Vastaisitteko kaikki tähän? Ystäväkysely! :)

Mulla sama ltilanne ystävien suhteen kuin sulla.

Nykyään on enää 1 lapsuuden kaveri jonka kanssa olen yhteydessä HARVOIN.

Olen saanut aikuisiällä todella hyvän ystävän, jonka kanssa puhumme ihan kaikista asioista sekä 2 kaveria joiden kanssa ollaan tekemisissä harvakseltaan.

Minulla on myös 2 siskoa joiden kanssa olen tekemisissä suunnilleen jokatoinenpäivä.

Eli sosiaalinen lapsi on yleensä sosiaalinen aikuinenkin. Minä esim. tarvitsen sosiaalisia kontakteja enemmän kuiin mitään muuta. Mutta se että onko mulla paljon ystäviä riippuu miten lasketaan. Eli mulla on pari todella pitkäaikaista ja hyvä ystävää, loput luokittelen tuttaviksi. Eli tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja ventovieraidenkin kanssa juttu sujuu, mutta todellisia ystäviä mulla on mielestäni vähän.

kuin vasta yläasteella pikku hiljaa. Mitä suuremmaksi piirit ovat elämän edetessä tulleet, sitä enemmän ystäviä. Omiani täytynyt etsiä, sellainen ronkeli olen. ;)



Nyt aikuisena uskaltaa ottaa ystävän sieltä mistä sen löytää. Vaikka se olisi " väärää" sukupuolta tai tuplasti oman ikäinen tai itseään 10 v nuorempi tai toisella puolella maapalloa. Lapsena vaihtoehtoina olivat naapurit, joiden kanssa sielut eivät käyneet samaan tahtiin.

ja ne samat on vieläkin

tosin lisääkin on tullut

Oliko sinulla lapsena paljon kavereita?

Oli kaksi parasta ystävää ja melko paljon muita kavereita. Esim. synttäreilleni ala-asteella kutsuin aina noin 10-15 kaveria, yleensä luokkakavereita, mutta myös muita, esim. harrastuksista löytyneitä. Ja eri vuosina oli eri kavereita.



Entä onko sinulla nyt ystäviä/kavereita?

On. Minulla on 3 rakasta, läheistä ystävää. Yksi on toinen niistä lapsuuden parhaista ystävistäni! 6-vuotiaasta ollaan tunnettu, ja hän on edelleen paras ystäväni. Toinen paras ystävä löytyi opiskelupaikasta ja kolmas paras ystävä täältä nykyisestä asuinmaastani, tosin suomalainen hänkin. Ja lisäksi on paljon muita kavereita. Joulukortteja saan parikymmentä kavereilta joka vuosi.



Eli minun kohdallani näyttäisi teoriasi toimivan, aina on ollut enemmänkin kavereita ja lisäksi pari-kolme läheistä ystävää.

lapsena oikeastaan muutama todella hyvä ystävä, joista kahden kanssa ystävyys jatkui nuoruuteen. Kavereita oli paljon noiden lisäksi. Jotenkin vain noiden ystävien kanssa ajauduttiin eri teille, enkä heihin enää pidä yhteyttä. Opiskeluaikana ja ex-aviomiehen kautta olen saanut muutamia hyviä ystäviä, joiden kanssa yhteydessä edelleen. Paras ystäväni on pikkuserkkuni.



Tutustun helposti ihmisiin, mutta näin aikuisella iällä (30v.) tuntuu olevan aika vaikeaa varsinaisesti ystävystyä uusien ihmisten kanssa.

Ei siis mitään laajaa kaveripiiriä vaan pari hyvää. Sama tilanne on nytkin.

Oliko sinulla lapsena paljon kavereita?

Naapurin lapset olivat kavereita, mutta oikeita ystäviä vasta lukiossa.



Entä onko sinulla nyt ystäviä/kavereita?

MInulla on pari ystävää ja parikymmentä vahän parempaa kaveria.

ja niin on nykyäänkin ihan riittävästi.. tosin eri ystävät kuin nuorempana.. on vaan niin eri elämän tilanne monien nuoruuden ytisten kanssa ja asutaankin kaukana..



olen mielestäni onnellisessa asemassa ystävien suhteen=)

lapsuusaikojeni perua. Ne joiden kanssa on pidetty yhteyttä läpi vuosien, välillä tiiviimmin ja välillä vähemmän.



Muutama hyvä ystävä on aina ollut. Tuttuja ja kavereita vaikka kuinka, mutta nehän ovat eri asia.

Nykyään ei ole yhtään kaveria. Viihdyn parhaiten yksikseni omissa oloissa oman perheen kesken. Itse tunnen kaverit rasitteena.

mutta tulin kyllä toimeen ihmisten kanssa ja tuttavia kyllä oli. Nykyään puolisoni on paras ystäväni ja edelleen on tuttavia joista useimmat opiskeluajoilta, pari nuoruusvuosilta ja loput mammakerhossa tapaamiani ihmisiä.

kunnes 31-v. minusta tuli äiti. Katosi niin " lapselliset" kuin lapsettomatkin " ystävät" . Syykin löytyi, minä olin jo pitkään ollut se joka pitää yhteyttä. En vaan tajunnut sitä aiemmin. Hassultahan se nyt tuntuu, kun laaja kaveripiiri on muisto vain.

jonka kanssa oltiinkin sitten kuin paita ja peppu.



Nämä parhaat lapsuuden ajan ystävät ovat edelleenkin ystäviäni. Yksi ystävävistäni on säilynyt koko elämän ajan :-) Olen parhaimpiin lapsuuden aikaisiin ystäviini edelleen tiiviisti yhteydessä. Ystäviä, mitkä ovat säilyneet näihin päiviin asti, olen löytänyt 1. - 6. -luokalta sekä lukiosta.



Eli minun läheisimmät ystävyyssuhteeni perustuu lapsuutena / nuoruudessa solmittuihin ystävyyssuhteisiin. Aikuisiällä olen löytänyt 2 hyvää uutta ystävää.



Minulle hyvät ystävät ovat aina olleet tärkeitä, erityisesti sellaiset sydänystävät, joiden kanssa voi jakaa niin ilot kuin surut.