Luottaisitko varattuun mieheen joka ihastuu sinuun?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta näkee, kuinka suppeasti luottamus nähdään parisuhteissa. Minulle siihen kuuluu luottamus vaikka siihen, että kumppani on tukenani vaikeissa tilanteissa, ei ikinä katselisi tumput suorassa kuinka toinen vaikka uupuu tai väsyy. Kuinka moni tälläkin palstalla valittaa puolisostaan, kun toinen vaikka heittäytyy kodinhoitopalvelujen käyttäjän rooliin tai pakenee muuten jotenkin suhteen ulkopuolelle töihin tai harrastuksiin. Ovatko nämä ihmiset luotettavia, vaikkeivät sattuisikaan juoksemaan vieraissa?
Hyvin sanottu. Ja lisään vielä omasta puolesta sen, että täällä neuvotaan jättämään mies hyvinkin pienestä asiasta/syystä. Ei mikään ihme että parisuhteen ovat nykyään kertakäyttö kamaa. Täällä eräs nainen valitti sitä että puoliso oli ostanut itselleen sipsejä. Mieletön paskamyrsky alkoi samantien ja naista kehoitettiin juoksemaan ja lujaa. Tällein 55 vuotiaana, kahden lapsen äitinä, ja 35 vuotta naimisissa olleena, en voi kun ihmetellä nykymenoa.
Onko miehesi vienti-inssi Aasia-historialla?
Arvasin.
Arvasit mitä? Ei, vaan tavallinen tehdastyöntekijä. Ja sinä ilmeisen katkera jostakin. Juoksitko lujaa kun joku kehoitti?
Vierailija kirjoitti:
Samaan syssyyn voisi kysyä onko mielestänne hyväksyttävää puhua tunteistaan, kun on varattu?
Vai pitääkö ne aina salata?
No varmaan riippuu, haluaako jo olevan suhteen säilyvän. Tunteista puhuminen voi vaarantaa sen.
Riippuu täysin henkilöstä. Tähän yhteen luottaisin ja luotankin. Jostain syystä juuri tähän yhteen mieheen enemmän kuin koskaan keneenkään, vaikka lähtökohtaisesti en koskaan luota keneenkään, mutta hänen kohdalla on tilanne toinen. Rakastuttiin ja tiedetään että ollaan tarkoitettu toisillemme. Aika näyttää ollaanko joskus oikeasti yhdessä. Olosuhteet ja ajoitus eivät ole nyt parhaat mahdolliset. Ja miksi pelkäisin ja murehtisin etukäteen. Murehdin sitten jos sen aika tulee. Turha huolehtia kahteen kertaan vaikka ei se aina niin helppoa olekaan.
Luotan ihmiseen jos luotan. En luota kaikkiin, mutta ei sellaisella ole luottamuksen suhteen merkitystä, sattuuko joku olemaan varattu tai vapaa.
Ja tulisi avautumaan siitä minulle?
Joo en luottaisi ja yäk, olisi ällö juttu.
Vain totaalisen typerä ja/tai ilkeä nainen lankeaa tollaseen. En arvosta, kumpaakaan.
En minä mitään sille voi jos se minuun ihastuu, en kuitenkaan soisi mahdollisuutta hänelle pettää kumppaniaan kanssani.
Riippuu sitten tilanteesta luottaisinko.
Luotan.
Yksi läheisimmistä miespuolisista ystävistäni on ollut minuun ihastunut. Hän tunnusti sen vuosia sitten keventääkseen sydäntään, mutta samalla myös teki hyvin selväksi että ei ole lähdössä suhteestaan mihinkään, rakastaa vaimoaan eikä halua loukata häntä millään lailla.
Otettiin hänen pyynnöstään vähän etäisyyttä muutamiksi kuukausiksi, mutta sittemmin ystävyytemme on palannut normaaliksi ja voimme viettää aikaa kahdestaan kuten ennenkin.
Kyseessäon tosiaan vuosien aikainen erittäin hyvä ystävä, yksi suoraselkäisimmistä ja rehdeimmistä ihmisistä jonka tiedän ja johon luotan kuin kallioon. Hän ei ole koskaan pelannut ihmisillä tai heidän tunteillaan eikä varmasti ikinä tule niin tekemäänkään.
Varattuja on monenlaisia. Toisista loistaa kauas epäluotettavuus, toisista huomaa kun paremmin tutustuu, moni esittää uskottavasti luotettavaa, vaikka ei ole minkäänlaista moraalia. Joku taas voi olla suhteessa onneton ja siksi ihastuu, vaikka ei ole valmis pettämään puolisoaan.
Vastaan että en luottaisi.
Jos luottamuksen perustaa täysin pinnallisiin seikkoihin, niin on luultavasti itsekin sellainen, johon muiden ei kannattaisi luottaa.
Luottamus rakentuu ajan saatossa.
Tottakai jokainen miettii aluksi:
"jos tuo on valmis olemaan uskoton omalle puolisolleen, miksei sitten minullekin"
Tästä huolimatta, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä jallituksella tuo ajatus yleensä katoaa naisen päästä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta näkee, kuinka suppeasti luottamus nähdään parisuhteissa. Minulle siihen kuuluu luottamus vaikka siihen, että kumppani on tukenani vaikeissa tilanteissa, ei ikinä katselisi tumput suorassa kuinka toinen vaikka uupuu tai väsyy. Kuinka moni tälläkin palstalla valittaa puolisostaan, kun toinen vaikka heittäytyy kodinhoitopalvelujen käyttäjän rooliin tai pakenee muuten jotenkin suhteen ulkopuolelle töihin tai harrastuksiin. Ovatko nämä ihmiset luotettavia, vaikkeivät sattuisikaan juoksemaan vieraissa?
Hyvin sanottu. Ja lisään vielä omasta puolesta sen, että täällä neuvotaan jättämään mies hyvinkin pienestä asiasta/syystä. Ei mikään ihme että parisuhteen ovat nykyään kertakäyttö kamaa. Täällä eräs nainen valitti sitä että puoliso oli ostanut itselleen sipsejä. Mieletön paskamyrsky alkoi samantien ja naista kehoitettiin juoksemaan ja lujaa. Tällein 55 vuotiaana, kahden lapsen äitinä, ja 35 vuotta naimisissa olleena, en voi kun ihmetellä nykymenoa.
Onko miehesi vienti-inssi Aasia-historialla?
Arvasin.
Arvasit mitä? Ei, vaan tavallinen tehdastyöntekijä. Ja sinä ilmeisen katkera jostakin. Juoksitko lujaa kun joku kehoitti?
Seliseli lapanen. Narsistisen elukan uhri, ja vielä selittelet sitä.
Melko varmasti kyseinen varattu virittelee verkkojaan joka suuntaan, panee vapaaehtoisia, lupailee maat ja taivaat, rakastaa vallan pirusti mutta ei tule jättämään perhettään.
En luottaisi mihinkään mitä se sanoo mutta eihän se estä panemasta jos muuten on hyvä tyyppi
Miksi en luottaisi? Voi varattukin ihastua. Ihastuminen ei vie luottamusta.
Eri asia sitten, miten hän tilanteessa toimii ja käyttäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Luottamus rakentuu ajan saatossa.
Tottakai jokainen miettii aluksi:
"jos tuo on valmis olemaan uskoton omalle puolisolleen, miksei sitten minullekin"
Tästä huolimatta, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä jallituksella tuo ajatus yleensä katoaa naisen päästä ;)
Juuri näin. :)
Taitava pelimies ei ole liian päällekäyvä, vaan punoo verkkojaan joskus pitkäänkin, ja lopussa odottaa yleensä palkinto.
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamus rakentuu ajan saatossa.
Tottakai jokainen miettii aluksi:
"jos tuo on valmis olemaan uskoton omalle puolisolleen, miksei sitten minullekin"
Tästä huolimatta, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä jallituksella tuo ajatus yleensä katoaa naisen päästä ;)
Juuri näin. :)
Taitava pelimies ei ole liian päällekäyvä, vaan punoo verkkojaan joskus pitkäänkin, ja lopussa odottaa yleensä palkinto.
Yh, kuvottavaa tuollainen laskelmoivuus. Mitä sisäistä tyhjiötä noin käyttäytyvät täyttää?
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamus rakentuu ajan saatossa.
Tottakai jokainen miettii aluksi:
"jos tuo on valmis olemaan uskoton omalle puolisolleen, miksei sitten minullekin"
Tästä huolimatta, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä jallituksella tuo ajatus yleensä katoaa naisen päästä ;)
Juuri näin. :)
Taitava pelimies ei ole liian päällekäyvä, vaan punoo verkkojaan joskus pitkäänkin, ja lopussa odottaa yleensä palkinto.
Yh, kuvottavaa tuollainen laskelmoivuus. Mitä sisäistä tyhjiötä noin käyttäytyvät täyttää?
Elämä on peliä...
Toiset hakee kiksejä benji-hypyistä, toiset valloituksista, kukin tavallaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamus rakentuu ajan saatossa.
Tottakai jokainen miettii aluksi:
"jos tuo on valmis olemaan uskoton omalle puolisolleen, miksei sitten minullekin"
Tästä huolimatta, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä jallituksella tuo ajatus yleensä katoaa naisen päästä ;)
Juuri näin. :)
Taitava pelimies ei ole liian päällekäyvä, vaan punoo verkkojaan joskus pitkäänkin, ja lopussa odottaa yleensä palkinto.
Yh, kuvottavaa tuollainen laskelmoivuus. Mitä sisäistä tyhjiötä noin käyttäytyvät täyttää?
Elämä on peliä...
Toiset hakee kiksejä benji-hypyistä, toiset valloituksista, kukin tavallaan
Eikö näitä pelailijoita kiinnosta että jälkeenpäin kohde tuntee vain kuvotusta valloittajaa kohtaan? Vai eikö ehdi miettiä kun aina seuraava kohde valmiina/ useampi kierroksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamus rakentuu ajan saatossa.
Tottakai jokainen miettii aluksi:
"jos tuo on valmis olemaan uskoton omalle puolisolleen, miksei sitten minullekin"
Tästä huolimatta, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä jallituksella tuo ajatus yleensä katoaa naisen päästä ;)
Juuri näin. :)
Taitava pelimies ei ole liian päällekäyvä, vaan punoo verkkojaan joskus pitkäänkin, ja lopussa odottaa yleensä palkinto.
Yh, kuvottavaa tuollainen laskelmoivuus. Mitä sisäistä tyhjiötä noin käyttäytyvät täyttää?
Elämä on peliä...
Toiset hakee kiksejä benji-hypyistä, toiset valloituksista, kukin tavallaan
Eikö näitä pelailijoita kiinnosta että jälkeenpäin kohde tuntee vain kuvotusta valloittajaa kohtaan? Vai eikö ehdi miettiä kun aina seuraava kohde valmiina/ useampi kierroksessa?
Ei ehdi eikä huvita uhrata ajatuksia moiseen :)
Uusi saalis on jo kiikarissa, ja maailmassahan saalistettavaa riittää
En todellakaan luottaisi enkä arvostaisi parisuhteessa. Ikuisesti epäluotettava vaikka mitä tekisi.
Onko miehesi vienti-inssi Aasia-historialla?
Arvasin.