä hyvänsä "oppilaitos" niin tältäkään ilolta ei voi(ne) välttyä.... - - Vaikka ainakin jokainen minun sepusuksiani lukenut saattaisi toivoa, että uo ohittamaton kussi olisi vaikkapa suomenkielen oikeinkirjoituksen kurssi.