Hoikat! Miten usein syötte karkkia, ja mitä karkkia silloin syötte?

Sirkusaakkosia. Silloin tällöin, ostan niitä n 100g pikkupusseja. Olisko juhannuksen tietämillä viimeksi? Toki saatan ostaa viikottain, toisaalta olla kuukausia ostamatta. En syö esim suklaata tai jäätelöä, koska ovat pahaa.

Syön karkkia aina kun mieli tekee, mitään rajoituksia sen suhteen minulla ei ole. Kuitenkin tykkään enemmän ihan kunnon ruuasta ja karkkia tekee tosi harvoin mieli, nykyisin kerran pari kuussa, aina ei sitäkään. Silloin tällöin tulee kausia kun karkki maistuu enemmän ja silloin sitä myös syön hyvällä omallatunnolla. Ostan aina sitä karkkia mitä kulloinkin mieli tekee. Tykkään suklaan ja kauralakun yhdistelmästä ja usein ostankin niitä, mutta joskus taas ihan perus irttarit tuntuvat paremmalta vaihtoehdolta. Fiiliksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

En koskaan ja ihmettelen kuuluisaa "makeanhimoa".

Minä taas ihmettelen miten jollakin ei voi olla ollenkaan makeanhimoa. Syötkö koskaan mitään hiilihydraattipitoista? Kai sekin on jotenkin geeneissä. Aina olen pitänyt itteäni pahana sokerihiirenä mutta kerran näin pienen lapsen joka itki ja naposteli koko ajan sokeria, ei olisi muuta syönytkään eli heti taaperosta saakka vahvassa sokerikoukussa. Varasteli makeaa, palasokeria, hienoasokeria, herkkuja.

Pari pientä suklaapatukkaa päivässä, välillä vain yhden. Viikonloppuna saatan ostaa karkkipussin, joka kestää seuraavan viikon.

26v

2-5 kertaa viikossa. Useimmiten 4 krt ja yhdellä nykyään 200-300. Karkit täyttää sen verran että jätän silloin muut ruoat vähemmälle. Muuna aikana pyrin syömään kohtuu terveellisesti.

Keskimäärin varmaan pari pussia viikossa.

Joinain viikkoina en lainkaan ja toisina lähes päivittäin. Ikää 25 ja olen 184cm 80kg hoikka/lihaksikas.

Ei tartu mihinkään pizzat ja karkit, jos jostain täytyy olla tyytyväinen niin siitä 😅

En pidä makeasta, joten en juuri koskaan. Jos kylässä tarjotaan konvehteja kahvin kanssa, otan koteliaisuudesta. Samoin maistan itse leivottua, viimeksi lusikkaleipiä, jotka on kuin karkkeja.

Olen pahassa sokerikoukussa ja korvaan välillä jopa päivän aterioita suklaapatukoilla. Yritän kovasti päästä tästä eroon... Ei se kunnon ruoka maistu, jos on juuri syönyt 2 Mars-patukkaa... Sitten on vatsa sekaisin ja kuvottaa.

Aika harvoin ostan karkkia, mutta muita herkkuja tulee syötyä kyllä sitten ihan harva se päivä, muttei niitäkään isoja määriä kerrallaan. Vähän enemmän semmoista makunautintoa kuin rohmuamista. Karkkipussinkin saan kyllä kestämään.

Askillinen salmiakkia ehkä kerran kuukaudessa, ei tosin kerralla vaan niin että napsin silloin tällöin muutaman. En ole makean ystävä vaan suolaisen.

Kun tulee käytyä laivalla 1-2v välein ostan yleensä salmiakkia ja sulkaata, ja näitä sitten syön suklaata 2-4 palaa tai salmiakkeja 3-6kpl kunnes on kaikki loppu. Ei vaan arjessa tule ostettua mitään karkkia.

Kuulostaa ehkä todella kurinalaiselta mutta olin aikoinaan pahassa sokerikoukussa ja kun siitä vierottauduin ei makea oikeasti enää maistu yhtä hyvältä, tai ei ainakaan tule sitä tunnetta että pakko saada vaan lisää ja lisää. Välillä ihan harmittaa kun ei voi enää kokea sitä ilohytinää kun saa kantaa kipollisen karkkia telkkarin ääreen. :D

Kerran pari viikossa karkkipussi. Koko vaihtelee sen mukaan, mitä tekee mieli. Ikää 34v ja suht samoissa mitoissa on menty viimeiset 15v pois lukien raskaudet.

Yritän, että olisi vain yksi herkkupäivä viikossa. Suklaasta en niin välitä. Muutoin noudatan pääasiassa ateriarytmiä, mutta sen tarkemmin en tarkkaile syömisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön karkkia kaksi kertaa vuodessa. Lasten syntymäpäivillä kakun päällä ja jouluna suklaakonvehteja.

Herkuttelu on heikoille, itselleen pitää olla ankara jos haluaa päästä missään asiassa eteenpäin.

Sinun kannattaisi käydä puhumassa ammattiauttajalle.

Kuis? Itsekuri erottaa aikuisen ja lapsen toisistaan.

Herkkujen mussuttaminen tosin on aika paljon tottumiskysymys. Ainakin tällaiselle ex-mässyttelijälle riitti kuukauden totaalilakko siihen että sen jälkeen ei tehnyt mieli enää kaupassa mitään sontaa laittaa ostoskärryyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön karkkia kaksi kertaa vuodessa. Lasten syntymäpäivillä kakun päällä ja jouluna suklaakonvehteja.

Herkuttelu on heikoille, itselleen pitää olla ankara jos haluaa päästä missään asiassa eteenpäin.

Sinun kannattaisi käydä puhumassa ammattiauttajalle.

Kuis? Itsekuri erottaa aikuisen ja lapsen toisistaan.

Herkkujen mussuttaminen tosin on aika paljon tottumiskysymys. Ainakin tällaiselle ex-mässyttelijälle riitti kuukauden totaalilakko siihen että sen jälkeen ei tehnyt mieli enää kaupassa mitään sontaa laittaa ostoskärryyn.

Jos kieltää itseltään nihilistisesti kaiken, eikä pysty kontrolloidusti syömään joskus harvoin vähän karkkia, jokin on vinossa.

Aina kun tekee mieli.

Päivittäin. Irttareita mieluiten, mutta kun kaikki on nykyään samaa Candy King tavaraa tai vastaavaa :(

Valmispussitkin ovat aika kehnoja. Vaikka on kymmeniä eri vaihtoehtoja, ei yhtäkään tee välttämättä mieli. Otan sitten vain jonkin suht ookoon pussin ja mässytän sen vailla intohimoa. Lisäksi syön 10-15 suklaapatukkaa viikossa, vaikken suklaan ystävä olekaan. Onpahan vain tapa.

Laiha luikku olen ollut aina :(

Ainut mistä oikeasti tykkään on kouvolan lakritsi ja sitä syön yleensä joulun aikaan yhden pussillisen.

Muutoin en koskaan osta karkkeja, suklaata, keksejä tai leivonnaisia, en itseasiassa edes hedelmiä. En vaan ole makean ystävä, tulee vaan ällöttävä olo ja ärsyttää se hampaisiin jäävä tunne!

muistakaa mainita, jos oksennatte syömänne herkut pois

Miksi et kysy lihavilta? Lihavat eivät välttämättä syö karkkia ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön karkkia kaksi kertaa vuodessa. Lasten syntymäpäivillä kakun päällä ja jouluna suklaakonvehteja.

Herkuttelu on heikoille, itselleen pitää olla ankara jos haluaa päästä missään asiassa eteenpäin.

Sinun kannattaisi käydä puhumassa ammattiauttajalle.

Kuis? Itsekuri erottaa aikuisen ja lapsen toisistaan.

Herkkujen mussuttaminen tosin on aika paljon tottumiskysymys. Ainakin tällaiselle ex-mässyttelijälle riitti kuukauden totaalilakko siihen että sen jälkeen ei tehnyt mieli enää kaupassa mitään sontaa laittaa ostoskärryyn.

Jos kieltää itseltään nihilistisesti kaiken, eikä pysty kontrolloidusti syömään joskus harvoin vähän karkkia, jokin on vinossa.

Jokainen tyylillään, syöminen on minulle lähinnä polttoaineen tankkausta.

En oikein pääse sisälle ihmisen ajatusmaailmaan, joka mehustelee ruokien, tai ylimääräisten herkkujen ympärillä. En jää bensa-asemallekaan autoa tankatessa nautiskelemaan ja hinkkaamaan pistoolia täyttöaukossa tuntikausia.