Onko 22 -vuotias liian nuori ostamaan oman asunnon?

Häh, mikä kysymys tää on???? Me oltiin miehen kanssa 21 ja 20-v kun ostettiin omakotitalo ja ihan osattiin hoitaa kaikki asiat eikä kukaan tullut sanomaan että ollaan liian nuoria.

Hyvähän se on, jos pääsee omaan kotiin ja omaisuuteen kiinni jo noin nuorena. Harvalla tähän on kuitenkaan mahdollisuutta.

Ei tietenkään ole, toki voi vanhemmat vähän jelpata jos siltä tuntuu, yleensä kun ensiasuntoa ostaa, on hyvä olla joku kokeneempi mukana, oli minkä ikäinen hyvänsä.

Minun nuoremmat sisarukseni ovat kaikki ostaneet nuorena asunnon, ja se on mielestäni järkevintä mitä nuori ihminen voi tehdä, -85 syntyneellä pikkuveljellä on jo pian maksettu asunto, koko ajan on onneksi saanut pysyä työpaikassaan, on tehnyt paljon ylitöitä että saisi nopeasti asunnon maksuun. Hiljattain uusi tyttöystävä muutti hänen luokseen asumaan, kyllä se on kiva perustaa sitten perhe kun on pesämuna valmiina kun tarvii isomman asunnon. Myös -91 syntynyt pikkusiskoni on muutama vuosi sitten ostanut oman asunnon, ei ole valmistumisen jälkeen saanut työpaikkaa, mutta onneksi asunto oli aika halpa, ja vastike pieni, niin pärjää kyllä, ja kun löytää avopuolison, niin sitten on toinenkin maksaja, mikäs sen parempaa.

Pöljä kysymys. 22v on täysi-ikäinen. Mitä se sulle kuuluu...

 Ei ole. 18-vuotias on lain mukaan pätevä päättämään omista asioistaan.

 Melkeinpä niin päin, että parempi ostaa nuorena se halpa yksiö kuin perhettä perustaessaan huomata, miten paljon perheasunto voi maksaa ilman pääomaa. Laina+vastike kun on nykyisin samaa luokkaa vuokran kanssa, jolloin on järkevämpää maksaa asuntoa itselleen kuin muille mikäli se vain on mahdollista.

Mä olen 32-vuotias ja olen ainakin liian köyhä ostamaan oman asunnon. Että jos lainan saa, niin siitä vaan.

Jos on vakuudet ja takaukset kunnossa ja pankki antaa lainaa, niin mikäs siinä. Sitä varhemmin se tulee maksettua. Useimmiten se edellyttää vakituista työpaikkaa ja paljon säästöjä, eikä monellakaan tuossa iässä ole niitä, ellei ole kultalusikka suussa syntynyt. Useimmat tarvitsevat vanhempiaan takaajiksi.

Ap, voisit kyllä jo lopettaa tämän asian vatvomisen. Olet jotenkin mielisairas.

Jaa. Minä olen 22-vuotias ja ostin ensimmäisen oman asuntoni tammikuussa. Apua ja vinkkejä sain vanhemmiltani, mutta päätökset tein  itse.

Olen 23 ja olen omistanut kaksi osakehuoneistoa ja nyt rakentamassa omakotitaloa... Vielä ihan omalla rahalla ja työssäkäynnillä. Joten tuskin se 22 vuotta on liian aikaisin.

Olen 22v ja rakennamme omakotitaloa mieheni kanssa. Amk koulutus ja vakiduuni.

Minä olen 28v ja 6 vuotta sitten ostin ekan asunnon. Sen jälkeen kolmisen vuotta sitten kesämökin ja nyt on juuri vaihdettu tuo eka asunto toiseen. Suunnitteilla myös omakotitalon rakennuttaminen. 

Ja en ole mitenkään kultalusikka suussa syntynyt. Itse on maksettu ja järjestetty, vanhemmat kyllä asuntolainassa takaajana. 

Täälläkin yksi 22-vuotiaana asunnon ostanut. Säästöjä oli vähän reilut 2000€, molemmat vanhemmat takasivat ja lisäksi sain valtion takauksen. Lainaa sain 60 000€. Ja tämä tapahtui hieman vajaa kaksi vuotta sitten.

Vanhempien kanssa kävin asuntonäytössä ja pohdeimme mitä millekin asunnolle pitäisi tehdä ja paljonko siitä voisi tarjota. Mutta pankissa istuin yksin selvittämässä asiat, kiinteistövälittäjän kanssa hoidin asiani itsenäisesti ja yksin tein päätöksen asunnon ostosta.

Miten palstalla on vielä näin moni, jotka ei tunnista ikiksen avauksia? Tää tyyppi on ihan oikea pakkomielteinen mt-potilas, kirjoittelee myös plussan puolella. Älkää pliis vastatko sille.

ikis hei, onko tää pariskunta nyt asuntokaupoilla vai mistä dyystä näin paljon asuntoihin liittyviä avauksia? Niinhän se menee, häät, vauva, asunto. Asiat ei muutu vaikka kuinka tällä palstalla riehut.