Kerro huolesi tänne ja muut tsemppaavat ja neuvovat :)

Av-mammat pitäisi pumpata täyteen rauhoittavia ja ilokaasua ennen kuin täältä saisi negatiivisuuden pois.

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Up

Onko tämä Leelian lepotuoli vai Herttarouva? Oli kumpi hyvänsä on hyvä että huoliaan voi purkaa jonnekin.

Olen täydellinen eikä minulla ole huolia <3

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Onneksi teillä molemmilla on kesätyö. Ainakin minun aikoinani pienetkin ansiot nostivat äitiyspäivärahan määrää. Pienenä lisänä tulee lapsilisä. Pärjäätte kyllä, jos valmistatte itse ruokaa ja leivotte.

Voivatko vanhempanne tukea teitä - edes henkisesti?

Onnea tulevan vauvan johdosta :)

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Harmi kuulla. Nainen parhaassa iässään ja sitten pitää tulla tuollaisia vastoinkäymisiä kun auto hajoaa ja opinnot saattavat keskeytyä vahinkolapsen takia - koko tulevaisuus on vaakalaudalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Onneksi teillä molemmilla on kesätyö. Ainakin minun aikoinani pienetkin ansiot nostivat äitiyspäivärahan määrää. Pienenä lisänä tulee lapsilisä. Pärjäätte kyllä, jos valmistatte itse ruokaa ja leivotte.

Voivatko vanhempanne tukea teitä - edes henkisesti?

Onnea tulevan vauvan johdosta :)

Kiitos kannustuksesta! Molempien vanhemmat asuvat kaukana, mutta kyllä varmasti jonkin verran henkistä tukea saadaan silti. Mies valmistuu ensi vuonna ja silloin olisi toiveena muuttaa lähemmäs hänen vanhempiaan. Riippuen siitä että onko minun mahdollista vaihtaa yliopistoa kesken tutkinnon. Pelkään tosin pahoin että ei ole.

Vauva on iloinen asia :)

Olen nelikymppinen, olen lapseton, mutta toivottaisin tervetulleeksi lapsen, jos sellainen ilmaantuisi. Ei ole ruususen unelmia, että se onnistuisi, kun ei ole miestäkään.

Kyllä minä tiedän, että siihen ei mitään tsemppaavaa voi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Onnea vauvasta!

Asiat järjestyvät tavalla tai toisella.

Serkkuni teki 3 lasta omien yliopisto opiskelujen lomassa ja mies opiskeli myös. Heillä tosin kaikki isovanhemmat lähellä joten uskon teidän pärjäävän yhden kanssa.

Ei elämää saa pelatä. Asiat järjestyy!

Onnea 💞

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Te pärjäätte kyllä, elämä kantaa. Asiat järjestyvät aina, yleensä juuri niinkuin niiden kuuluu❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 25-vuotias ja juuri saanut tietää olevani raskaana. Olen onnellinen, mutta samalla ahdistaa, sillä mieheni kanssa opiskelemme molemmat vielä (yliopistossa). Nyt vielä lisästressinä hajosi auto ja pitää todennäköisesti ostaa uusi. Asumme kaupungissa jossa etäisyydet suht pitkiä eivätkä bussit kulje hyvin esim kesätyöpaikkoihimme. Joten siitä on nyt sitten stressiä ja talous ahdistaa. Minulla ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta.

Onneksi teillä molemmilla on kesätyö. Ainakin minun aikoinani pienetkin ansiot nostivat äitiyspäivärahan määrää. Pienenä lisänä tulee lapsilisä. Pärjäätte kyllä, jos valmistatte itse ruokaa ja leivotte.

Voivatko vanhempanne tukea teitä - edes henkisesti?

Onnea tulevan vauvan johdosta :)

Kiitos kannustuksesta! Molempien vanhemmat asuvat kaukana, mutta kyllä varmasti jonkin verran henkistä tukea saadaan silti. Mies valmistuu ensi vuonna ja silloin olisi toiveena muuttaa lähemmäs hänen vanhempiaan. Riippuen siitä että onko minun mahdollista vaihtaa yliopistoa kesken tutkinnon. Pelkään tosin pahoin että ei ole.

Nykyisin etäopiskelu on hyvä mahdollisuus. Korona-aika on lisännyt tätä entisestään ja käytännöt ovat kehittyneet, jopa vakiintuneet. Itse olen keväällä osallistunut työn puolesta muutamiin koulutuksiin etäluentokursseina, samoin töissä kokoukset on pidetty etänä vaikka ollaan kaikki oltu samojen seinien sisällä.

Yliopiston vaihtaminen ei siis ehkä ole edes matkan takia välttämätöntä.