Apua!! liiallinen tavaran hamstraaminen

Aloita vain jostain. Ne mainitsmasi pilaantuneet karkit ja muut elintarvitkkeet, mitä ei enää syödä, ovat hyvä kohde aloittaa. Sitten etenet vaikka lääkekaappiin ja viet apteekkiin pilaantuneet lääkkeet. Tämän jälkeen voit kerätä paperinkeruuseen lehtiä/silppuriin papereita, joita ei enää tarvitse. Sitten keräät rikkinäöisen piensähkörojun yhteen ja viet kaatopaikalle jne,

Monien kirjastojen edessä on nykyään kierrätyslaatikko, mihin voi tuoda omia kirjoja jakoon. Sellaiseen voit viedä vanhoja dekkareita ja kuvakirjoja.

Jos asut pääkaupunkiseudulla, niin kierrätysmahdollisuudet vanhoille tavaroille on hyvät. Hyväntekeväisyyteen ei voi lahjoittaa ihyan roskaa, mutta esim. vanhoja nappeja ja muuta askartelumateriaaliksi kelpaavaa voi lahjoittaa moneen paikkaan.

Mutta juju on siinä, että et edes yritä tyhjentää kaikkea kerralla, vaan otat harrastukseksi tyhjentämisen, kierrättämisen ja lahjoittamisen vähä kerrallaan. Niin kuin aina, alku on vaikea, sitten etenee nopeasti, tulee jämähdysvaihe ja kun sen yli pääsee, niin alkaa sujumaan itsestään. Vähtiellen oppii arvioimaan, mitkä on oikeasti sellaisia säästettäviä aarteita ja mikä joutaa kiertoon. Tyhjempi koti pysyy siistinä, arki on helpompaa. Eikä tämä lopu koskaan, mutta helpottuu kyllä paljon.

Luulen, että raja menee siinä, viihtyykö tavaroiden joukossa vai ei. On olemassa ammattiraivaajia, jotka auttavat siivoamisessa. Sellaisen voi tilata kotiin esimerkiksi yhdeksi päiväksi, jotta pääset alkuun, jos omat voimat eivät riitä.

Olen lueskellut joidenkin ammattiraivaajien pitämiä nettisivuja ja saanut niistä ihan hyviä vinkkejä omiin siivoamisurakoihini. Tärkeintä taitaa olla se, että aloittaa yhdestä huoneesta ja tekee sen valmiiksi keko kerrallaan. Tarvitaan säilytyslaatikoita, joihin tavarat lajitellaan sen mukaan, jäävätkö ne vielä kotiin, pistetäänkö ne kiertoon (kenties myyntiin) vai menevätkö tavarat roskiin. Sitten vain lajitellaan. Tavaroiden poisheittämiseen liittyy paljon tunteita, siksi niistä luopuminen voi olla raskasta. Olen käsittänyt, etteivät ammattijärjestäjät koskaan pakota asiakasta luopumaan tavarasta vaan luopumispäätös tulee aina asiakkaalta itseltään.

Kun olet järjestänyt kotisi, voisit pitää vaikka lastenvaatekutsut. Pyytäisit kotiisi äitejä, joille lastesi vaatteet sopisivat suurinpiirtein. Samalla pääsisit eroon turhista leluista ym. tavaroista, ehkä omista vaatteistasikin. Myös kirpputoripöydän vuokraaminen voi olla hyvä ratkaisu. 

Ja sanoisin, että raja menee siinä, että et enää tiedä, mitä kaikkea sinulla on. Kyllä muistoja saa olla ja vanhat joulukortit saa säästää, mikäli tilaa riittää, mutta ne pitää olla niin, että tiedät, missä laatikossa ovat kortit ja jotenkin aikajärjestyksessä.

Vaatteita ei kannata säilyttää, jos niissä ei ole hyvä olo. Vaikka olisi ollut miten kallis vaate, jos siinä tuntee olon epämiellyttäväksi, niin kiertoon vaan. Leluista kannattaa valita, mitä säästää. Jos tilaa on, voi säästää paljonkin, mutta yhtenäisiä kokonaisuuksia. Epämääräistä sälää , irronneita ja rikkinäisiä hajajuttuja ei kannata säilö kaapeissa.

Hamstraaminen menee geeneissä. Eli tiedosta taipumus ja perimä ja opettele siitä pois. Ota joku ystävä mukaan siivoilemaan. Sellainen jolla on paljon positiivistä energiaa joka tarttuu. Sit lasi kuoharia ja heittäydyt ystäväsi energian vietäväksi. Hyväntekeväisyyteen kaikki mitä ne ottaa vastaan, niin ei tule pahamieli haaskuusta. 

Terv.yksi samoilla geeneillä, jonka tekisi mieli sanoa, että säästäväisyys on hyve.

Mitään ei täältä mukaan saa, miksi siis olla kiinni tavarassa?!

Kuinkas sattuikaan, FB-sivullani oli linkki radio-ohjelmaan hamstraajista. 

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/maria_pettersson/ihmishamsteri_5361.html

Kuuntelen ohjelmaa parhaillaan. Niin totta. 

3

hyväkuntoisia aikakausilehtiä voi viedä pieniä määriä kerrallaan erilaisiin vastaanottotiloihin luettavaksi.esim. terveyskeskuksien lehdet ovat usein kulahtaneita.

Henk.koht. en kannata ystävän mukaan ottamista, jos tilanne kotona on ihan oikeasti kaoottinen. Siinä voi mennä ystävyys rikki, jos se toinen on ihan eri luontoinen ihminen, eikä ymmärrä lainkaan, miksi tavaroita pitää säästää. Niin kuin tuossa yllä sanottiin, ammattiraivaajat ymmärtävät näitä tilanteita paremmin. Raivaus myös vie aikaa, päiviä, eikä ehkä ole reilua pyytää ystävää sitoutumaan sellaiseen.

Raivaus lienee samanlaista kuin lahdutus: tavarat/kilot ovat kasaantuneet ajan kuluessa, mutta niistä haluttaisiin eroon nopeasti. On vain hyväksyttävä, että se ei toimi niin.

Kokeile, ap, jos joidenkin tavaroiden poistamisessa auttaisi se, että otat niistä valokuvan muistoksi.