Sukulaiseni karttavat ja väheksyvät minua - en tiedä syytä
Jotenkin ärsyttää itseäni sellainen, että sukulaiseni jostain itselleni tuntemattomasta syystä ovat alkaneet kartella minua ja suhtautuvat jotenkin erikoisesti (eivät halua pitää yhteyttä ja minut tavatessaan juttelevat jotenkin loukkaavia/typeriä juttuja). Olen vähän päälle 30-vuotias nainen, jolla on ihan ok työ ja perhe. Olen aloittanut aiemmin useamman korkeakoulututkinnon, mutta ne ovat hieman vaiheessa edelleen, sillä työ ja ihmissuhteet hieman aikanaan veivät mennessään. Aion silti suorittaa kyseiset tutkinnot valmiiksi jossain vaiheessa, kun ehdin.
Lapsena ja teini-ikäisenäkin olin melkeinpä sukulaisten "lemmikki" ja he pitivät minusta selvästi. Vielä noin kymmenisen vuotta sitten he myöskin pitivät minusta ja olivat mukavia, herttaisia ja ystävällisiä tavatessani heidät. Nykyään harvoin, kun näen heitä, he puhuvat todella loukkaavia asioita, kuten nälvivät ulkonäöstäni tai vihjailevat, että olen jotenkin laiska ja saamaton, vaikka siis olen hoitanut asiani ihan hyvin. Näytän hieman eksoottiselta, mutta olen syntyperäinen suomalainen. En ole mikään kaunotar (en tosin tiettävästi rumakaan), mutta enemmänkin ehkä tavallisen/puoliksi ulkomaalaisen näköinen tms. Olen ihan normaalipainoisen ja hoikan rajalla ja käytän hillitysti meikkiä eikä mitään lävistyksiä tai tatuointejakaan ole sekä pukeudun ns. tavallisiin vaatteisiin. Hiukseni ovat oman väriset ruskeat ja pitkät. Silti sukulaiseni irvailevat ulkonäöstäni minut tavatessaan (esim. kysyvät, olenko käynyt plastiikkakirurgilla tai kommentoivat, että lapsena olin jotenkin "oudon" ja erikoisen näköinen, mikä loukkaa minua suuresti). En yleensä kummemmin puolustaudu, kun he puhuvat ilkeästi, vaan yritän ottaa kommentit huumorilla. Oikeasti jälkikäteen olen melkein itkun partaalla, kun mietin niitä (en vain kehtaa tunnustaa sitä kenellekään oikeasti).
Lisäksi he ovat aina udelleet siitä, milloin valmistun korkeakoulusta, vaikka itse he ovat pääosin duunareita (kaikki ne koulutuksesta irvailevat ovat suorittaneet korkeintaan opistotason tutkinnon). Itse olen ystävällinen heitä kohtaan sekä hieman ujo ja hiljainen isommassa porukassa. Sukulaiseni sen sijaan ovat melkein kaikki sosiaalisia ja puheliaita, melkeinpä "supliikkityyppejä". Olen heidän mielestään jonkinlainen B-luokan kansalainen, mutta en tiedä syytä. Mikä voisi olla tilanteessani syy vinoiluun ja ilkeilyyn?
Kommentit (11)
Pelkään, että he ovat juoruilleet minusta joitain ihan perättömiä juttuja, sillä en ole nähnyt heitä yleensä kuin noin kerran kahdessa vuodessa keskimäärin. Sen plastiikkakirurgilla käynnistä epäilyn lisäksi minua on kuulemma ihan yhteistuumin luultu lesboksi tms., kun minulla ei ollut parikymppisenä poikaystävää. Jopa äitini luuli minua lesboksi. Sitten kun minulla oli itseäni huomattavasti vanhempi miesystävä sen jälkeen noin 25-vuotiaana, niin osa tädeistäni ovat sen jälkeen vihjailleet siitäkin ikävästi. He ilmeisesti luulevat, että olen jotenkin mieltynyt yleisemmin vanhempiin miehiin, mikä ei pidä paikkaansa. :( Muutenkin itselläni on ollut aivan muutama ihmissuhde koko elämäni aikana, kun en ole koskaan bilettämisestä, baareista tai nettideittailusta ollut kiinnostunut, joten olin sinkkuna useamman vuoden nuorempana, vaikka asun suomalaisittain suuressa kaupungissa, jossa periaatteessa olisi helppo tavata potentiaalisia seurustelukumppaneita. Ärsyttää se, että pitäisi olla niin tuikitavallinen ja samanaikaisesti itsevarma, ettei tulisi sukulaistensa taholta väheksytyksi tällä tavalla. Oikeasti olen kuitenkin ihan normaali ja asiansa hoitava ihminen. T. Ap
Jostakin syystä duunareille on aina punainen vaate jos joku puhuu korkeakouluopinnoista. On päässyt kouluun sisälle tai on valmistunut sieltä. Ihan sama.
Parempi vaan olisi, jos ei kertoisi näistä opinnoista kellekään yhtään mitään. Duunareilla on yleensä joku ihmeelline tarve väheksyä korkeakouluja. Ehkä se on vain huonoa itsetuntoa heidän osaltaa.
Mitä tulee ulkonäköösi. Niin jostakin syystä eksoottinen ulkonäkö on nykyisin se toinen punainen vaate.
Itse olen aina halunnut olla mahdollisimman tavallinen ja hyväksytty, joten sen vuoksi ne kommentit loukkaavat. Ja tosiaan en myöskään ollut perinteisellä tavalla lesbon näköinen pitkine hiuksineni ja ihan normaaleine melko naisellisine vaatteineni, vaan he kuvittelivat minua piilolesboksi, kun olin sinkku vuodesta toiseen. Oikeasti olin vain todella ujo ja viihdyin opiskellen, töitä tehden ja vapaa-aika kotosalla tai ihan parin, hyvän ystävän kanssa. T. Ap
Ihmiset, jotka eivät itse ole opiskelleet korkeakoulussa, eivät yleensä tiedä, millaista se on. He ajattelevat, että jos olet ahkera, niin saat opinnot suoritettua rivakkaan tahtiin. "Ikuisista opiskelijoista" on puhuttu minunkin kotonani. Heitä on pidetty vähän saamattomina. Se on varmaan yksi syy, miksi minulle oli tärkeää valmistua ennen kuin aloin tehdä mitään muuta kuten hankkia perhettä tai vakituista työpaikkaa. Muunlainen järjestys olisi ollut liian noloa.
Muuten ihmisten puheisiin kannattaa suhtautua niin, että ne ovat vain puheita ja että Suomessa on ilmaisun vapaus. Sinäkin saat puhua heille miten parhaaksi katsot. Tai voit olla miettimättä heidän puheitaan, senkin valinnan voi tehdä.
Yhhyh. Parempi kun vain pidät korrektia etäisyyttä sukulaisiisi. Ovatpa ilkeitä. Noita tuollaisia ihmisiä ihan oikeastikin on olemassa. Kamalaa.
Minä olen ihan duunarisuvusta lähtöisin, enkä ole koskaan arvottanut ketään koulutuksen perusteella. Menin itse yliopistoon, mikä oli omalle suvulleni ihan ookoo, ei siitä kukaan ole vinoillut. Mutta miehen sukulaiset olettavat lähtökohtaisesti minun olevan paskantärkeä mitäänosaamaton kirja-muka-viisas, ihan vaan koska tietävät tutkinnostani. Olen heille B-luokan kansalainen, ja uskoakseni se johtuu puhtaasti siitä etteivät hyväksy korkeakoulutettuja. Eli ennakkoluuloista. Koska en minä töistäni huutele mitenkään sen kummemmin, en tärkeile, en latele sivistyssanoja, olen ihan tavis. Mutta asenne minua kohtaan on heillä vähän sellainen "mikäköhän toikin luulee olevansa".
Sukulaisesi ovat vain kateellisia! Itse en suostuisi tapaamaan tuollaisia ilkeitä ihmisiä vain sen vuoksi, että ovat sukua. Jos vielä tapaatte, sano suoraan, että heidän kommenttinsa loukkaavat sinua. Ja lopeta yhteydenpito ja tapaamisen kokonaan!
Sinulla on varmasti ystäviä, jotka arvostavat sinua sellaisena kuin olet. Toivottavasti lähimmät perheenjäsenesi hyväksyvät sinut ja antavat arvostustaan sinulle! Ei kannata alkaa miettiä mikä sinussa on vikana, se on täysin väärä lähestymistapa. Vika on arvostelijoissa!
Tsemppiä :)
Suku on pahin. Niin se vain on. Olen etääntynyt omasta suvustani vuosien aikana, vaikka suurin osa heistä on käyttäytynyt minua kohtaan ihan hyvin. Ei vain kiinnosta pitää heihin yhteyttä enää siihen malliin kuin nuorempana. Ainoastaan siskoon on hyvät välit ja muutaman serkun kanssa vaihdamme kuulumisia Facebookin välityksellä.
Ap, sinun sukulaisesi vaikuttavat melkoisen ikäviltä ihmisiltä. Luultavasti he ovat kehränneet sinulle elämäkerran paremman puutteessa, kun et olekaan levitellyt koko elämääsi heidän nähtäväkseen. Sen siitä saa, kun elämä on ollut niin tylsää, että sisältöä pitää löytää vaikkapa sukulaistytöstä satuilemalla ja juoruilemalla.
Mun sukulaiseni vittuilevat yleensä mulla niistä asioista jotka heillä itsellään pn pielessä omassa elämässään. Kun sukulaistyttö ei valmistunut AMK:sta, niin alkoivat vinoilla mun korkeakouluopinnoistani miten ihan turhaa joku tollanen tiede, ei ne tutkijat mitään tiedä. Kun heille on suuret velat ja maksuvaikeuksia, niin alkoivat nipottaa mulle mun rahankäytöstäni ja vihjailla siihen suuntaan, että opiskelijat ovat sossupummeja. Kun heillä oli sairauksia, niin pilkkasivat mun terveitä elämäntapoja. Eli kateushan se siellä taustalla on.
Olet katkonut välejä enkä jäänyt kaipaamaan. Jos he itse ovat jotain paskasakkia, niin mikä pakko se yrittää vetää mut siihen samaan läjään?
Mun mielestä sä itse väheksyt sukulaisiasi, pidät itseäsi parempana. Olet niin hoikka ja eksoottisen näköinen ja mukava ja ystävällinen ja monta korkeakoulututkintoakin aloittanut, kun toiset on vaan tavallisen näköisiä duunareita.
SUlla taitaa olla poikkeuksellisen huono itsetunto ja otat kettuiluna kaiken sen, mikä on oikeasti tarkoitettu ihan normaaliksi smaltalkiksi jos ei suorastaan kehuiksi.