Miten toiset löytävät aina uuden kumppanin, mutta toiset eivät milloinkaan?
Toiset eroo ja löytävät uuden kumppanin ja samaa rataa...
Toiset eivät löydä edes ensimmäistäkään kumppania.
En käsitä?
Kommentit (662)
Vierailija kirjoitti:
Määrittele löytäminen.
Miten toiset tekee sen, että saavat kumppanin hetkessä?
Mikä olisi oikea sana?( löytäminen, saada, iskeminen) niille, joilla ei ole ketään.
En minäkään käsitä. Siis sitä, miksi jotkut ei löydä. Mulle ei ole tuottanut mitään vaikeuksia. Aina löytyy uusi melko pian. Eikä se ole naamasta kiinni, yksi paljon minua kauniimpi tuttu tuskaili kun ei millään löydy. Ehkä jotkut on krantumpia, tai sitten tutustuminen on niille jotenkin hankalaa.
n45v kirjoitti:
En minäkään käsitä. Siis sitä, miksi jotkut ei löydä. Mulle ei ole tuottanut mitään vaikeuksia. Aina löytyy uusi melko pian. Eikä se ole naamasta kiinni, yksi paljon minua kauniimpi tuttu tuskaili kun ei millään löydy. Ehkä jotkut on krantumpia, tai sitten tutustuminen on niille jotenkin hankalaa.
Itselleni tilanne on juuri toisinpäin.
Toisilla on vaativampi maku tai eivät he edes aktiivisesti etsi.
n45v kirjoitti:
En minäkään käsitä. Siis sitä, miksi jotkut ei löydä. Mulle ei ole tuottanut mitään vaikeuksia. Aina löytyy uusi melko pian. Eikä se ole naamasta kiinni, yksi paljon minua kauniimpi tuttu tuskaili kun ei millään löydy. Ehkä jotkut on krantumpia, tai sitten tutustuminen on niille jotenkin hankalaa.
Miten se tutustuminen tapahtuu?
Ap
Siksi, että jollain vaan on itselle sopimaton mies-/naismaku. Viehätytään siis sellaisista, jotka ei viehäty itsestä ja toisinpäin. Ei siis vaan natsaa. Toiset taas ihastuvat automaattisesti sellaisiin, jotka ihastuu takaisin. Yleensä tällaiset ovat muutenkin aika helppoja persoonia ja suhtauvat ihmissuhteisiin mutkattomasti.
Satun itse olemaan helposti ihastuvaa sorttia. Tämä painaakin varmaan vielä enemmän kuin se, että onko niitä ottajia odottamassa.
Ihastuneena sitä vaan käyttäytyy eri tavalla ja ihastuminen muuttaa ihmistä viehättävämmäksi. Uskon tähän ainakin omalla kohdallani.
Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää kumppania silloinkaan, kun en sellaista etsi. Olen myös kerran jotenkin vain ajautunut suhteeseen, ja se ei tietenkään kestänyt.
Minun teoriani siis on, että se lähtee pitkälti itsestä eli siitä, miten itse näkee toisen ihmisen. Ei niinkää siitä, miten muut hänet näkevät.
Ehkä niillä jotka löytävät helposti uuden ei ole niin kovia vaatimuksia kumppanin suhteen, ja he viettävät myös paljon aikaa paikoissa jossa tapaa uusia ihmisiä.
Minä olen taas naisena ollut aina nirso miesten suhteen ja siksi olen varmaan nyt yli 30-vuotiaana edelleen sinkku. No tähän sinkkuuteen on niin tottunut, että en enää miestä kaipaakaan.
Toiset ovat avoimempia vuorovaikutuksille, toiset taas sulkeutuneempia. Itse olen peruspositiivinen ja mielelläni juttelen jopa vieraiden kanssa. Minua on helppoa lähestyä, olen seurallinen ihminen. Näin miehet rohkaistuvat juttusille ja uudet kumppanit ovat löytyneet nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että jollain vaan on itselle sopimaton mies-/naismaku. Viehätytään siis sellaisista, jotka ei viehäty itsestä ja toisinpäin. Ei siis vaan natsaa. Toiset taas ihastuvat automaattisesti sellaisiin, jotka ihastuu takaisin. Yleensä tällaiset ovat muutenkin aika helppoja persoonia ja suhtauvat ihmissuhteisiin mutkattomasti.
Paremminkin, joillain on itselle sopimaton mies/naismaku ja kerta toisen jälkeen seurustellaan samanlaisten kanssa eikä ymmärretä, että homma ei toimi.
Mitkä ovat nämä kohtaamis-paikat?
Nuorisoille?
Keski-ikäisille?
Senioreille?
Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.
Minä siis olen se, jolle ei ole tuottanut vaikeuksia löytää kumppaneita. Luulisin, että kun jään sinkuksi, niin hormonit alkaa hyrrätä, kiinnostun miehistä, laittaudun enemmän, ja jotenkin vastakkainen sukupuoli aistii tämän ja kiinnostuu. Silloin aina alkaa miehiä pörrätä ympärillä. Jos tilanne jatkuisi pitkään, niin varmaan silloin oma innostus laskisi normaaliin ja lopulta muuttuisi epätoivoksi, jolloin miehet eivät enää olisi niin vastaanottavaisia.
Tutustumisesta, itse olen vaan lähtenyt vaikka sokkotreffeille, ja hölöttänyt siellä kaikkea tyhmää, kertonut itsestäni ehkä välillä liikaakin. Yleensä miehet pitävät siitä, ettei alussa tule kiusallisia hiljaisia hetkiä. Annan toki puheenvuoron välillä toisellekin, en mä koko ajan äänessä ole. Ja kyselen myös toiselta arjesta, harrastuksista ja muusta, mistä voisi löytyä yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Kannattaa välttää liian naisellisia puheenaiheita, useimpia miehiä ei kiinnosta shoppailu, muoti, kauneudenhoito tai horoskoopit. Kannattaa myös välttää liian spesifistä tulevaisuuden suunnittelua, ei kannata mainita avioliitto- tai lapsihaaveita aivan varhaisessa vaiheessa.
olen sitä mieltä ettei se kumppani etsimällä löydy, se on sattuman kauppaa. jos on jo epätoivoinen niin se ajaa toisen karkuun. pitää olla luonteva.
Tuuri, vaatimukset tai niiden puute. Tunnen pari sellaista kukasta kukkaan tyyppiä, ja ei ne suhteet kovin auvoisilta ensi huuman jälkeen ole vaikuttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Minä siis olen se, jolle ei ole tuottanut vaikeuksia löytää kumppaneita. Luulisin, että kun jään sinkuksi, niin hormonit alkaa hyrrätä, kiinnostun miehistä, laittaudun enemmän, ja jotenkin vastakkainen sukupuoli aistii tämän ja kiinnostuu. Silloin aina alkaa miehiä pörrätä ympärillä. Jos tilanne jatkuisi pitkään, niin varmaan silloin oma innostus laskisi normaaliin ja lopulta muuttuisi epätoivoksi, jolloin miehet eivät enää olisi niin vastaanottavaisia.
Tutustumisesta, itse olen vaan lähtenyt vaikka sokkotreffeille, ja hölöttänyt siellä kaikkea tyhmää, kertonut itsestäni ehkä välillä liikaakin. Yleensä miehet pitävät siitä, ettei alussa tule kiusallisia hiljaisia hetkiä. Annan toki puheenvuoron välillä toisellekin, en mä koko ajan äänessä ole. Ja kyselen myös toiselta arjesta, harrastuksista ja muusta, mistä voisi löytyä yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Kannattaa välttää liian naisellisia puheenaiheita, useimpia miehiä ei kiinnosta shoppailu, muoti, kauneudenhoito tai horoskoopit. Kannattaa myös välttää liian spesifistä tulevaisuuden suunnittelua, ei kannata mainita avioliitto- tai lapsihaaveita aivan varhaisessa vaiheessa.
Täyttä asiaa.
T. Toinen, joka löytää aina kumppanin
Vierailija kirjoitti:
Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.
Eli kun lähestyt tavallista ja mukavaa miestä esim. kirjastossa, niin mitä sitten tapahtuu?
Toiset ovat ehkä enemmän valmiita tekemään kompromisseja ja toiset taas haluavat löytää sen oikean. Kompromissiin tyytyvät ehkä muutenkin eroavat useammin kun se kumppani ei sitten ehkä ollutkaan riittävän sopiva.
Määrittele löytäminen.