Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tässäpä kaikille "vaatteet ei tule puhtaaksi neljässäkympissä" -tyypeille luettavaa
25.07.2020 |
Turhaa hysteriaa lietsotte.
"Ylen torstainen juttu, jonka mukaan pyykin saa puhtaaksi jo 20 asteessa, keräsi valtavasti palautetta. Lähes kaikki palautteet koskivat huolta, jonka mukaan ”bakteerit kuolevat vaatteista vasta 60 asteessa”.
Palautteenantajat ovat osin oikeassa, mutta ihan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.
Hyvin monet keholla 37 asteen lämpötilassa viihtyvät mikrobit todellakin selviävät hengissä matalampien pesuohjelmien läpi, mutta kuolevat 60 asteen pesussa. Toisaalta monet itiölliset bakteerit ovat täysin toimintakykyisiä, vaikka ne pakotettaisiin 60 asteen pesuohjelman läpi.
Olennaisempi kysymys onkin, miksi bakteerit pitäisi tappaa?
Pyykinpesu on vaatteen puhdistamista liasta, ei sterilointia. Sterilointia olisi, jos kaikki mikrobit pitäisi saada tapettua. Pyykinpesukoneessa niitä ei ole tarkoituskaan saada hengiltä, vaan ennemminkin irrottaa vaatteesta. Ja siihen tarvitaan pesuainetta.
Kuka on saanut vaatteista pöpön?
Moni uskoo, että mikä tahansa mikrobi on vaarallinen. Terveen ihmisen ihon jokaisella neliösenttimetrillä asustelee kuitenkin kymmeniä tuhansia mikrobeja.
Ihmisen terveyden kannalta ei ole olennaista, pystyykö pesu 60 asteessa tappamaan enemmän bakteereja kuin kylmemmässä.
On aivan marginaalinen riski, että ihminen saisi infektioita vaatteistaan. Ihossa pitäisi olla siinä tapauksessa pahoja haavaumia. Edes tarkan hygienian sairaalaolosuhteissa ongelmat eivät tule vaatteista, vaan yleensä käsistä. Ne kun koskevat joka paikkaan.
Eli sillä hetkellä kun pyykkäri avaa kotona pesukoneen luukun ja koskettaa pestyä vaatetta, saa pyykki sellaisen annoksen bakteereita, että käytetyllä pesulämpötilalla ei ole suurta merkitystä.
Monissa maissa on ollut täysin normaalia, että vaatteet pestään aina kylmässä vedessä, eikä esimerkiksi Japanista ole raportoitu vaatteista sairastumisia.
Pesuaineet ovat kehittyneet. Lämpötilan vaikutus on yhä pienemmässä roolissa. Eihän kukaan pese käsiäänkään 60 asteessa bakteerien pelossa.
Koska matalien pesulämpötilojen hygieniahaitoista ei ole tutkimusnäyttöä, voidaan tietenkin teoria ottaa avuksi.
Koska osa mikrobeista selviää hengissä 20 asteessa, mutta menehtyisi 60 asteessa, on teoriassa mahdollista, että osa mikrobeista kykenisi muokkautumaan vaatteissa kylmäpesun vuoksi vaarallisiksi.
Jos pyykkäri pelkää näitä bakteereja, niin vaatteen voisi esimerkiksi pestä joka viidennellä kerralla kuumemmassa. Ongelmana on, että ihmiset pesevät vaatteitaan muutenkin liian usein, vaikka usein pelkkä tuulettaminen riittäisi.
Pesukoneet ja pesuaineet ovat kehittyneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Kaikki lika ei tietenkään edelleenkään aina lähde kerralla tai kylmällä. Joskus 60 astetta tarvitaan, mutta ei peruspyykissä eikä varsinkaan aina.
_Juttua varten on pyydetty tietoa Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Sarisilta sekä kuluttajien oikeuksiin erikoistuneen saksalaisen 13 000 jäsenen Bund der Energieverbraucher –järjestön perustajalta Dr. Aribert Petersiltä. _"
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tähän elettyyn ikään on tullut luettua muutakin kuin av-palstaa ja seiskaa, ei yksi luettu artikkeli siirrä käsityksiäni mihinkään suuntaan, ellei se sisällä jotain erityisen merkityksellistä. Yliopiston tutkimusmenetelmä- ja tieteen filosofia-luennoilla valkeni yhtä ja toista tutkimuksista, niiden toteutuksesta ja tarkoitushakuisuudesta.
Mitä se on sinulta pois, vaikka pesisin pyykkini keittopesussa? En minä pese niitä vain mikrbien vaan myös lian vuoksi. Erityisesti rasvalika liukenee vasta tarpeeksi kuumassa. 40-asteisten pesujen ongelma ei ole alhainen lämpötila vaan se on mitä mainioin villalle, silkille, viskoosille ym. aroille kuiduille. Ongelma on se, että pesu kestää järkyttävän monta tuntia ja kuluttaa vaatteet pilalla.
Veden vähyys kuluttaa myös, koska vaatteet hankautuvat enemmän ja pahinta on se, että lika ei edes huuhtoudu pois vaatteista ilman ylimääräisiä huuhteluja.
Rasva irtoaa sillä pesuaineella. Lämpötila nopeuttaa tietenkin, mutta eipä sitä käsienpesussa tai käsin tiskatessakaan voi pelkkään lämpöön perustaa.
Eikä lämpötila vaikuta pyykkikoneessa pesuohjelman pituuteen eikä veden määrään.
Kyllä minä ainakin käsin tiskatessa käytän niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee. Välillä oikein tiukan rasvan esim paistinpannujen kanssa keitän tilkan vettä ja pesen kiehuvalla vedellä. Rasvalika ei poistu ilman lämpöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyykki jossa pesumerkintä 60 ¤ alkaa haista jos viileämmässä pesee.
Paljonko järkeä on pestä vaikka pitkät housut parin pv käytön jälkeen, puhtaiksi ne tulevat 40¤ mutta eivät vielä kaivanneet pesua.
Entisen ärsyttää tietämättömyys ja muka-ekologisuus. Moni mamma saisi slaagin jos heille kertoisi lapsukaisen perfluorioktaanihappoa sisältävän uikkarin olevan parasta aikaa 60 asteen pesussa. Sehän menee pilalle ja kamalan epäekologista sähkönkulutusta, eikö vain?
Onneksi pyykit saa pitkälti pestä kotona rauhassa ilman, että siltä täytyy kenellekään raportoida. 60 astetta pyörii suurissa määrin ja jos sen seurauksena pois pestyistä painatuksista joku soppa syntyy niin se tapahtuu kodin seinien sisällä. Mitään muuta vahinkoa ei ole 60 asteen pesu ikinä aiheuttanut, kun on pikkusen miettinyt että mitä sinne laittaa.
Hämmentävää on väärän tiedon määrä, joka pursuaa vaatteisiin ja niiden pesuihin liittyen ihan mediassa ja varsinkin vaatekauppojen markkinoinnissa. Seuraavat tulee ainakin mieleen
- pesulämpötiloista puhuttaessa pääsee unohtumaan, että monessa pesuaineessa osa aineista aktivoituu vasta 60 asteessa. Joka kodin pyykkiä pestessä varmasti se kyky poistaa tahroja on pöpöjuttuja jokapäiväisempi juttu
- vaatteiden pesuohjeissa on aivan kukkua paikoin, moni kestää paaljon ohjetta kuumemman pesun.
- Vaatteiden ympäristövaiktuksista annetaan harhaanjohtavaa tietoa. Esim. bambua markkinoidaan ympäristöystävällisenä kuituna, mitä se ei todellakaan ole.
- Vaatteiden kemikaaliasiat tulevat julkisuuteen erinäisten paljastusten ja ulkopuolisten tutkimuksien kautta.
Itse eniten olisin huolissani kemikaalijäämistä vaatteissa. Lasten ihoa vasten tulevat ja varsinkin nämä isoja muovisia painatuksia sisältävät vaatteet, 60 ASTEEN PESUUN ENNEN KÄYTTÖÄ! Muksuilta pulinat pois, vaikka se muovinen my little pony lähtisikin ekassa pesussa pois, se eka pesu on hyvä varmistus ja testi painatuksen turvallisuudesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2-0 voitto 60 asteen pesulle paremman tahranpoiston ja vaatteiden paremman kemikaaliturvallisuuden takia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä niitä pöpösiä on sitten edes irroitella niistä vaatteista, kun ne jäävät niihin kuitenkin?
Kun unohtaa pyykit koneeseen, huomaa eron kuudenkympin ja neljänkympin pesun välillä luukkua avatessaan. Ainakin näin kun olen laiska pyykkäri, niin kuumassa pesen ja sillä hyvä.
Saman olen joskus huomannut, jos on pesty kuudessakympissä niin vaatteet eivät välttämättä haise vaikka koneen tyhjentäminen unohtuisi seuraavaan päivään.
Kun taloyhtiön pesukonetta käyttää niin koneet haisevat joskus pahalta. Ei mielellään pese alle kuudessakympissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus oli netissä julki ihmeen vähälle huomiolle jäänyt tutkimus, missä britit oli pesseet eri lämpötiloissa muovilla painettuja lastenvaatteita. Ero oli järkyttävän suuri, kuinka paljon enemmän 60 asteen pesussa sai vaatteista pois muovin pehmentämisessä käytettyjä kemikaaleja, ftalaatteja. Nyt en löytänyt sitä nopealla etsinnällä enää mistään, siihen oli linkki jossain suomalaisessa vaatteiden kemikaaleja käsitelleessä artikkelissa.
Joka tapauksessa, kuten yllä lukee, painetut lastenvaatteet ennen käyttöä 60 asteen pesuun!
Alue: Aihe vapaa
Et taatusti erota sokkotestissä kumpi vaate on pesty 40 ja kumpi 60. Mutta saahan sitä kuvitella mitä huvittaa.