Lue keskustelun säännöt.
Miksi savolaisnimet ovat yleensä aika rumia?
17.06.2013 |
Tässä joitain yleisimpiä:
Laitinen, Korhonen, Miettinen, Väisänen, Savolainen, Koponen, Huttunen, Kärkkäinen, Kinnunen, Manninen, Rissanen, Räsänen, Partanen, Heiskanen, Hiltunen, Hokkanen, Holopainen, Hyvärinen, Häkkinen, Immonen, Kauppinen, Kokkonen, Kosonen, Laukkanen, Leskinen, Makkonen, Markkanen, Niskanen, Nykänen, Pesonen, Pitkänen, Pulkkinen.
Kommentit (84)
Olen itse ihan umpisavolainen sekä henkisesti että myös ulkonäköni puolesta (persjalkainen, iso nenä) mutta pieni pettymys kyllä oli kun ap:n listalta ei löydy minun sukunimeä, ei tyttönimeä eikä naitua nimeä. Ja kyllä täällä on ihan hyvännäköisiä naisia, saman verran kuin muuallakin suomessa. Terkuin Eskelinen Kuopiosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten naurattaisi sanonta savolaisesta kieroudesta, mutta kun se on totta: 2 vuotta Kuopiossa yrittäjänä ja toivotan savolaiset sinne kuumaan paikkaan joakaikisen.
Sit sulla ei olis asiakkaita.
Pöntinen on jotenkin symppis sukunimi 😄 Etelä-Savossa ja yllättäen myös Pohjanmaalla yleinen
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi länsisuomalaisten yleisiä sukunimiä (1800-luvun lopulla otettuja). Lännessä on aina tykätty luontonimistä.
Laine, Niemi, Salo, Laakso, Lehto, Kallio, Nurmi, Aalto, Salmi, Lahti, Saari, Vainio, Aho, Heino, Koski, Harju ja Mäki.
Kaikki nuo ovat renkien ja piikojen jälkeläisten nimiä, historiallisesti katsottuna aivan vastikään omaksuttuja. Ikävä kyllä te länsisuomalaiset perinteettömät raukat, jotka kannatte noita nimiä, olette lähtöisin siitä harmaasta massasta, jotka palvelivat parempiosaisia. Teidän nimenne eivät kerro teidän suvustanne, historiastanne tai mistään muustakaan yhtään mitään. Ne ovat suurimmaksi osaksi pappien keksimiä.
Itäsuomalaisilla sen sijaan on vuosisatoja vanhat, omintakeiset nimensä, jotka kertovat sukulaisyhteyksistä pitkien aikojen päästä. Voimme ylpeydellä perustaa sukuseuroja, jotka kantavat nimeämme - te länsisuomalaiset voitte olla vain jonkin Juho Heikinpojan tai vastaavan jälkeläisiä.
Lisäksi meillä on se etuus, että sukujemme mukaan on nimetty kyliä, taloja ja paikkoja, jopa kokonaisia paikkakuntia. Me kannamme nimissämme sukumme historiaa jo keskiajalta saakka. Samaa ei voi sanoa teistä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin unohtui Kekkonen,Katainen ja Lipponen?
Ja Sikanen !!!Itäsuomessa nimet -nen päätteisiä enimmäkseen ja länsisuomessa nimet tarkoittaa jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi länsisuomalaisten yleisiä sukunimiä (1800-luvun lopulla otettuja). Lännessä on aina tykätty luontonimistä.
Laine, Niemi, Salo, Laakso, Lehto, Kallio, Nurmi, Aalto, Salmi, Lahti, Saari, Vainio, Aho, Heino, Koski, Harju ja Mäki.
Ja mitä eroa jos lisäät niihin -nen?
Savolainen, Nieminen, Salonen, Laaksonen, Nurminen, Aaltonen, Salminen, Lahtinen, Saarinen, Ahonen, Koskinen, Harjunen, Mäkinen???? Mihin se luonto siitä katoaa?
Diminutiivimuotoiset nimet (-nen) kuvastavat heikkoa itsetuntoa. Ei ole mikään kunnollinen koski vaan ihan vaan mitäänsanomaton pikku koskinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenni Vartiainen rotunainen savosta. Kuuma.
Osa ap:n nimistä ei olleet savolaisia, vaan karjalaisia. Esim eläinten nimet. Henkilöllä on karjalainen sukunimi, jos hänen sukunimensä on Hiiri, Tikka, Karhu jne.
Minusta karjalaisissa nimissä on jotain sympaattista (ja nättiäkin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Diminutiivimuotoiset nimet (-nen) kuvastavat heikkoa itsetuntoa. Ei ole mikään kunnollinen koski vaan ihan vaan mitäänsanomaton pikku koskinen.
Suloinen ja sydämellinen tapa suloisilla ja sydämellisillä ihmisillä käyttää kuvailevaa -nen päätettä :D
Olen paljasjalkainen savolainen, iso kärsä mutta pitkät jalat ja isot tissit (siihen nähden että syytellään anorektikoksi) .D Sukunimi on vähän tylsä, mutta pitääkö sen nyt niin erikoinen ollakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mihinkäs miun sukunimi unohdettiin, häh? T. Auvinen savosta
Jee oma sukunimi löyty listasta!:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi länsisuomalaisten yleisiä sukunimiä (1800-luvun lopulla otettuja). Lännessä on aina tykätty luontonimistä.
Laine, Niemi, Salo, Laakso, Lehto, Kallio, Nurmi, Aalto, Salmi, Lahti, Saari, Vainio, Aho, Heino, Koski, Harju ja Mäki.Kaikki nuo ovat renkien ja piikojen jälkeläisten nimiä, historiallisesti katsottuna aivan vastikään omaksuttuja. Ikävä kyllä te länsisuomalaiset perinteettömät raukat, jotka kannatte noita nimiä, olette lähtöisin siitä harmaasta massasta, jotka palvelivat parempiosaisia. Teidän nimenne eivät kerro teidän suvustanne, historiastanne tai mistään muustakaan yhtään mitään. Ne ovat suurimmaksi osaksi pappien keksimiä.
Itäsuomalaisilla sen sijaan on vuosisatoja vanhat, omintakeiset nimensä, jotka kertovat sukulaisyhteyksistä pitkien aikojen päästä. Voimme ylpeydellä perustaa sukuseuroja, jotka kantavat nimeämme - te länsisuomalaiset voitte olla vain jonkin Juho Heikinpojan tai vastaavan jälkeläisiä.
Lisäksi meillä on se etuus, että sukujemme mukaan on nimetty kyliä, taloja ja paikkoja, jopa kokonaisia paikkakuntia. Me kannamme nimissämme sukumme historiaa jo keskiajalta saakka. Samaa ei voi sanoa teistä.
Ihan yhtä lailla monet itäiset -nen-päätteiset on olleet piioilla ja rengeillä. Vai oikeestiko luulet että idässä oli vain talollisia? Ehei, päinvastoin lännessä on ollut rikkaampaa ja suhteessa enemmän talollisia. Ja lännessähän tuo perinne oli että sukunimi tuli talosta ja (iso) talo antoi nimen myös kylälle. Siksi lännessä on paljon -la ja -lä -päätteisiä sukunimia sekä samannimisiä kyliä ja kaupunginosiakin. Mutta ei kaikissa ollut tuota päätettä, itse teidän mm. Nurmi- ja Mäki-nimiset vanhat sukutilat.
Vierailija kirjoitti:
Osa ap:n nimistä ei olleet savolaisia, vaan karjalaisia. Esim eläinten nimet. Henkilöllä on karjalainen sukunimi, jos hänen sukunimensä on Hiiri, Tikka, Karhu jne.
Minusta karjalaisissa nimissä on jotain sympaattista (ja nättiäkin).
Näitä on annettu myös Savossa. Eläinnimet ovat savokarjalaista perinnettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi länsisuomalaisten yleisiä sukunimiä (1800-luvun lopulla otettuja). Lännessä on aina tykätty luontonimistä.
Laine, Niemi, Salo, Laakso, Lehto, Kallio, Nurmi, Aalto, Salmi, Lahti, Saari, Vainio, Aho, Heino, Koski, Harju ja Mäki.Lisäksi meillä on se etuus, että sukujemme mukaan on nimetty kyliä, taloja ja paikkoja, jopa kokonaisia paikkakuntia. Me kannamme nimissämme sukumme historiaa jo keskiajalta saakka. Samaa ei voi sanoa teistä.
Hehheh, itse olen Turun seudulta, sukunimeni on ollut suvussa satoja vuosia ja myös yksi Turun naapurikaupungin kaupunginosista on saanut nimensä suvultamme. Tutustupa nimien historiaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi länsisuomalaisten yleisiä sukunimiä (1800-luvun lopulla otettuja). Lännessä on aina tykätty luontonimistä.
Laine, Niemi, Salo, Laakso, Lehto, Kallio, Nurmi, Aalto, Salmi, Lahti, Saari, Vainio, Aho, Heino, Koski, Harju ja Mäki.Kaikki nuo ovat renkien ja piikojen jälkeläisten nimiä, historiallisesti katsottuna aivan vastikään omaksuttuja. Ikävä kyllä te länsisuomalaiset perinteettömät raukat, jotka kannatte noita nimiä, olette lähtöisin siitä harmaasta massasta, jotka palvelivat parempiosaisia. Teidän nimenne eivät kerro teidän suvustanne, historiastanne tai mistään muustakaan yhtään mitään. Ne ovat suurimmaksi osaksi pappien keksimiä.
Itäsuomalaisilla sen sijaan on vuosisatoja vanhat, omintakeiset nimensä, jotka kertovat sukulaisyhteyksistä pitkien aikojen päästä. Voimme ylpeydellä perustaa sukuseuroja, jotka kantavat nimeämme - te länsisuomalaiset voitte olla vain jonkin Juho Heikinpojan tai vastaavan jälkeläisiä.
Lisäksi meillä on se etuus, että sukujemme mukaan on nimetty kyliä, taloja ja paikkoja, jopa kokonaisia paikkakuntia. Me kannamme nimissämme sukumme historiaa jo keskiajalta saakka. Samaa ei voi sanoa teistä.
Ihan yhtä lailla monet itäiset -nen-päätteiset on olleet piioilla ja rengeillä. Vai oikeestiko luulet että idässä oli vain talollisia? Ehei, päinvastoin lännessä on ollut rikkaampaa ja suhteessa enemmän talollisia. Ja lännessähän tuo perinne oli että sukunimi tuli talosta ja (iso) talo antoi nimen myös kylälle. Siksi lännessä on paljon -la ja -lä -päätteisiä sukunimia sekä samannimisiä kyliä ja kaupunginosiakin. Mutta ei kaikissa ollut tuota päätettä, itse teidän mm. Nurmi- ja Mäki-nimiset vanhat sukutilat.
Eipäs.
Itä-Suomessa, varsinkin Karjalassa, väestöstä suhteellisesti suurempi osa kuului talollisväestöön. Länsi-Suomessa varallisuus, myös maaomistus, oli paljon keskittyneempää, ja maalaisyhteisön vähäväkisiä (piikoja, renkejä, muonamiehiä, mäkitupalaisia, päiväläisiä, itsellisiä) oli suhteessa enemmän, varsinkin kartanoseuduilla. Kaskikaudella Itä-Suomessa suurperheet täyttivät työvoimantarpeen, ja palkollisia oli hyvin harvakseltaan.
Länsi-Suomessa sukunimiä ei kerta kaikkiaan ollut kuin säätyläisillä sekä käsityöläisillä ja myöhemmin ruotusotamiehillä, joilla oli ruotsinkieliset nimet. Talot siirtyivät useinkin suvulta toiselle, ja kulloinenkin talonpoika käytti talonsa nimeä, identifioituen tiukasti omaan taloonsa. Jos esimerkiksi talon nuorempi poika joutui muuttamaan torppaan tai ryhtymään hankkimaan elantoaan toisen palveluksessa, ei häntä enää - varsinkaan kirkonkirjoissa - kutsuttu kotitalonsa nimellä. Taloilla oli talojen nimet, kylillä kylien nimet (jotka joskus olivat samoja kuin taloilla), eikä ihmisillä ollut ylipäätään sukunimiä. Harvassa talossa, muuten, oli luontonimi talon nimenä, yleisin muoto oli -la tai -lä -päätteinen nimi.
Itä-Suomessa suvut antoivat usein nimet taloille tai jopa koko kylälle tai kulmakunnalle, jossa sukua asui. Talojen nimet olivat usein melko tarpeettomia, eikä niitä kirjattu mihinkään ylös. Ihmisten suvut olivat idässä keskiössä, talot olivat sinänsä toissijaisia. Tämä suhtautuminen näkyi varsinkin Karjalassa, jossa 1800-luvulla taloja jaettiin ahkerasti tarpeen mukaan, jotta kaikki perheen pojat saisivat oman maatilkkunsa. Talorykelmät eri kylissä syntyivät usein vanhojen, suurten kantatilojen jakaantuessa pojille ja vävyille, ja lopulta talorykelmän kasvaessa kyläksi sitä alettiin usein kutsumaan suvun nimellä.
Edellä mainituista syistä voin sanoa, että itäsuomalaiset sukunimet ovat säätyläisnimien ohella ainoita, joita voidaan kutsua historiallisiksi sukunimiksi, aidoiksi sukunimiksi.
Alussa mainitut luontonimet ovat täysin keinotekoisia, papiston ja suomalaisuusliikkeen myötä keksittyjä tekonimiä.
Vierailija kirjoitti:
Koska savolaiset ovat itsekin rumaa kansaa, pottunokkaisia persjalkaisia paksukaisia. Savolaisnaiset muistuttavat lähinnä emakkoja.
Samaa kaliiperia ovat suomimiehetkin, ihan kaikkialla Suomessa :)
Muistaakseni miehet olivat äänestäneet savonlinnalaiset naiset Suomen kuumimmiksi.
Reckless Love on Kuopiosta. Vaikka ei Ollin tyyppisistä miehistä pitäisikään niin en Olli Hermania silti rumaksi sanoisi. Joku tykkää myös Sami Kapasen ulkonäöstä.
& eräs herra Korhonen Savosta, en sen kauniimpaa miestä ole nähnyt missään muualla.