Rakastan lapsia? En minä vaan...

Ja mietin että miten sitä oletetaankin että kun tulee itse äidiksi, alkaisi rakastamaan kaikkia lapsia? En minä ainakaan rakasta lapasia sen yleisessä merkityksessä, en oikeastaan edes pidä toisten lapsista.

Ärsyttävää kun pitää esittää muille että tykkäisin jotenkin muiden lapsista. Onhan ne ihan siis kivoja, ainakin ne lähimmät oman lapsen kaverit mutta kyllä mulla niihin menee aina hermo aika äkkiä kun niitä ei voi komentaa kuin omaa ja ne kyselee typeriä kysymyksiä ja koko ajan pitää vastata niille eikä voi olla rauhassa.

Omalle lapselle jaksan vastata ja olla äiti, en oikein muille. En mitenkään myöskään inhoa muita lapsia, en vaan pidä niistä. Ne on jotenkin ärsyttäviä. Muita? Rakastatteko te muut lapsia vai olenko minä vaan kummajainen?