Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihana lapsi mutta nyt en jaksa enää
17.06.2013 |
Mulla on ihana pikku vitsiniekka kasvamassa jota en nyt meinaa jaksaa enää millään. Lapsi siis pelleilee ja vitsailee todella paljon ja itsellä alkaa nyt olla jaksaminen tuon asian kanssa todella tiukalla. Olen yrittänyt selittää ettei aina voi heittää kaikkea leikiksi, ei varsinkaan rutiinien kohdalla (syöminen, nukkumaanmeno, peseytymiset jne.) vaan että leikkiessä voi sitten vaikka höpsötelläkin. Olen sanonut nätisti, tiukasti, rumasti ja vaikka millä tavalla mutta tulosta ei vaan tule. Sivusta asiat voivat näyttää viattomiltakin mutta yritäpä itse jaksaa yksin pikku pelleä päivästä toiseen...kun olet niin väsynyt että meinaat pyörtyä niin siinä ei jaksa enää vetkutteluja pesuilla. Ja samat vitsit jaksetaan testata tuhat ja yksi kertaa...blääh...
Onko muita joilla on kotona päällä enemmän tai vähemmän jatkuva stand up -show? Mitä keinoja käytätte ja kuinka jaksatte tilannetta? Miten saa korjattua? Niin ja mun lapsi on poika ja täytti juuri kuusivuotta jos sillä on jotain merkitystä? Ja asiallisia, aikuismaisia vastauksia pliis, en jaksa enkä tarvitse mitään lapsellista sontaa kaikkien haasteideni keskellä vaan kaipaisin vertaiskokemuksia selvitäkseni parhaalla mahdollisella tavalla rakkaan lapseni ja itseni vuoksi.
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 11:06"]
Jos et vain noteeraisi mitenkään niitä vitsejä ja pelleilyjä, niin jos sitten ajan kanssa vähän vähenisi? Ymmärrän sua täysin, sillä mulla on tuollainen mies. Ei sitä jatkuvasti jaksa vaikka toinen olisi kuinka rakas.
[/quote]
Täytyy kokeilla. Tuota juuri pelkäänkin että "jää päälle" eikä ole mikään vaihe sillä kaikenlaiset äärimmäisyydet on raskaita lähipiirille vaikka olisivatkin sinänsä positiivisia. Oletko itse puhunut asiasta miehellesi? Kuinka hän on suhtautunut siihen ja yrittääkö hillitä itseään ja onnistuuko siinä? Haluaisin vaan niin että pojastani kasvaisi tavallinen hyvä mies sillä potentiaalia hänessä on valtavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ja pojillani oli pelleilyhetkiä, jolloin hulluteltiin ja hassuteltiin ja ennen kaikkea naurettiin. Otin valokuvia lapsista ja sitten jälkeenpäin naurettiin hassuille kuville. Meillä oli myös vakavat hetkemme, jolloin emme hassutelleet.
Pelleilyvaihe menee ohi, vaikka toinen poika on vieläkin melkoinen huumorimies (täysi-ikäinen). :)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 11:06"]
Jos et vain noteeraisi mitenkään niitä vitsejä ja pelleilyjä, niin jos sitten ajan kanssa vähän vähenisi? Ymmärrän sua täysin, sillä mulla on tuollainen mies. Ei sitä jatkuvasti jaksa vaikka toinen olisi kuinka rakas.
[/quote]
Täytyy kokeilla. Tuota juuri pelkäänkin että "jää päälle" eikä ole mikään vaihe sillä kaikenlaiset äärimmäisyydet on raskaita lähipiirille vaikka olisivatkin sinänsä positiivisia. Oletko itse puhunut asiasta miehellesi? Kuinka hän on suhtautunut siihen ja yrittääkö hillitä itseään ja onnistuuko siinä? Haluaisin vaan niin että pojastani kasvaisi tavallinen hyvä mies sillä potentiaalia hänessä on valtavasti.
[/quote]
Olen minä siitä sanonut ja toisinaan kyllä yrittää hillitä pelleilyjään ja osaakin sen. Joskus on kuitenkin pakko vain vaihtaa huonetta ja jättää hänet pelleilemään lasten kesken. Onneksi lapset jaksaa katsella ja kuunnella vaikka koko päivän.
Vähän samantyyppinen tilanne meilläkin. Yritän olla palkitsematta pelleilyä silloin, kun en jaksa sitä, eli en reagoi. Jos jaksan, hymyilen vain lempeästi mutta en naura ellei naurata, ja jatkan tai kehotan jatkamaan sitä mitä on tarkoitus tehdä. Tietysti joskus menee hermotkin, mutta jos ne riittävät, yritän katkaista holtitonta pelleilyä myös vaikka siten että otan hartioista kiinni, sanon ensin jonkin ystävällisen pienen kehun ja pyydän sitten silmiin katsoen lasta keskittymään käsillä olevaan asiaan, ja että leikkiä jatketaan taas myöhemmin. Lapsi hakee pelleilyllä kuitenkin huomiota, joten yritän kuitata sen siten, että hän kokee tulleensa huomatuksi ja kohdatuksi (silmiin katsominen), mutta ymmärtää että hetki ei ole sopiva pelleilylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 12:24"]
Ap, minkä ikäinen lapsesi on?
[/quote]
Tästä oli ihan pakko tykätä ;)
Alue: Aihe vapaa
Jos et vain noteeraisi mitenkään niitä vitsejä ja pelleilyjä, niin jos sitten ajan kanssa vähän vähenisi? Ymmärrän sua täysin, sillä mulla on tuollainen mies. Ei sitä jatkuvasti jaksa vaikka toinen olisi kuinka rakas.