Naiset, miten estätte sen ettei töissä miehet ihastu tai ala ahdistella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää katsoko niitä miehiä silmiin, vaan voitte tuijottaa esimerkiksi hänen tietokonettaan tai papereita.

Älytöntä jos työpaikalla pitää vältellä normaalia katsekontaktia! Sitä nyt ei voi ottaa flirtiksi kuin idiootit...

Minulla on ilmeisesti tahattoman flirttaileva katse. Minä tai ystäväni eivät huomaa olemuksessani mitään outoa, mutta saan usein työpaikoilla "ihailijan" perääni :( Ihailija on poikkeuksetta 50+ -vuotias ja perheellinen mies. Sitten kun ahdistun "kupeitä polttelee", "onpa täällä kuuma" ym. kommenteista, niin ukot saavat vain lisää vettä myllyynsä.

Nämä tissejä nähtäväkseen pyytävät ja kupeidensa polttelua valittelevat miehet ovat aina esimiesasemassa itseeni nähden, mikä tekee asiasta vielä kummallisemman. Minulla ei ole ollut IKINÄ mitään ongelmia mieskollegojen kanssa tai naisjohtajan toimipisteessä.

Kertokaa työelämässä aloittaneelle 25-vuotiaalle, mistä on kyse ja miten saan pomot pysymään aisoissa :(

Surullista luettavaa, että pitää rumentaa tai pienentää itsensä saadakseen tehdä työt rauhassa. Kyllä naisella on oikeus pukeutua kuten haluaa ja olla juuri niin eloisa ja hymyileväinen kuin haluaa, ilman pelkoa ahdistelevista ihailijoista. Metoon aika ei nähtävästi todellakaan ole ohi.

Välillä miettii sitäkin, kun osa miehistä antaa kuvan itsestään suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden edustajana ja sitten nainen antaa pakit tai ei lämpene,niin sitä mahdollista esimies/ valta asemaa käytetään surutta väärin. Se siitä oikeuden ritarista. Kun itsellä kalikka kalahtaa, niin omaa etua ajetaan ja naiset savustetaan ulos tavalla tai toisella. Ainakin yritetään. Osa onnistuu, osa ei.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä naisella on oikeus pukeutua kuten haluaa

Riippuu työpaikasta. Ruokatehtaalla tulisi nopeaa potkut jos hygieniselle alueelle tulisit mekko ja korut päällä. Ja tietyömaalla ne hohtavat vihreät liivit ovat nykyään pakollisia kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa, että pitää rumentaa tai pienentää itsensä saadakseen tehdä työt rauhassa. Kyllä naisella on oikeus pukeutua kuten haluaa ja olla juuri niin eloisa ja hymyileväinen kuin haluaa, ilman pelkoa ahdistelevista ihailijoista. Metoon aika ei nähtävästi todellakaan ole ohi.

Sitten kun tulen työpaikalle meikittä ja huolittelemattomampana, imelä pomo äityy helposti vihamieliseksi. Asenteeseen tulee täysi suunnanmuutos ja yhtäkkiä olenkin "piipittävä" "tyttönen" ja kommentit ovat tyyliltään "valoja päälle nyt", "oletko yrittänyt kitistä sille takaisin" jne.

Olen aivan hämilläni tällaisesta.

T. 423

Aloittajalla on vinha perä tässä jutussa. Itse olen tullut siihen tulokseen, että olen liian lähestyttävän näköinen. En mikään Maisa/Martina/Sofia- tyyppinen, (mä kyl olen lähes varma, ettei suurin osa ukoista sen näköstä naista haluiskaan..) vaan ihan perusnainen, normaalivartaloinen ja ok näköinen. Juuri sen näköinen, että suuri osa miehestä ajattelee, että heillä voisi olla mahdollisuus. Olen ollut nuorempana todella avoin, nauravainen ja katsoin silmiin puhuteltaessa, nykyään pysyn keskusteluissa enimmäkseen hiljaa, korkeintaan hymähdän vitseille ja mikä tärkeintä, VÄLTTELEN KATSEKONTAKTIA. Ainakin juuri sen verran, ettei se vaikuta oudolta. Olen varattu ollut jo kymmenen vuotta, mutta vielä en ole huomannut sen ainakaan millään tavalla hidastavan noita yrittäjiä. Kaikista eniten ahdistaa, kun ei haluaisi sanoa kenellekkään pahasti, ei haluaisi sen tilanteen koskaan edes kehittyvän siihen pisteeseen. Tämä on vaikeaa, koska pystyisin olemaan luontevimmillani juuri miesten kanssa, enkä niinkään naisten. Jos esim. Työpaikalla sitten joku pekka ihastuu muhun, niin vastaavasti joku maija-sihteeri suuttuu mulle, kun olikin katellut pekkaa sillä silmällä jo puoli vuotta. Sitten tilanne eskaloituu niin, että on pakko sanoa sille pekalle, että mä en ole todellakaan kiinnostunut susta, ja se maija riemuitsee, mut jatkaa sun vihaamista ja pekkakin vittuuntuu ja sit voikin taas vaihtaa duunipaikkaa, kun lopulta pekka ja maija tahoillaan puhuu susta paskaa muillekin työkavereille. Parhaat duunit on sellasia, missä voi tehdä yksin töitä mahdollisimman paljon. Toinen vaihtoehto on suurin osa 55+ v miehistä(joo, tiiän löytyy sieltäkin ällötyksiä,mut huomattavasti vähemmän). Ne osaa olla ainakin tälläselle kolmevitoselle naiselle kohteliaita, niiden kanssa voi jutella normaalisti ja ne pelkällä läsnäolollaan rauhoittaa nuorempien miesten käyttäytymistä.

Vierailija kirjoitti:

Minun on pakko tehdä johtopäätös, että vapaa nettiporno on muuttanut miesten asenteita niin, että he lähentelevät naisia enemmän kuin ennen. Kun olin nuori, olin useissa eri työpaikoissa töissä, kuten sairaalassa kesätöissä, yliopistolla tuntiopettajana ja opettajana yläkoulussa/lukiossa. Olin nuorena kaunis, mutta kukaan mies ei koskaan käyttäytynyt sopimattomasti työympäristössä.

Ehkä myös naiset esittelemässä takapuoliaan instassa vaikuttaa miehiin niin, että he kunnioittavat naisia vähemmän ja ajattelevat/arvioivat heitä enemmän pelkän seksin kautta kuin kumppanuuden ja toveruuden.

Nuoret pojat katselevat pornoa paljon, ja siellä nainen esitetään aika "ohuesti", yhdestä kulmasta. Voiko se olla vaikuttamatta nuorten miesten naiskuvaan ja siihen, miten he suhtautuvat naiseen ihan tavan elämässä? Kuulema uimarannoillakin huudellaan häpeällisiä juttuja lihaville naisille, eli nuoret miehet ovat ottaneet asenteen, että naista saa arvioida ja  arvostella. Ja naiset ovat itse olleet myötävaikuttamassa tähän kehitykseen lähtemällä tuohon paljaan pinnan kilpavarusteluun, ikään kuin naisessa ei olisi mitään muuta esille tuotavaa.

Kerran tosin luulin, että minua seksuaalisesti häirittiin, kun oli työpaikkakahvit ja istuin täytekakun edessä. Viereeni istui lihana työtoveri, miespuolinen, ja sanoi: "Istun tähän tortun viereen." Luulin tosissani, että hän teki härskin kommentin viitaten MINUN "torttuuni". Aikuiseksi naiseksi kasvettuani tajusin, että ei tosiaankaan, hän viittasi siihen kakkuun/torttuun, koska piti paljon makeasta. Ei ollut ahdistelijatyyppiä,mutta nuorena tyttönä sitä luki miehiä välillä vähän pieleen. :)

Komppaan tuota väitettä nettipornon vaikutuksesta näin miehenä. Lopetin sen iljetyksen katselun ja suhtautuminen naisiin on muuttunut aika paljon keiken muun ohella. Seksivietti on toki yhä korkea tai oikeastaan korkeampi kuin ennen, koska vähensin myös itsetyydytyksen minimiin. Nettiporno ja itsetyydytys varmaan sotkee hormonitoiminnan jotenkin.

Aika silmiä avaava ketju sinänsä. Mitä kaikkea naiset joutuvatkaan sietämään. Ei käy kateeksi. Paljoa en ole tätä työpaikalla päässyt todistamaan, koska työskentelen miesvaltaisella alalla.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalla on vinha perä tässä jutussa. Itse olen tullut siihen tulokseen, että olen liian lähestyttävän näköinen. En mikään Maisa/Martina/Sofia- tyyppinen, (mä kyl olen lähes varma, ettei suurin osa ukoista sen näköstä naista haluiskaan..) vaan ihan perusnainen, normaalivartaloinen ja ok näköinen. Juuri sen näköinen, että suuri osa miehestä ajattelee, että heillä voisi olla mahdollisuus. Olen ollut nuorempana todella avoin, nauravainen ja katsoin silmiin puhuteltaessa, nykyään pysyn keskusteluissa enimmäkseen hiljaa, korkeintaan hymähdän vitseille ja mikä tärkeintä, VÄLTTELEN KATSEKONTAKTIA. Ainakin juuri sen verran, ettei se vaikuta oudolta. Olen varattu ollut jo kymmenen vuotta, mutta vielä en ole huomannut sen ainakaan millään tavalla hidastavan noita yrittäjiä. Kaikista eniten ahdistaa, kun ei haluaisi sanoa kenellekkään pahasti, ei haluaisi sen tilanteen koskaan edes kehittyvän siihen pisteeseen. Tämä on vaikeaa, koska pystyisin olemaan luontevimmillani juuri miesten kanssa, enkä niinkään naisten. Jos esim. Työpaikalla sitten joku pekka ihastuu muhun, niin vastaavasti joku maija-sihteeri suuttuu mulle, kun olikin katellut pekkaa sillä silmällä jo puoli vuotta. Sitten tilanne eskaloituu niin, että on pakko sanoa sille pekalle, että mä en ole todellakaan kiinnostunut susta, ja se maija riemuitsee, mut jatkaa sun vihaamista ja pekkakin vittuuntuu ja sit voikin taas vaihtaa duunipaikkaa, kun lopulta pekka ja maija tahoillaan puhuu susta paskaa muillekin työkavereille. Parhaat duunit on sellasia, missä voi tehdä yksin töitä mahdollisimman paljon. Toinen vaihtoehto on suurin osa 55+ v miehistä(joo, tiiän löytyy sieltäkin ällötyksiä,mut huomattavasti vähemmän). Ne osaa olla ainakin tälläselle kolmevitoselle naiselle kohteliaita, niiden kanssa voi jutella normaalisti ja ne pelkällä läsnäolollaan rauhoittaa nuorempien miesten käyttäytymistä.

Tää on niin totta. Tosi elämässä havaittua.

Voi jospa ne aikuiset ihmiset käyttäytyisi, kun aikuiset, eli Pekka ei ala itkeä, kun sinua ei kiinnosta ja ala jauhaa paskaa, ja Maija ei pidä vihaa ja juorua, kun hänen ihastuksensa tykkääkin jostakin toisesta. Kaikilla säilyisi leipä pöydässä, mutta eipä se näitä kiinnosta. Se paskanjauhanta on kamalaa, miksi ei kärsi tuskaansa itsekseen/ ystävälleen? Se vaikuttaa koko työpaikan ilmapiiriin, ei vain asianosaisiin? Tulokseen, ihan kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun on pakko tehdä johtopäätös, että vapaa nettiporno on muuttanut miesten asenteita niin, että he lähentelevät naisia enemmän kuin ennen. Kun olin nuori, olin useissa eri työpaikoissa töissä, kuten sairaalassa kesätöissä, yliopistolla tuntiopettajana ja opettajana yläkoulussa/lukiossa. Olin nuorena kaunis, mutta kukaan mies ei koskaan käyttäytynyt sopimattomasti työympäristössä.

Ehkä myös naiset esittelemässä takapuoliaan instassa vaikuttaa miehiin niin, että he kunnioittavat naisia vähemmän ja ajattelevat/arvioivat heitä enemmän pelkän seksin kautta kuin kumppanuuden ja toveruuden.

Nuoret pojat katselevat pornoa paljon, ja siellä nainen esitetään aika "ohuesti", yhdestä kulmasta. Voiko se olla vaikuttamatta nuorten miesten naiskuvaan ja siihen, miten he suhtautuvat naiseen ihan tavan elämässä? Kuulema uimarannoillakin huudellaan häpeällisiä juttuja lihaville naisille, eli nuoret miehet ovat ottaneet asenteen, että naista saa arvioida ja  arvostella. Ja naiset ovat itse olleet myötävaikuttamassa tähän kehitykseen lähtemällä tuohon paljaan pinnan kilpavarusteluun, ikään kuin naisessa ei olisi mitään muuta esille tuotavaa.

Kerran tosin luulin, että minua seksuaalisesti häirittiin, kun oli työpaikkakahvit ja istuin täytekakun edessä. Viereeni istui lihana työtoveri, miespuolinen, ja sanoi: "Istun tähän tortun viereen." Luulin tosissani, että hän teki härskin kommentin viitaten MINUN "torttuuni". Aikuiseksi naiseksi kasvettuani tajusin, että ei tosiaankaan, hän viittasi siihen kakkuun/torttuun, koska piti paljon makeasta. Ei ollut ahdistelijatyyppiä,mutta nuorena tyttönä sitä luki miehiä välillä vähän pieleen. :)

Komppaan tuota väitettä nettipornon vaikutuksesta näin miehenä. Lopetin sen iljetyksen katselun ja suhtautuminen naisiin on muuttunut aika paljon keiken muun ohella. Seksivietti on toki yhä korkea tai oikeastaan korkeampi kuin ennen, koska vähensin myös itsetyydytyksen minimiin. Nettiporno ja itsetyydytys varmaan sotkee hormonitoiminnan jotenkin.

Aika silmiä avaava ketju sinänsä. Mitä kaikkea naiset joutuvatkaan sietämään. Ei käy kateeksi. Paljoa en ole tätä työpaikalla päässyt todistamaan, koska työskentelen miesvaltaisella alalla.

Minusta olisi hyvä, jos miehet olisivat kuukauden verran naisen asemassa ja kokisivat sen puolen myös. Luulen, että moni alkaisi itkeä jo ensi metreillä.

Se, että sinua vaanitaan kaupassa, lenkkipolulla, kadulla, saatat menettää työpaikan, joutua vaihtamaan työpaikkaa jne on kaikki ihan sairasta, kun oikein ajattelee. LisäKsi vielä yleensä miesten isompi fyysinen koko tai se valta asetelma.

Tekisi kyllä hyvää monelle miehelle ja varmaan sen kautta se käytös muuttuisi naista kunnioittavammaksi, kun itse joutuisi olemaan se saalistettava tai joutuisi vaihtamaan työtä, muutamaan elämää häiriö käytöksen takia.

Ei ole koskaan ollut tällaista ongelmaa kuin aloittajalla. En olekaan kyllä mikään kaunotar enkä sellaista ketjun alussa mainittua instabeibi-tyyppiä. Olen ihan sievä ja vartalo on ok. Ehkä vaikuttaa sekin että olen vähän introverttia tyyppiä ja teininä olin aina porukan ulkopuolinen, joten helposti edelleen jättäydyn hieman syrjään ja voi olla että vaikutan jotenkin viileältä. Toisaalta on mulla useitakin miespuolisia(kin) työkavereita joiden kanssa tulen hyvin juttuun mutta ikinä he eivät mitään asiattomuuksia yritä ja hyvä niin.

Luulen, että tällä ei ole paljoa kaikissa tapauksissa tekemistä ulkonäön kanssa. Useat ihan tavallisetkinnaiset kokee ahdistelua, ei tietysti kaikki. Joku mainitsi tuon lähestyttävyyden, onko se sitten sitä?

Onhan se surullista, että pitää olla vähän ilkeä ja tyly, joka puolestaan johtaa viha reaktioon. Jos olet normaali se käsitetään väärin. Eli varmaan se islamin uskon tapa: ei silmiin katsomista, miehelle puhumista, perässä kävely toimii, niin saa olla rauhassa, osa ei silloinkaan, vaan herättää vaan sen kovemman metsästys vietin, mitä vaikeampi saalis on.

Onneksi on ne tasapainoiset ja naista kunnioittavat miehet, jotka ei toimi näin. Se antaa toivoa. Valitettavasti työpaikalla se yksi aiheuttaa paljon tuskaa, ja se huomio menee siihen väistelyyn.

Epäreiluinta tuossa on se, että asiaan ei voi mitenkään tarttua tai ottaa puheeksi. Tietenkään pomo ei koskaan myöntäisi mitään. Ellei ole niin rohkea, että sanoo suoraan, että johtuuko sun ärtyisä käytös aina siitä kun en ole laittautunut. Ihan pokkana vaan sanoisi, niin saisipa ajattelemisen aihetta. Oon ite sanonu joskus tuon tyyppisiä asioita, siis ihan suoraan ottanut puheeksi sen, että nyt puhuit mulle ikävällä tavalla. Suoraan sanominen vie kyllä vähäksi aikaa mehut, mutta fiksut tyypit ovat useimmiten jättäneet rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa, että pitää rumentaa tai pienentää itsensä saadakseen tehdä työt rauhassa. Kyllä naisella on oikeus pukeutua kuten haluaa ja olla juuri niin eloisa ja hymyileväinen kuin haluaa, ilman pelkoa ahdistelevista ihailijoista. Metoon aika ei nähtävästi todellakaan ole ohi.

Sitten kun tulen työpaikalle meikittä ja huolittelemattomampana, imelä pomo äityy helposti vihamieliseksi. Asenteeseen tulee täysi suunnanmuutos ja yhtäkkiä olenkin "piipittävä" "tyttönen" ja kommentit ovat tyyliltään "valoja päälle nyt", "oletko yrittänyt kitistä sille takaisin" jne.

Olen aivan hämilläni tällaisesta.

T. 423

Estin tällaisen kun ilmoitin etten halua ottaa työtä vastaan. Puhelimeen vastasi oikein limaisella äänellä puhuva mies, josta olisi tullut pomoni. Ei kiitos! Näin jo sieluni silmin miten olisi lässyttänyt ja yrittänyt lähennellä. Tiedän tuon miestyypin.

Ikä: siinä se salaisuus. Ei tällaista päälle viisikymppistä enää kukaan vokottele. Saisi vokotellakin, mutta vaan kun ei vokottele.

Vierailija kirjoitti:

Epäreiluinta tuossa on se, että asiaan ei voi mitenkään tarttua tai ottaa puheeksi. Tietenkään pomo ei koskaan myöntäisi mitään. Ellei ole niin rohkea, että sanoo suoraan, että johtuuko sun ärtyisä käytös aina siitä kun en ole laittautunut. Ihan pokkana vaan sanoisi, niin saisipa ajattelemisen aihetta. Oon ite sanonu joskus tuon tyyppisiä asioita, siis ihan suoraan ottanut puheeksi sen, että nyt puhuit mulle ikävällä tavalla. Suoraan sanominen vie kyllä vähäksi aikaa mehut, mutta fiksut tyypit ovat useimmiten jättäneet rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa, että pitää rumentaa tai pienentää itsensä saadakseen tehdä työt rauhassa. Kyllä naisella on oikeus pukeutua kuten haluaa ja olla juuri niin eloisa ja hymyileväinen kuin haluaa, ilman pelkoa ahdistelevista ihailijoista. Metoon aika ei nähtävästi todellakaan ole ohi.

Sitten kun tulen työpaikalle meikittä ja huolittelemattomampana, imelä pomo äityy helposti vihamieliseksi. Asenteeseen tulee täysi suunnanmuutos ja yhtäkkiä olenkin "piipittävä" "tyttönen" ja kommentit ovat tyyliltään "valoja päälle nyt", "oletko yrittänyt kitistä sille takaisin" jne.

Olen aivan hämilläni tällaisesta.

T. 423

Niin, ne fiksut tajuaa yleensä vähemmälläkin, viimeistään suorasta kommentista, koska se luonne on sen verran kehittynyt, että osaa kriittisesti tarkastella myös sitä omaa toimintaa ja osaa asettua toisen asemaan. Tarvittaessa luonne taipuu myös anteeksi pyyntöön ja oman virheen myöntämiseen. Virheitä ja mokia kun tekee ihan kaikki. Kyse on siitä miten toimii virheen jälkeen, ottaako opiksi vai korjaa tilannetta, vai alkaa salailu, peittely, mustamaalaus.

Häiriöiset ei myönnä mitään ja parhaassa tapauksessa alkavat kostamaan ja puhumaan pahaa. Se mylly on raskas. Omilla aivoilla ajattelemaan kykenemättömät ihmiset usein uskoo pahoja puheita, vaikka tulisi aina miettiä, mikä on puhujan motiivi, onko kerrottu totta, vai onko kertojan oma versio, kenties vähän väännetty juttua niin, että itse näyttää hyvältä ja toinen pahalta. Tarinoilla on aina se toinenkin puoli.

Outo kysymys. Minun tarvitsee olla vain oma epäviehättävä itseni, eikä kukaan koskaan kiinnostu eikä ole ahdistellut.

Ei kyse ole aina ahdistelusta, vaan ihastumisesta. Ei ihastuminen/kiinnostuminen ole ahdistelua. 95% kaikista tapaamistani miehistä käyttäytyy kyllä ihan normaalisti, eli ei osoita ihastusta vaikka kähmimällä.

Eräs aiemmin vastannut nainen

Olemalla lihava.

Vihreiden mallin mukaan: Burkha päälle ja ei kun voimaantumaan. Intersektionaalinen feministihihhulointi on ehanaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole aina ahdistelusta, vaan ihastumisesta. Ei ihastuminen/kiinnostuminen ole ahdistelua. 95% kaikista tapaamistani miehistä käyttäytyy kyllä ihan normaalisti, eli ei osoita ihastusta vaikka kähmimällä.

Eräs aiemmin vastannut nainen

Edelleen siinä ihastumisesta ei ole mitään pahaa. Se miten sen kanssa käyttäytyy on ratkaisevaa. Kaikki on joskus vähän typeriä ihastuksissaan, ainakin jossakin ikä vaiheessa, pitää löytyä armoa. Ahdistelut on erikseen ja sellaiset ihastuneet, jotka ei osaa lukea signaaleita ja tulee päälle, vaikka kaikin tavoin nainen näyttää ettei ehkä kannata.