Kissasi kummalliset/ihanat/hauskat piirteet

Vierailija kirjoitti:

Kissamme ei aina ole välkyin tapaus. Jos lattialla on hänellä kulhossa tuoretta vettä, menee karvapallo mieluummin lipittämään vettä suihkuhuoneen lattialta. Muutaman kerran karvapallo on kiskonut lattiakaivon kannen irti. En halua tietää, onko juonut lattiakaivosta. :D

Juoko siis mieluummin vanhaa vettä vai juoko kulhosta ollenkaan? Kissojen viikset ovat niin tuntoherkät, etteivät he halua juoda liian pienistä kipoista!

Minun kissani istuu mielellään olkapäälläni kun laitan ruokaa. Kekkasi tuon tempun pentuna ja vaikka on nyt jo iso katti, hyppää silti keittiön tasolta olalle ja toimii kokkausvahtina.

Samoin veskiin tulee mukaan ja istuu pöntön säiliön huuhtelunapin päälle ja on aina muka kovin ihmeissään, mistä se veden kohina oikein tulee vaikka itse sitä nappulaa painaa istuessaan.

Vierailija kirjoitti:

kun kissani sai pentuja se vei ne vähän vanhempana jääkaapin eteen ja opetti naukumaan niitä,opettaakseen mistä saa ruokaa.  enkä ollut pitänyt kissaani nälässä että olisi sen itse oppinut.

Ei kai se sitä tarkoitakaan. Kissa vaan tiesi että jääkaapista saa ruokaa niin opetti hyödyllisen taidon pennuilleen? Vai annoitko kissalle koskaan ruokaa jääkaapista?

Kun koira pääsee pihamaalle ulkoilemaan ja kissa ei sillä kertaa pääse, niin harmitus on ilmeisen kova. Kun koira sitten tulee sisään, kissa hyökkää koiran kaulaan roikkumaan kaksin käpälin. Huippu kärsivällinen koira antaa sen roikkua aikansa, jopa antaa kissan vähän purrakin kuonosta, jotta katin kateuskohtaus tyyntyisi.

Joka kerta kun petaan petiä, on kissa takuuvarmasti valmiusasennossa sängyn laidalla. Nimittäin kun heitän peiton tai päiväpeiton kohdilleen, syöksyy kissa peiton alle kuuruilemaan. Sen mielestä hetki on oiva tilaisuus piiloleikille.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli kissa, joka sai ulkoilla vapaasti talomme pihalla. Sillä oli tapana kadota, kun kutsuimme sitä sisään. Monta kertaa etsimme sitä ympäri pihaa, ja kun luovutimme ja palasimme sisälle, se istuikin jo siellä, usein keskellä eteisen lattiaa, sen näköisenä kuin olisi halunnut sanoa, mitä te ihmiset huudatte ja hössötätte.

Se piti erityisen paljon tietyn myymälän jauhelihasta. Ilmeisesti kyseisen pikkukaupan liha oli laadukkaampaa kuin muualla.

Kun tulimme kaupasta, sillä oli tapana tulla heti tutkimaan kauppakassien sisältöä.

Kun se oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen, ensimmäisten kuukausien ajan sen jälkeen olin monesti kuulevinani vielä sen tassuttelevan olohuoneen lattialla. Ja kun kaupasta tultua laski ostoskassin alas, kassin toinen laita painui kasaan kuin kissa olisi vielä tullut tutkimaan ostokset. Mutta sitten, aikanaan, tuo loppui.

Tämä oli ihana!

Mä kanssa muutaman vuoden kuvittelin kuulevani tassuttelua ja nappuloiden syömisen ääniä, vaikka kissaa ei enää ollutkaan. Ja jokainen kissa mitä mulla on ollut, on tullut vierailulle vielä toiselta puolelta. Tiedän, että tavataan toisemme vielä. 

Toinen meidän kissoistamme on hyvin ylpeä ja pitää päivisin etäisyyttä. Häneen ei saa koskea tai tulla liian lähelle istumaan, hän vain haluaa tuijottaa sopivan etäisyyden päästä paheksuvasti. Kuitenkin joka yö, kun luulee meidän jo nukahtaneen, sama kissa kömpii sänkyyn, tassuttelee rintakehälleni ja kehrää siinä todella kovaa kunnes nukahtaa. En koskaan henno avata silmiäni tai muuten ilmaista, että olen hereillä. Aamun sarastaessa hän siirtyy toiseen huoneeseen ja teeskentelee taas vihaansa meitä.

Toisen kissan erikoisuus on se, että mielestään paras paikka nukkua päiväunet on oven päällä maaten niin, että tassut roikkuvat oven molemmin puolin. Hän myöskin osaa avata laatikot ja kaapinovet, joten meidän on pitänyt virittää lapsilukkoja joka huoneeseen.

Meidän kisulla on pari tapaa ilmaista, että ei ole tyytyväinen johonkin asiantilaan. Jos se on esim yrittänyt päästä terassille pitkään tai jokin muu juttu ei suju optimaalisesti, alkaa kauhea maukumiskonsertti ja tämän jälkeen se tekee asioita, joista tietää meidän ärsyyntyvän. Emme esim. aiemmin halunneet, että se hyppäisi yhden kaapin päälle, sillä ko. kaappi on hyvin korkea ja pelkäsimme, että pudotus on sille liikaa. Siksi alussa kaivoimme sitä taloustikkaiden avulla pois kaapin päältä. Kissa rekisteröi, että kaappi on jotenkin kielletty ja hyppää sinne aina silloin, kun haluaa osoittaa mieltään. Toinen mielenosoituskeino on avata yksi vetolaatikko, jossa on kattiloita ja yrittää kaivautua kattiloiden sekaan kauhean kolinan saattelemana.

Lisäksi kissamme himoitsee pähkinöitä. Jos pähkinöitä jää näkyville, saa olla tosi tarkkana, ettei se pääse nuolemaan niitä. Ei kuitenkaan syö, vaan vain nuolee. Kisu on myös kauhean puhelias, mutta tuo kuuluukin rotuominaisuuksiin.

Kissamme lähti AINA ulos etuovesta ja tuli AINA sisälle takaovesta. EI millään voinut tehdä toisinpäin, ellei sitten kannettu ulos/sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Kissamme ei aina ole välkyin tapaus. Jos lattialla on hänellä kulhossa tuoretta vettä, menee karvapallo mieluummin lipittämään vettä suihkuhuoneen lattialta. Muutaman kerran karvapallo on kiskonut lattiakaivon kannen irti. En halua tietää, onko juonut lattiakaivosta. :D

Ei se oo tyhmä, se ei vaan diggaa juoda kupista jos muualta löytyy, se on tuo kissojen vesijuttu.

Kissalle ostettiin mukava sänky sellaisen senkin päälle, jossa se muutenkin makoili. Se käyttää usein sänkyä puoliksi niin, että takaosa on sängyn sisäpuolella, maha on sängyn reunan päällä tosi epämukavan näköisesti ja etupuoli roikkuu ulkona. Kissa tekee omituisen mutkan sängynreunan vuoksi. Tykkää myös makoilla muhkuraisten vaatekasojen tai päiväpeittokasan päällä. Kallis kiipeilypuu mukavine koloineen on täysin käyttämättä.

Kissalle myös yritetään ostaa leluja, mutta mikään ei kiinnosta siten, kuin heinä (leluna, ei siis syö, vaan leikkii sillä. Vehnänorasta on syötävänä erikseen). Ohut lankakin käy.

Minulla oli nyt jo edesmennyt brittityttö Lilli,huikean kaunis ja kuin kuninkaallinen oli olemuksensa.juuri minkäänlaista saalistusviettiä ei hänellä ollut,kuitenkin kerran kesällä maalla yöllä pyydysti hiiren,toi sen näytille ja söi siitä puolet.sit totesi tää ei oo mun juttu😅 sen jälkeen "pyydysti" perhosia!

Vierailija kirjoitti:

Kissalle ostettiin mukava sänky sellaisen senkin päälle, jossa se muutenkin makoili. Se käyttää usein sänkyä puoliksi niin, että takaosa on sängyn sisäpuolella, maha on sängyn reunan päällä tosi epämukavan näköisesti ja etupuoli roikkuu ulkona. Kissa tekee omituisen mutkan sängynreunan vuoksi. Tykkää myös makoilla muhkuraisten vaatekasojen tai päiväpeittokasan päällä. Kallis kiipeilypuu mukavine koloineen on täysin käyttämättä.

Kissalle myös yritetään ostaa leluja, mutta mikään ei kiinnosta siten, kuin heinä (leluna, ei siis syö, vaan leikkii sillä. Vehnänorasta on syötävänä erikseen). Ohut lankakin käy.

Meilläkin tuollainen köyhäilevä kissa. Kaikista parhaat lelut ikinä ovat (mielellään käytetyt) pahvilaatikot ja tyhjät wc- ja talouspaperirullat. Lisäksi golfpallo on hot. Paras nukkumapaikka on sohvan selkänojalla tai sitten ihan vain lattialla. Paras raapimapaikka on talon kulkuväylien keskellä oleva räsymatto. Siinä oli aiemmin kalliimpi matto, mutta vaihdettiin siihen aika nopeasti räsymatto, kun kissa alkoi juuri siinä paikassa raapia mattoa (ymmärrämme kyllä miksi) (ja toisinaan jää siihen loikoilemaan, ja kaikki saavat ihan vapaasti loikata kissan yli, kissa ei siitä siirry ellei siirretä)

Meidän kissan on pakko aina hypätä tuolin päälle, jos tuolia siirretään siten, että se on ilmassa vähän aikaa. Lisäksi on PAKKO hypätä pyykkikoriin, jos sitä kannetaan (eli sekin on ilmassa). Kissa matkustaa sillä niin kauan, kun joku kantelee sitä eri paikkaan ja kori on liikkeessä. Kisulla on ilmeisesti joku matkailuvimma. Pyykkikori tylsästi lattialla ei ole niin kova juttu.

Meillä on ylpeä kakkamestari myös. Käy laatikolla "riehumassa" (hyvä, että laatikko pysyy paikalla ja täysin terve kissa) ja kun laatikolta tullaan niin hepuloidaan tai sitten huudetaan niin kovaa, että tullaan katsomaan ja sen jälkeen heittäydytään piehtaroimaan ja huutamaan. Ja kissa on ihan onnessaan ja odottaa, että kysytään "oliko hyvä kukka?"

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa miksi kissani (rip💔) puri minua päästä, kun nukuin? Koskaan ei hyökännyt naamaan, mutta päätä puri. Oliko se olevinaan hellyydenosoitus vai mitä häh?? Nälkäinen oli varmasti siihen aikaan aamusta.

Meillä oli kissa joka aina välillä puraisi hellästi päästä, kädestä tai tissistä :D Ne oli ystävällisiä haukkauksia eikä sattunut, mutta jos se oli vihainen jostain niin sitten kyllä puri niin että tuntui

Kissat on ihania... syötin eilen kisulleni herkkunamipalaa kädestä, kun se vahingossa haukkasi vähän liian innoissaan niin, että hampaillaan pikkasen näykkäsi kämmenestä. Tämä oli eka kerta, kun näin kävi ja hiukan inahdin, niin kissa oli selkeästi kauhean hämillään ja ehkä hiukan pelästynyt tilanteesta. En siis tosiaan edes mitenkään huutanut tai mitään eli ei pelästynyt minua. Luulen, että kissa tajusi itsekin, että vahinko kävi ja oli jotenkin nolona. Vähän sai suostutella, että tuli syliin syömään namit loppuun.

Kakkamestari kirjoitti:

Meillä on ylpeä kakkamestari myös. Käy laatikolla "riehumassa" (hyvä, että laatikko pysyy paikalla ja täysin terve kissa) ja kun laatikolta tullaan niin hepuloidaan tai sitten huudetaan niin kovaa, että tullaan katsomaan ja sen jälkeen heittäydytään piehtaroimaan ja huutamaan. Ja kissa on ihan onnessaan ja odottaa, että kysytään "oliko hyvä kukka?"

Sama täällä. On sekä etu- että jälkikäteishepulointi. Joskus saa matot kunnolla kyytiä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän talon pohjaratkaisu on sellainen, että eteisestä pääsee olohuoneeseen, olohuoneesta keittiöön ja keittiöstä takaisin eteiseen.

Kun tätä kierrosta kävelee rivakasti, muutoin laiska kissa juoksee perässä ja yrittää näykkäistä lahkeesta. Jää joskus kuikuilemaan esimerkiksi olohuoneen puolelle ja vaanii, jotta saa kiinni. Voisi jatkaa tätä leikkiä loputtomiin.

Toivottavasti et asu lapsuudenkodissani.

Meidän viisivuotias, leikattu Neiti-kissamme on rakastunut palavasti yksivuotiaan lapsemme Pupujussiin. Rahtaa sitä suussaan petiinsä ja hoivaa siellä. Lapsi rakastaa Pupua myös ja käy nappaamassa sen kissalta. Ja taas kissa nappaa lapselta. Tätä ihme touhua on kestänyt jo pari kk. On hommattu kummallekin pehmoja. Vaan ei, se on tämä yksi ainoa, mikä molemmille kelpaa. Se on nuoltu ja kuolattu ja toinen korvakin paikattu. Pesen sen päivittäin käsin, ei kestäis konetta.