Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko (kerrostalossa) kovaan ääneen riitelystä lasu?
23.07.2020 |
Todella kuormittava, rankka ja uuvuttava elämäntilanne ja vaikeudet ovat johtaneet viime aikoina useampan kovaääniseen riitelyyn. Ei päivittäin, ehkä 2krt vkossa, ei aamuyön tunteina vaan illalla lasten mentyä nukkumaan. (Joo tiedän, eivät nuku vaan kuulevat kyllä).
Voiko naapurit tehdä tällasesta lasun? Lapsilla on asiat hyvin, heitä ei ikimaailmassa kohdella huonostk, päin vastoin pidetään kuin kukkaa kämmenellä. En vaan halua mitään sossuntätejä tekemään ”selvityksiä” kun olen todella poikki ja uuvuttavassa tilanteessa jo valmiiksi.
Olen kovin pahoillani tästä ja ponnistelen hartiavoimin ongelmien selvittämiseksi joten en nyt jaksaisi lukea minua syytteleviä vastauksia.
Ja emme ole sossulokkeja vaan akateemisia kunnon ihmisiä. Sellaisillekin voi tulla paha vastoinkäymisten sarja.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Miksi riitelette sisällä lasten kuullen? Menkää ulos selvittelemään välejänne niin ei lasten tarvitse olla osallisena vanhempien välien selvittelyssä.
Joo, ulkona ei ole yksityisyyttä kun ohikulkijat ja naapurit kuulevat. Mutta ei sitä yksityisyyttä sisällä ole yhtään enempää, jos lapsenne ovat siellä. Mitä ei kehtaa ventovieraiden kuullen puolisolle sanoa, sitä ei lastenkaan kuullen saa sanoa.
Jos jöttää lapset yksin asuntoon tulee LASU!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä asioista tulee sitten riitaa? Olisiko pariterapeutti hyvä tulkki vai pitääkö erota? Vai aiotko jatkaa suhteessa jossa ei keskustella, vaan riidellään ikävällä äänensävyllä jatkuvasti? Lapsia voi ahdistaa se, joten heitä auttaisi että setvii ne asiat aikuisten kesken muualla tai keskustellen hiljaa, ja tekee päätöksiä suhteesta. Riitely kuluttaa energiat loppuun, aika turhaa siis.
Ei ole varsinaisesti parisuhdeongelma vaan monta erittäin pahaa vastoinkäymistä joista yritämme itku kurkussa epätoivoisesti selvitä. Esim suuri äkillinen rahanmeno, rakentamisen keskeyttäminen, suvun ongelmat, kaikkea sellaista. En nyt aio tässä kertoa kaikkea mutta ei ole mitään sellaista että ”pera on ikävä puoliso”. Ap
Voitte itse miettiä mitä haluatte tehdä niille kiistelyn aiheille, mutta muutama idea. Auttaisiko jos järjestelee sen rakentamisen keskeyttämisen ensin. Että pitääkö tontin vai ei jne. Se ei ole viimeinen mahdollisuus elämässä. Suvun ongelmat ehkä selviävät ja ette voi kantaa liikaa taakkaa muiden asioista. Kriisipuhelin voi auttaa esim. jos nimettömänä soittaa, jos ahdistaa liikaa. Jos on velkaa, niin sopii velkojien kanssa jollain tavalla alkuun siitä. Ja kaatuuko rahanmeno kummankin niskaan vai toisen, vai mokasiko toinen että tulee tyyliin ero. Hankalia asioita kyllä, ei vissiin auta kuin keskustella, riidalla ei pääse eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ensin huudetaan pää punaisena. Sitten isketään nyrkillä. Ja niin edelleen. Tilanteilla on tapana eskaloitua ja siksi olisi syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua. Ettei tule pahempia vammoja kenellekään.
Voi luoja mikä ajatuksen kulku. Täällä ei pidä kysyä mitään.
Kyseessä on TILAPÄINEN tilanne jossa valtava kuormitus on uuvuttanut vanhemmat ja raskas taakka pitää yrittää hoitaa. Tämä riitely ei ole elämäntapa. Jokaisella voi joskus tulla äkkiä monta vastoinkäymistä ja etukäteen ei voi tietää miten sen jaksaa.
Lapsilla ei ole mitään hätää ja ketään ei muksita. Täällä avlla on kyllä läpeensä mustia ja pahoja ihmisiä.
Ap
Ei saakeli. Meidän kerrostalossa asui pariskunta joka on riidellyt VUOSIKYMMENIÄ. Jos joku riitelee muutaman kerran parin viikon sisään niin se on ihan normaalia. Riitely kuuluu normaaliin elämään.
Itse lapsena lapsuudenperheessä isä hakkasi kaikkia, siis äitiä ja meitä lapsia, ja monet kerrat juostiin ulos pihalle ja naapurit näki. Kukaan ei siitäkään tehnyt lasua koskaan.
Nykyään tehdään siitäkin jo lasu että lapsella on epämuodikkaat vaatteet...
Ketjussa on paljon jeesuksia, lempeitä ja ihania jotka ei KOSKAAN riitele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin huudetaan pää punaisena. Sitten isketään nyrkillä. Ja niin edelleen. Tilanteilla on tapana eskaloitua ja siksi olisi syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua. Ettei tule pahempia vammoja kenellekään.
Voi luoja mikä ajatuksen kulku. Täällä ei pidä kysyä mitään.
Kyseessä on TILAPÄINEN tilanne jossa valtava kuormitus on uuvuttanut vanhemmat ja raskas taakka pitää yrittää hoitaa. Tämä riitely ei ole elämäntapa. Jokaisella voi joskus tulla äkkiä monta vastoinkäymistä ja etukäteen ei voi tietää miten sen jaksaa.
Lapsilla ei ole mitään hätää ja ketään ei muksita. Täällä avlla on kyllä läpeensä mustia ja pahoja ihmisiä.
Ap
TILAPÄINEN tilannekin voi eskaloitua. Ei sinulla ole kristallipalloa, joten et voi varmuudella sanoa, ettei nii kävisi. Lapsia muksitaan jo nyt henkisesti, kun joutuvat kuuntelemaan teidän riitelyänne. Ikävää, jos totuus sattuu noin paljon, mutta niin se vain on. Ei se muita haukkumalla miksikään muutu. Vastoinkäymisiä on kaikilla, mutta ei niitä suurin osa huutamalla hoida. Se huuto kun ei mitään auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin huudetaan pää punaisena. Sitten isketään nyrkillä. Ja niin edelleen. Tilanteilla on tapana eskaloitua ja siksi olisi syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua. Ettei tule pahempia vammoja kenellekään.
Voi luoja mikä ajatuksen kulku. Täällä ei pidä kysyä mitään.
Kyseessä on TILAPÄINEN tilanne jossa valtava kuormitus on uuvuttanut vanhemmat ja raskas taakka pitää yrittää hoitaa. Tämä riitely ei ole elämäntapa. Jokaisella voi joskus tulla äkkiä monta vastoinkäymistä ja etukäteen ei voi tietää miten sen jaksaa.
Lapsilla ei ole mitään hätää ja ketään ei muksita. Täällä avlla on kyllä läpeensä mustia ja pahoja ihmisiä.
ApTILAPÄINEN tilannekin voi eskaloitua. Ei sinulla ole kristallipalloa, joten et voi varmuudella sanoa, ettei nii kävisi. Lapsia muksitaan jo nyt henkisesti, kun joutuvat kuuntelemaan teidän riitelyänne. Ikävää, jos totuus sattuu noin paljon, mutta niin se vain on. Ei se muita haukkumalla miksikään muutu. Vastoinkäymisiä on kaikilla, mutta ei niitä suurin osa huutamalla hoida. Se huuto kun ei mitään auta.
Voi hyvää päivää taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on paljon jeesuksia, lempeitä ja ihania jotka ei KOSKAAN riitele!
Kyllä me "jeesuksetkin" riitelemme. Mutta emme huuda kun lapset nukkuvat. Riidellä voi myös huutamatta ja niin etteivät lapset kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin huudetaan pää punaisena. Sitten isketään nyrkillä. Ja niin edelleen. Tilanteilla on tapana eskaloitua ja siksi olisi syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua. Ettei tule pahempia vammoja kenellekään.
Voi luoja mikä ajatuksen kulku. Täällä ei pidä kysyä mitään.
Kyseessä on TILAPÄINEN tilanne jossa valtava kuormitus on uuvuttanut vanhemmat ja raskas taakka pitää yrittää hoitaa. Tämä riitely ei ole elämäntapa. Jokaisella voi joskus tulla äkkiä monta vastoinkäymistä ja etukäteen ei voi tietää miten sen jaksaa.
Lapsilla ei ole mitään hätää ja ketään ei muksita. Täällä avlla on kyllä läpeensä mustia ja pahoja ihmisiä.
ApTILAPÄINEN tilannekin voi eskaloitua. Ei sinulla ole kristallipalloa, joten et voi varmuudella sanoa, ettei nii kävisi. Lapsia muksitaan jo nyt henkisesti, kun joutuvat kuuntelemaan teidän riitelyänne. Ikävää, jos totuus sattuu noin paljon, mutta niin se vain on. Ei se muita haukkumalla miksikään muutu. Vastoinkäymisiä on kaikilla, mutta ei niitä suurin osa huutamalla hoida. Se huuto kun ei mitään auta.
Voi hyvää päivää taas.
Päivittely ei auta pätkääkään. Totuus on kyettävä myöntämään, vaikka se ei kaunis olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavaa, että ap:lle on ihan ok traumatisoida lapsiaan huutoriitelemällä, kun he nukkuvat. Mutta se pelottaa, jos joku on huolissaan niistä lapsista ja soittaa apua.
Järki käteen nyt ihmiset. Kaikki riitelee silloin tällöin. Hieman kovaäänisempi torailu joskus ei kyllä ole mikään lasun aihe. Ellei niitä sitten tapahdu jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järki käteen nyt ihmiset. Kaikki riitelee silloin tällöin. Hieman kovaäänisempi torailu joskus ei kyllä ole mikään lasun aihe. Ellei niitä sitten tapahdu jatkuvasti.
Riitely on eri asia kuin huutaminen. Kukaan ei näe seinän läpi liittyykö huutamiseen muutakin väkivaltaa. Siksi on aiheellista olla huolissaan, jos kuulee huutoriitelyä paikasta, jossa on lapsia. Se pelkkä huutoriitely jo on pienille lapsille väkivaltaan verrattavissa oleva pelottava kokemus.
Ap, tuleeko teille siitä huutamisesta parempi olo? Jos ei, se on aivan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin ja se joka hyökkää toisen kimppuun parisuhteessa jatkuvasti sanallisesti, niin lopettaa sen, jos ei lopeta niin erilleen. Koska harmin voi ilmaista, mutta jos on tullut rahallisesti huijatuksi jossain /joku muu kulu siinä ei auta enää mikään, paitsi ehkä ero. Tai pariterapeutti. Empatiakyvyttömän kanssa ei voi seurustella pitkän päälle myös.
Vierailija kirjoitti:
Jos minun kumppanini alkaisi huutaen riidellä kun lapset nukkuvat, varmaan tekisin itse jonnekin ilmoituksen. Jos on ihan pakko riidellä niin sitä ei huutaen tehdä lasten aikana. Ja jos he ovat kotona niin se on heidän aikanaan riitelyä. Aiheuttaa ihan kamalaa turvattomuuden tunnetta kun huomaa että vanhemmat ovat pois tolaltaan ja huutavat toisilleen.
Olet oikeassa viimeisessä lauseessa. Asiaa ei kuitenkaan mitenkään paranna se, että vanhemmatkin alkavat tuntea ihan kamalaa turvattomuudentunnetta innokkaan lasuttajan takia. Ihan oikeasti tämä kyttäämiskulttuuri rikkoo ihmisiä. Meistä tehtiin vain eläinsuojeluilmoitus josta ei seurannut mitään kummempaa. Silti kadotin itseluottamukseni, ja mikä vielä tärkeämpää, luottamukseni elämään. Maailma ei ole enää mielikuvissani ystävällinen paikka, ja lähtökohtaisesti olen ollut iloinen ja reipas ihminen. Nykyisin olen surullinen pälyilijä. On toki ollut muitakin syitä maailmankuvan muuttumiseen, sairautta ja taloushuolia, mutta tämä oli se asia, joka katkaisi tämän kamelin selän. Luulin olleeni ihan ok naapureiden silmissä, mutta joku pitikin minua karmeana olentona.
Ei ole mahdollista järjestää sellaista todellisuutta, jossa kukaan ei ole tolaltaan eikä kukaan koe turvattomuutta. Tai ehkä onkin, mutta silloin meidät pitäisi kasvattaa jossain optimointitehtaassa. Ei perheissä, joissa on eläviä ihmisiä sukuhistorioineen.
Mutta koska näköjään sellaiseen maailmaan on menty, jossa ilmoitushulluus on ok käytöstä johon kannustetaan, niin minäkin taidan siirtää perheriidat whatsappiin vastedes. Oli lapset kotona tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin huudetaan pää punaisena. Sitten isketään nyrkillä. Ja niin edelleen. Tilanteilla on tapana eskaloitua ja siksi olisi syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua. Ettei tule pahempia vammoja kenellekään.
Voi luoja mikä ajatuksen kulku. Täällä ei pidä kysyä mitään.
Kyseessä on TILAPÄINEN tilanne jossa valtava kuormitus on uuvuttanut vanhemmat ja raskas taakka pitää yrittää hoitaa. Tämä riitely ei ole elämäntapa. Jokaisella voi joskus tulla äkkiä monta vastoinkäymistä ja etukäteen ei voi tietää miten sen jaksaa.
Lapsilla ei ole mitään hätää ja ketään ei muksita. Täällä avlla on kyllä läpeensä mustia ja pahoja ihmisiä.
Ap
Ihminen on läpeensä musta ja paha, kun on huolissaan viattomista lapsista, jotka joutuvat kuuntelemaan pelottavaa riitelyä? Hämmentävä näkemys. Vastoinkäymisiä on tosiaan kaikilla. Mutta niistä huutamalla ole kukaan yli päässyt.
Vain todellisuudesta vieraantuneet sekopäät tekee riitelystä lasun.
Luulin vuosia että yläkerta vasaroi monta kertaa viikossa ja myöhään illalla. Kävi ilmi että ääni kuului naapurirapusta!
Mutta täällä hullut joiden pääasiallinen tehtävä on yrittää tehdä muiden elämästä kurjaa, koska heidän oma elämänsä on tietysti tietävät mistä mikäkin ääni kuuluu?
Säälittävää.
Lapsen näkökulma: Vanhemmillani oli pahoja rahahuolia ja isä hukutti niitä alkoholiin, mikä ei luonnollisestikaan auttanut asiaa. Ketään ei meillä ikinä fyysisesti satutettu, mutta vielä yli 30-vuotiaanakin sävähdän tietynsävyistä huutamista. Seurausta siitä, että isä ja äiti tappelivat kun luulivat meidän nukkuvan. Istuimme vapisten siskon kanssa käsikädessä ja toivoimme, että huuto loppuisi pian. Sen jälkeen ei oikein uni maittanut, kun pelotti, että huuto alkaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen näkökulma: Vanhemmillani oli pahoja rahahuolia ja isä hukutti niitä alkoholiin, mikä ei luonnollisestikaan auttanut asiaa. Ketään ei meillä ikinä fyysisesti satutettu, mutta vielä yli 30-vuotiaanakin sävähdän tietynsävyistä huutamista. Seurausta siitä, että isä ja äiti tappelivat kun luulivat meidän nukkuvan. Istuimme vapisten siskon kanssa käsikädessä ja toivoimme, että huuto loppuisi pian. Sen jälkeen ei oikein uni maittanut, kun pelotti, että huuto alkaa taas.
Sekoitat omat traumasi muiden elämään. Nyt on alkoholikin mukana?
Mene terapiaan.
Ensin huudetaan pää punaisena. Sitten isketään nyrkillä. Ja niin edelleen. Tilanteilla on tapana eskaloitua ja siksi olisi syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakea apua. Ettei tule pahempia vammoja kenellekään.