Lähipiiri ei hyväksy sukupuolineutraalia kasvatusta!

Pari kysymystä ap:lle:

A) saako lapsesi käydä miesten tai naisten puolella uimahallissa oman valintansa mukaan? Ja luuletko että saa tehdä niin teininäkin?

B) Saako lapsesi päättää aikuisena haluaako synnyttää vaiko siittää?

C) Jos lapsesi on poika (kyllä, hänellä on sukupuoli), niin saako hän ihan itse valita onko asevelvollinen vaiko ei?

Kuten huomaat, olemme erilaisia niin biologisesti kuin yhteikunnan normienkin puitteissa

Eiköhän lapsi opi sen empatiakyvyn ja muut taidot ihan seuraamalla omia vanhempiaan. Ihan pelkällä maalaisjärjellä ajateltuna.

Jos haluatte, että lapsi on sukupuolineutraali, käyttäytykää itsekin sillä tavoin toisianne ja muita kohtaan. Mutta miksi sukuelimistä pitää tehdä pienelle lapselle tabu? Siinähän on sitten 14-vuotiaalla Villellä pinkki kesämekko päällä nuppi jumissa, kun bilsan tunnilla aletaan käymään läpi miehen ja naisen eroja. Ja eiköhän sillekin ole syynsä, että on olemassa selkeästi kaksi eri sukupuolta, joten miksi yrittää vääntää lapsi androgyyniksi?

No, jokainen tyylillään. Me kasvatetaan meidän pojasta kunnon MIES eikä mitään ituhippiä :)

AP,een kuvailema tilanne on huostaanottoperuste. Millanen äiti altistaa lapsensa kiusaamisen uhriksi? Ihan niinkuin maailma ei olis tarpeeksi rankka paikka lapselle jo muutenkin. Ai niin, eihän AP ole äiti eikä nainen.

Tää on muuten suora kopio jutusta jonka juuri luin. Siinä perheessä isä eikun siis se fyysisesti isompi ihminen on fanaattisempi eikä suostu kertomaan lapsensa sukupuolta. Se toinen ihminen perheessä kertoi lähipiirilleen eikä muutenkaan ollut niin HC. Suostui kylässä syömään pullaakin kun taas se isompi ihminen ei.

Sukupuolineutraalia kasvatusta suosivat ovat narsistisimpia ihmisiä mitä tiedän. He loukkaavat kaikkia ja pahiten vanhoja hyvää tarkoittavia ihmisia. Vastenmielistä porukkaa.

Niin joo, mites AP:ta ja hänen miestään pitää kutsua, koska äiti ja isä ovat ihan selkeitä sukupuolirooleja. Miten isovanhemmat erotellaan toisistaan? Käytettäkö vain etunimiä? Ovatko eläimetkin sukupuolineutraaleja? Entäs jos menette bussissa istumaan, kun voisi sanoa "mene tädin viereen istumaan" niin te sanotte "mene sen noin 50-vuotiaan henkilön viereen istumaan".

Miten te opastatte lasta, jos hän leikkii toisen lapsen kanssa, joka selkeästi tyttö ja teidän lapsenne pitää lainata vaikka hiekkaämpäri tytölle, mutta paikalla on useita lapsia. Kierrättekö sanonnan "anna tytölle ämpäri lainaan" sanomalla "anna sille lapselle, jolla on pinkki-paita ämpäri lainaan".

Entäs jos käytte saunassa ja lapsenne huomaa jossain vaiheessa, että toisella aikuisella on vehje ja toisella toosa ja vertaa niitä omaan jalkoväliinsä. Tokaisetteko vain, että osalla ihmisistä on ulkoke ja toisilla ei, se siitä aiheesta, nyt itsetehdyt ekoluomusamppoot päähän!

Tsemppiä teille kun lapsi saa ikää, helpollahan tuollainen menee sellaisen kanssa, joka ei itse osaa vielä juuri puhua.

Ap on provo. Oli sen verran huonosti perusteltu sulla tuo sukupuolineutraalin kasvastuksen taustat ja kirjoitit muutenkin läpinäkyvästi. MUTTA aihe on kuuma ja kirvoittaa mielipiteitä, kuten tässäkin ketjussa huomaa. Ap:n kaltaisia on nykymaailmassa ja kasvatustyyli on yleistymään päin joissakin pienissä hippipiireissä.

Sukupuolineutraali kasvatus kohtaa vaikeuksia viimeistään lapsen tullessa kouluikään. Kaikki muut on kasvatettu perinteisesti poikina ja tyttöinä, enemmän tai vähemmän sukupuoliroolien mukaisesti. AP kuvittelee, että sukupuolineutraalisti kasvatetulla lapsella olisi kaksinkertainen määrä kavereita (tytöt ja pojat), mutta ikävä kyllä siinä voi käydä niin, ettei kavereita oikein löydy kummastakaan ryhmästä. Itse ainakin pelkäisin, että sukupuolineutraalista lapsesta tulee outolintu, jota muut kummeksuvat ja joka jää sekä tyttö- että poikaporukoiden ulkopuolelle.

Kumpaa vessaa lapsesi koulussa käyttää? Uimahallissa saattaa tulla ongelmia, kun ei ole sukupuolineutraalia  pukuhuonetta. Mahtaa olla koulussa muutenkin hämmästynyt valkoisessa kaavussaan, kun vertaa itseään muihin. Lapsesi nimikin on varmaan Sointu, Vieno tai Kaino, nämä kun käyvät sekä miehille että naisille. 

Enpä ole aikaisemmin miettinyt, että sukupuolineutraali on sama, kuin ei sukupuolta lainkaan. 

Mäkin olen ihan valmis sellaiseen sukupuolineutraaliin kasvatukseen, jossa tyttöä ei pueta pelkästään vaaleanpunaiseen hörhelöön ja poikaa tummaan maasto-liekki-auto-kuvioon.

Mutta harva kai nykyään enää tällaista tekeekään, tai järkyttyy siitä jos pojat hoitaa nukkeja ja tytöt ampuu pyssyillä. Meillä nelivuotiaan lempiväri on punainen, hän pitaa kimaltavista jutuista, hänellä on nukkeja ja hän tykkää Helinä-keiju-elokuvista, ainoa pyssy on yksi pinkki vesipyssy. Hiukset on aika pitkät ja kiharat. Toisaalta hän tykkää myös autoista, ei käytä hameita, vaatteet on enemmän ruskeaa, sinistä ja vihreää kuin vaaleanpunaista. Lapsi on poika ja leikkii iloisesti sekä tyttöjen että poikien kanssa. Tiedän ettemme häntä ole sukupuolineutraalisti kasvattaneet, mutta aika hyvin mielestäni toistaiseksi välttäneet ankarien sukupuoliroolien tuputtamisen. Mielestäni yksi tärkeä osa sitä järkevää sukupuolineutraaliutta on se, että avataan lapselle sekä "tyttöjen" että "poikien" että erityisesti sitä "molempien" maailmaa. Korostaen yleensä sitä, että kyllä molemmat voi tehdä sitä tai tätä, jos tykkäävät, eikä ole totta että on vain tyttöjen ja poikien värejä esimerkiksi. 

Jos lapsi jää aivan ummikoksi tyttöjen ja poikien juttujen suhteen, siten ettei tiedä esimerkiksi päiväkodissa lainkaan mistä leluista kaverit puhuu, koska ne on vanhempien mielestä sukupuoliroolittuneita eikä niille siksi saa altisuta, niin kyllä se minusta kuulostaa aika epäonnistuneelta kasvatukselta. Ihan pikkuvauvojen (vaippaikäisten) kanssa se nyt on ihan se ja sama, mielestäni, mitä väriä on vaatteet ja mitä sukupuolesta puhutaan ja mitä leluja lapsella on, joten vaikka ap provolta kuulostaakin, niin tuskin sille lapselle vahinkoa vielä on käynyt. Mutta kuulostaa siltä, että jos sama linja jatkuu lapsen kasvaessa, hänestä kasvatetaan jotain valkoisiin puettua enkelihahmoa, joka on muiden ihmisten maailmassa vain hämmentyneenä ulkopuolisena tarkkailijana...

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 16:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 16:47"]

Mutta onhan lapsellanne sukupuoli! Mitä pahaa siinä on? Mitä pahaa on sinisissä tai punaisissa vaatteissa? Pliis, vastaa. Haluan oikeasti ymmärtää sun ajatusmaailmaa!

[/quote]

Sukupuolisuus aiheuttaa monenlaisia ongelmia niin lapsen itsetunnon kehityksessä, empatiakyvyn kehityksessä kuin sosiaalisissa suhteissakin. Sukupuoli on kulttuurissamme itseään toteuttava ennustus, valitettavasti. Meillä ero on ainoastaan siinä, että pissa tulee erilaisesta värkistä, ei mitään muuta. Ei ole äitejä ja isejä, eikä miesten ja naisten hommia, vaan kaikki ovat samanlaisia ja -arvoisia.

Ja kolmoselle tiedoksi että ei kai mitään muuta, mutta kun niitä leluja ostetaan vain sitä tiettyä sukupuolta mielessä pitäen ja niillä leikitään sukupuolirooleja vahvistaen. On tuhottoman paljon leluja, joissa ei ole tätä vaaraa.

ap

[/quote]

Aika paljonkin eroa. Miehet ja naiset ovat erillaisia fyysisesti ja henkisesti (kummatkin on todistettu). Naisilla tulee kuukautiset ja tulevat raskaaksi. Mites selität pojalle että olet samanlainen kuin tyttö, mutta et tule raskaaksi? Miehet ovat vahvempia kuin naiset. Miesten joutuu mennä armeijaa, mutta naisten ei.

Mitä sitten kun lapsesi menee kouluun? Hän yrittää mennä toisen sukupuolen pukuhuoneeseen?

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:11"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 16:44"]

Tilanne on kärjistynyt niin, ettei kohta voida enää kyläillä isovanhemmilla ollenkaan, kun toinen heistä ostelee lapsellemme vain sukupuoleen viittaavia leluja ja vaatteita. Olemme ihan raskauden alusta asti esittäneet toiveen, ettei lapselle ostettaisi muita, kuin valkoisia vaatteita (ja juu, pesen ne kyllä) ja kaikille lapsille sopivia leluja (ei esim nukkeja tai autoja). Silti isovanhemmat pyrkivät kutsumaan lasta sukupuolisuuteen viittaavilla nimillä ja vaippaa vaihtaessaan ihan vain kiusallaankin ja puolihuolimattomasti lepertelevät lapselle, että millainen värkki sielä housuista löytyy ja millaisilla ihmisillä niitä on. Samoin ovat muille sukulaisille kertoneet edelleen sukupuolesta, vaikka olemme ehdottomasti kieltäneet. Esittäessäni toiveeni, ettei lasta kasvatettaisi ottamaan huomioon sukupuolten eroja tai sukupuolisuutta yleensä, he vain hymähtelevät ja hymyilevät säälivästi. 

Miten voisin saada heille tosiaankin selväksi, miten haluamme lapsemme kasvattaa? Olen heille sanonutkin, että emme voi kohta enää heidän luonaan vierailla ja olivat tästä tosi surullisia mutta sanoivat vaan etteivät itselleen mitään voi, kun näinhän on aina tehty. Haluan itse kasvattaa lapseni tulevaisuudessa pärjääväksi kansalaiseksi, jonka ei tarvitse luokitella ihmisiä sukupuoliin, hyviin ja huonoihin, arvokkaisiin ja arvottomiin. Neuvoja?

Haukkujat, älkää vaivautuko...

[/quote]

Onko miehesi sukupuolineutraali. Kiihottaako sinua naismainen mies?

[/quote]

Suhtaudumme molemmat sukupuolisuuteen samalla tavalla. Seksuaalisuus ei liity siihen.

[/quote]

Seksuallisuus liittyy siihen täysin. Miesten ja naisten seksuaallisuus on täysin erillainen.

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:30"]

Jossakin vaiheessa se sukupuoli näkyy ja tulee väkisinkin esille? Miten sitten ap toimit?

[/quote]

Siinä vaiheessa hän osaa jo olla kiinnittämättä asiaan huomiota. Vai osoittelevatko sinun lapsesi kadulla neekereitä ja vammaisia ihmisiä ja ilkkuvat heille?

[/quote]

Sukupuoli on ihmisen tärkeimpiä omainaisuuksia. Lapsellesi tulee VALTAVIA ongelmia jos hän ei siihen kiinnitä huomiota

Pyörittelin kahden sivun verran silmiäni tälle jutulle. Mutta onhan se ihan totta, että pieni osa vauvoista syntyy ilman kummankaan sukupuolen näkyviä merkkejä, silloin tällainen saattaisi olla perusteltua. Tosin aikamoisia sosiaalisia ongelmia lapselle tulee koulussa, jos hänellä "ei ole" sukupuolta, edes sitä väärää. Ilmeisesti tällaisesta ei kuitenkaan ole kysymys, kun kerran isovanhemmat selkeästi tietävät lapsen sukupuolen.

Toivon siis sydämestäni, että tämä on provo. Samalla tämä kyllä tuo mieleen ne perheet, jotka joutuvat "päättämään" lapsensa sukupuolen tietämättä sitä oikeasti. Näistä oli juuri pari viikkoa sitten Aamulehdessä juttua.

Minä antaisin sellaisen neuvon että relaa vähän. 

Kärjistät aivan liikaa tuota tilannetta. Ei tarvitse olla totaali-sukupuolineutraali kasvattaakseen lapsesta kaikki ihmiset hyväksyvä riippumatta siitä ovatko he miehiä/naisia, värillisiä/valkoisia jne... 

Karsit vaatevalikoiman tasan yhteen väriin, en yhtään ihmettele miksi se aiheuttaa nuivaa suhtautumista. Mikset voisi kieltää pelkkiä tyttövauvaan ja poikavauvaan viittaavia, eli vaaleanpunaista ja vaaleansinistä? Isovanhemmat voisivat ostaa keltaista, ruskeaa, vihreää jne. Ja peruspunainen ja sininen käyvät aivan hyvin lapselle kuin lapselle. 

Kiellät nuket ja autot. Miksei lapsellanne voisi olla sekä nukkea että autoja? Minun esikoispoikani sai 1v lahjaksi nuken, ja on hoivannut sitä kovasti. Samoin pienet tyttöni leikkivät junaradoilla ja rakentelusarjoilla siinä missä pojatkin. 

Ehdottaisin että te itse keskitytte näyttämään lapsellenne esimerkkiä, teiltä lapsi oppii tavat ja muiden arvostuksen kun valtaosan ajasta teidän kanssanne viettää. Lapsenne itsetunto ei murene peruuttamattomasti jos mummo sanoo että "Siinä on poliisisetä" tai noudattavat kotonaan ns. perinteisiä sukupuolirooleja eli mummon kanssa tiskataan ja vaarin kanssa nikkaroidaan. 

Voitte itse puhua ja jutustella tyyliin: naapurista kuuluva pärinä johtuu siitä että aikuinen poraa. Ehkä se on Maijan äiti joka siellä poraa seinään reikää. Ja jos teillä isä ja äiti vuorotellen hoitavat tiskit ja pyykkihuollon, ja lapsenne on äidin mukana vaihtamssa talvirenkaita, niin kyllähän siinä oppii teidän talonne tavat. 

Jos teet kärpäsestä härkäsen ja sukupuolineutraaliudesta elämänne ykkösasian, niin se tekee teistä huomattavasti muista poikkeavan, ja sekös se lapsen itsetunnolle terää tekee. Lisäksi asia aiheuttaa kitkaa sinun ja muiden sukulaisten välille, ja se heijastuu myös lapseen ennemmin tai myöhemmin.  Asian voi hoitaa ilman kärjistyksiä ja oman asian julistamista. Annetaan jookos kaikkien kukkien kukkia?!

Meillä oli lukiossa yksi tällainen tapaus samaan aikaan ja häntä kävi todella sääliksi. Hänellä ei ollut yhtäkään kaveria, ei ollut koskaan ollut.Pienellä paikkakunnalla useat koulukaverit osasivat kertoa hänen olleen outo aina, jo tarhasta lähtien. Poika oli sosiaalisesti täysin hukassa, ei osannut toimia ryhmässä lainkaan, tai keskustella kenenkään kanssa.

Olihan se naurettavan näköistä, kun iso jo hyvän matkaa murrosiässä oleva 17- vuotias tulee kouluun kunnon parransängessä ja pinkissä huulipunassa, oli muuten kaukana neutraalista. Samaan aikaan rinnakkaisluokalla oli esimerkiksi yksi avoimesti homo poika jolla paljon kavereita, ei siis ollut kyse vain ahdasmielisyydestä.

Alan olla varma siitä, että nämä sukupuolineutraalit- kasvattajat ovat jossain elämänsä vaiheessa joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön tai muun traumaattisen tapahtuman uhriksi, sillä ei tuo ajattelutapa ole normaalia!! Siis teistähän nimenomaan paistaa se, että TE häpeätte itseänne ja sukupuoltanne ja ette ole sinut itsenne kanssa. Ei tavallisella ihmisellä ole ongelmia oman kehonsa ja sukupuolisuutensa kanssa. Miten luulette että lapsenne oppii arvostamaan itseään jos hänelle ei kerrota näistä asioista ja vaippakin pitää vaihtaa huippuvauhtia ettei lapsi nyt vaan mitenkään huomaa pojottaako siellä vaipassa pippeli vai pimpsa! Lapsirukkahan tuolla tavalla oppii, että sukupuolielin on häpeän paikka kun hänen pitäisi saada olla ylpeä omasta itsestään, tyttönä tai poikana!! MIettikää nyt vähän tätä asiaa sen lapsirukan kannalta, ja hakekaa apua omiin ongelmiinne!! Meillä ainakin kasvaa onneksi tavallisia tyttöjä ja poikia jotka saavat olla ylpeitä sukupuolestaan ja todellakin saavat leikkiä niin tyttöjen ja poikien leluilla ja pukeutuakin vähän sikin sokin mutta silti on hiton hienoa olla TYTTÖ TAI POIKA!!!

Ihmisenhän pitää olla ylpeä sukupuolestaan! Aivan pösilöä ajatella, ettei sukupuoli määrittelisi meitä jossain määrin. Lähtien ihan hormonitoiminnasta. Tasa-arvo ja hyväksyvä suhtautuminen vastakkaiseen sukupuoleen on ihan toinen juttu kuin oman sukupuolensa kieltäminen. Miksei jotain Marja-Sisko-Olli Aalto jätetty vaan siihen välimaastoon, kun kerran ihminen on onnellinen "sekasukupuolisena"? Ei. Hänkin halusi olla selvästi jompaa kumpaa.

Sitten ihan käytännön juttu. Jos ajatellaan miehiä, niin suurin osa naisista haluaa kunnon miehen. Itseasiassa pahimmilla sovinistialfoillakin on aina naisia ympärillä enenmmän kuin nyssyköillä, jotka on naismaisia. Ei se mitään kasvatusta ole vaan sitä, että seksuaalisuuteen kuuluu voimakkaat sukupuolierot, jos puhtaasti heteroista puhutaan. Itseasiassa homoillakin on usein roolit suhteessa.

Ja mun poikamaisesta pojasta tulee taatusti tasapainoisempi mies, jolla on kavereita ja aikanaan naisia (tai jos miehiä, niin sitten on) kuin jollain sellaisella, jonka pää on lapsena sotkettu neutraaliushöpötyksillä.

Onko ap:llä ns. sateenkaariperhe vai miksi sinä itse haluat korostaa sukupuolisuutta kieltämällä sen olemassaolon kokonaan? Oletteko lesboja, homoja, biseksuaaleja vai kenties sukupuolenvaihdosleikkauksen tehneitä, kun sukupuoli on teille noin arka aihe?

En välttämättä haluais nostaa tätä keskustelua, koska tulee taas vain väittelyä, mikä ei johda mihinkään. Mutta sanonpa asiani kuitenkin: olen sitä mieltä, että maailma on muuttunut ihan hyvään ja sallivaan suuntaan länsimaissa, mutta johonkin se raja pitää vetää. Tää sukupuolineutraalikasvatus voi vielä mennä ok, jos vanhemmat eivät ole fanaattisia, mutta ap:n kaltaiset ihmiset eivät osaa lopettaa. En tiedä siirtävätkö tämänkaltaiset vanhemmat  jotain omia traumojaan lapseen tai sit ovat niin heikkomielisiä, että hurahtavat johonkin verycooliin uuteen kasvatusajatteluun, ajattelematta itse, mitä se lapselle tekee. Olen pahoillani ap, mutta suurin osa maailman ihmisistä on sun näkemyksiä vastaan ja tulee olemaankin. Kun parinkymmenen vuoden päästä (tai ehkä jo aikaisemmin) tämän kasvatuksen tuloksia on nähtävissä huomataan, että metsään on menty. Toki voin olla väärässä, en ole kaikkitietäväinen, mutta olen 90 prosenttisen varma, että tämänkaltainen ehdoton kasvattaminen ei tee lapselle hyvää. Ja suoranainen totuuden kiletäminen.

Niinhän sä luulet:D Kuule ei ne pojat sun tyttöä enää ekaluokalla leikkeihinsä mukaan ota. Siinä menee "maine". Ei se opettaja sitä suostu salassa pitämään. Vai meinaatko että käyttää koulussa poikien vessaa tasapuolisuuden nimissä? Käy poikien jumppatunnilla ettei paljastuisi tytöksi? Tämä ei ole sukupuolineutraalia - tässä toivottiin kovasti poikaa ja tuli tyttö. Nyt siitä tytöstä pitäisi väkisin saada remonttireiska:)

[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:07"]

Juu, olemme yrittäjiä ja molemmat kotona oikeastaan aina :) Koulussahan lapse(/i)llamme tulee olemaan vielä enemmän kavereita kuin lapsilla, jotka valitsevat leikkikumppaninsa sukupuolen mukaan. 

 [/quote]

Täällä nyt monessa kirjoituksessa on ymmärretty täysin pieleen koko sukupuolineutraali kasvatus. Huomio: Se on sukupuoliNEUTRAALI kasvatus, joka tarkoittaa ennalta-asetettujen sukupuoliroolien lieventämistä ja tähtää siihen, että lapsi voi nauttia laajasti omista piirteistään ilman, että häneltä suljetaan pois olla millään lailla "miesmäinen" tai "naismainen". Se EI tarkoita sukupuolen kadottamista kokonaan!

Vaatteiden väri ja tiettyjen lelujen kieltäminen on silkkaa näpertelyä. Jos lapsi halutaan kasvattaa sukupuolineutraalisti, olennaisia ovat juuri nuo pienet arkiset hetket: "Ehkä siellä naapurissa poraa Maijan ÄITI" ja "Voi olla että Maijasta tulee isona rekkakuski". Näen itseni mielelläni sukupuolineutraaliin kasvatukseen osaavana, mutta niinpä vaan saan itseni kiinni lepertelemästä tutulle tyttövauvalle: Oletpa tosi kaunis, ja poikavauvalle: Oletpa tosi ponteva. Jo tässä piilee oman takaraivon oletus, että tytölle on hyväksi olla nätti ja pojalle reipas. Tässä piilee sukupuolineutraalin kasvatuksen ydin! On ihan terveellistä sanoa välillä pojalle: Onpa sulla nätit housut ja tytölle: Oletpa nopea juoksemaan.