Lue keskustelun säännöt.
Eikö ihmiset pese enää nykyään pyykkiä kuudessa kympissä?!
21.07.2020 |
Pöyristyneenä luen toisesta ketjusta, kuinka ihmiset pyöräyttävät kolmenkympin pikapesulla pyykkinsä kun muu on niin vaivalloista.
Ettekö tiedä että pöpöt kuolevat vasta kuudessakympissä? Eikö vaatteet ala haista jos niitä pesee jatkuvasti haaleassa vedessä?
Kommentit (245)
En tiedä onko tämä ollut jo tässä, mutta suosittelen lukemaan: https://yle.fi/uutiset/3-9809469 Alle on kopioitu artikkelista muutama osio.
Pyykin peseminen kuumassa vedessä on turhaa – Puhdasta tulee jo 20 asteessa
Nykyiset nestemäiset pyykinpesuaineet pärjäävät viileässäkin vedessä. Valtaosa pyykkää kuitenkin lämpimällä vedellä, koska on aina tehnyt niin.
Lika ei lähde lämmöllä vaan entsyymeillä
Pesutulokseen on perinteisesti vaikuttanut neljä päätekijää; pesuaine, pesumekaniikka, pesuaika sekä veden lämpötila.
Pesuaineiden kehityksen vuoksi lämpötilan vaikutus on nykyään pienempi kuin pulveriaikaan. Myöskään se, kuinka paljon vettä käytetään, ei tänä päivänä pesutulokseen oikeastaan vaikuta. Lisäksi pesukoneissa saattaa olla esimerkiksi uudenlaista veden annostelutekniikkaa, joka tehostaa pesua.
Pesuaineen teho perustuu eri entsyymeihin, joiden tehtävä on pilkkoa likaa. Näistä proteaasi pilkkoo proteiineja, amylaasi tärkkelystä ja lipaasi rasvaa. Pesuaineessa voi olla lisäksi sellulaasia, jonka tehtävä on pilkkoa puuvillakuituja eli ikään kuin korjata puuvillan nyppyyntynyttä pintaa. Hedelmätahroillekin on joissakin pesuaineissa oma entsyyminsä.
Halvimmista pesuaineista saattaa puuttua esimerkiksi harmaantumisen tai värien siirtymisen estoaineita.
Pyykkärin pää ei helpolla käänny
Tavat periytyvät sukupolvien yli ja pesuun liittyvistä maneereista voi olla vaikea päästä eroon. Esimerkiksi Saksassa keskimääräinen pesulämpötila on edelleen 46 astetta, kun se Suomessa on noin 40 astetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lähe paskarantu pöksyistä kolmessakympissä. Kuuskymppiä vaatii.
Me ostamme vain HYVÄLAATUISIA yksivärisiä puuvillaisia vaatteita, jotka voi pestä 60 asteessa. Ne ovat vähän kalliimpia mutta kestävät (hyvät T-paidat maksavat noin 30 e / kappale). Vakoiset puuvillapaidat pesen aina lakanoiden kanssa 90 asteessa. Ei haise ja pysyy kirkkaina. Yhden paidan heitin just menemään, kun oli kulunut. Se oli ostettu noin 5 vuotta sitten ja arviolta joka toinen viikko vähintään pesty käyttöikänsä aikana.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä ollut jo tässä, mutta suosittelen lukemaan: https://yle.fi/uutiset/3-9809469 Alle on kopioitu artikkelista muutama osio.
Pyykin peseminen kuumassa vedessä on turhaa – Puhdasta tulee jo 20 asteessa
Nykyiset nestemäiset pyykinpesuaineet pärjäävät viileässäkin vedessä. Valtaosa pyykkää kuitenkin lämpimällä vedellä, koska on aina tehnyt niin.Lika ei lähde lämmöllä vaan entsyymeillä
Pesutulokseen on perinteisesti vaikuttanut neljä päätekijää; pesuaine, pesumekaniikka, pesuaika sekä veden lämpötila.
Pesuaineiden kehityksen vuoksi lämpötilan vaikutus on nykyään pienempi kuin pulveriaikaan. Myöskään se, kuinka paljon vettä käytetään, ei tänä päivänä pesutulokseen oikeastaan vaikuta. Lisäksi pesukoneissa saattaa olla esimerkiksi uudenlaista veden annostelutekniikkaa, joka tehostaa pesua.
Pesuaineen teho perustuu eri entsyymeihin, joiden tehtävä on pilkkoa likaa. Näistä proteaasi pilkkoo proteiineja, amylaasi tärkkelystä ja lipaasi rasvaa. Pesuaineessa voi olla lisäksi sellulaasia, jonka tehtävä on pilkkoa puuvillakuituja eli ikään kuin korjata puuvillan nyppyyntynyttä pintaa. Hedelmätahroillekin on joissakin pesuaineissa oma entsyyminsä.
Halvimmista pesuaineista saattaa puuttua esimerkiksi harmaantumisen tai värien siirtymisen estoaineita.
Pyykkärin pää ei helpolla käänny
Tavat periytyvät sukupolvien yli ja pesuun liittyvistä maneereista voi olla vaikea päästä eroon. Esimerkiksi Saksassa keskimääräinen pesulämpötila on edelleen 46 astetta, kun se Suomessa on noin 40 astetta.
Labraoloissa noin. Olen koittanut paitoihin 40 asteen pesua ja lopputuloksena hien haju alkaa jo parissa tunnissa. Pesukone on parasta Mielen tekniikkaa, mitä rahalla kuluttajat saa. On laitevalmistajan omat pesuaineet ja automaattiannostelut ym. Nuorten naisten ja karvaisten äijien vaatteet tarvitsee vähän eri menetelmät. Entsyymien lisäksi tarvitaan kuumaa vettä. Sen jälkeen ei haise, kuin vasta illalla.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä ollut jo tässä, mutta suosittelen lukemaan: https://yle.fi/uutiset/3-9809469 Alle on kopioitu artikkelista muutama osio.
Pyykin peseminen kuumassa vedessä on turhaa – Puhdasta tulee jo 20 asteessa
Nykyiset nestemäiset pyykinpesuaineet pärjäävät viileässäkin vedessä. Valtaosa pyykkää kuitenkin lämpimällä vedellä, koska on aina tehnyt niin.Lika ei lähde lämmöllä vaan entsyymeillä
Pesutulokseen on perinteisesti vaikuttanut neljä päätekijää; pesuaine, pesumekaniikka, pesuaika sekä veden lämpötila.
Pesuaineiden kehityksen vuoksi lämpötilan vaikutus on nykyään pienempi kuin pulveriaikaan. Myöskään se, kuinka paljon vettä käytetään, ei tänä päivänä pesutulokseen oikeastaan vaikuta. Lisäksi pesukoneissa saattaa olla esimerkiksi uudenlaista veden annostelutekniikkaa, joka tehostaa pesua.
Pesuaineen teho perustuu eri entsyymeihin, joiden tehtävä on pilkkoa likaa. Näistä proteaasi pilkkoo proteiineja, amylaasi tärkkelystä ja lipaasi rasvaa. Pesuaineessa voi olla lisäksi sellulaasia, jonka tehtävä on pilkkoa puuvillakuituja eli ikään kuin korjata puuvillan nyppyyntynyttä pintaa. Hedelmätahroillekin on joissakin pesuaineissa oma entsyyminsä.
Halvimmista pesuaineista saattaa puuttua esimerkiksi harmaantumisen tai värien siirtymisen estoaineita.
Pyykkärin pää ei helpolla käänny
Tavat periytyvät sukupolvien yli ja pesuun liittyvistä maneereista voi olla vaikea päästä eroon. Esimerkiksi Saksassa keskimääräinen pesulämpötila on edelleen 46 astetta, kun se Suomessa on noin 40 astetta.
Ei se ole maneeri vaan kokemuksesta opittua.
Pesemisessä on yksi erittäin olennainen elementti, jota ei korvaa entisyymit, ei lämpö eikä edes tuntikausien hinkkaaminen. Se on se "vanhin voitehista" eli vesi.
Vedellä on kaksi tärkeää tehtävää, joita ilman pyykki ei puhdistu. Se on liuotin, jonka tosin voi korvata vaikka pesubensiinillä tai muulla kemikaalilla kuivapesussa. Se myös huuhtoo likaa pois.
Ilman riittävää vesimäärää likaa ei saa pois vaatteista, vaikka olisi kuinka kovia entsyymejä.
Oletko ajatellut, mitä entsyymien tekemä "puuvillakuitujen pilkkominen" käytännössä tarkoittaa? No se on jokseenkin sitä samaa, mitä koiperhosen toukka tekee villalle silloin, kun syö siihen reikiä. Onko tämä selitys nykyisten puuvillakankaitten reikiintymiseen, vimmatun hankauksen lisäksi? Tuskin se entsyymi osaa tunnistaa, onko puuvillakuitu nypyssä vai kankaan loimilangassa vaan syö molempia yhtä ahneesti
En taida olla ainoa tämän palstan lukija, jolla on vieläkin käytössä mummovainaan lakanoita, joita pestiin oikeasti kiehuvalla vedellä ennen entsyymien keksimistä. Nykyiset lakanat hajoavat ihan itsekseen, vaikka niissä ei ole vietetty koskaan niin villiä elämää kuin mummon häälahjalakanoissa aikoinaan.
Niin se lämpö: eräät mikrobit kuolevat vasta yli 60-asteisessa ja muutamat harvat vielä kuumemmassa. Kumpi onkaan ekologisempaa: lämpö vai antimikrobinen kemikaali? Entisaikaan mm. keuhkotaudin leviämistä estettiin keittämällä siihen kuolleen petivaatteet, jopa höyhentäytteiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijatalon pyykkituvassa olin samaan aikaa kun sinne tuli japanilainen vaihtari, joka hymyssä suin laittoi vaatteensa 90 asteen pesuun. Ei vissiin ollu ihan ymmärrystä pyykinpesun lämpötiloista.
Ymmärsi enemmän kuin sinä. Ei hänen vaatteensa ehkä haisseet lialle jo heti pesun jälkeen niin kuin eräitten vänkääjien.
Meillä pesukoneen lämmitysvastuksen tai termostaatin rikkoutuminen paljastui juuri hajusta. Pestiin täsmälleen samoilla ohjelmilla, samoilla aineilla samoja vaatteita ja puhdistuivathan ne muuten, mutta haju jäi. Kun siinä ihmeteltiin, miksi jopa 90 asteessa pestyt haisivat, selvisi se että vesi ei lämmennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijatalon pyykkituvassa olin samaan aikaa kun sinne tuli japanilainen vaihtari, joka hymyssä suin laittoi vaatteensa 90 asteen pesuun. Ei vissiin ollu ihan ymmärrystä pyykinpesun lämpötiloista.
Ymmärsi enemmän kuin sinä. Ei hänen vaatteensa ehkä haisseet lialle jo heti pesun jälkeen niin kuin eräitten vänkääjien.
Meillä pesukoneen lämmitysvastuksen tai termostaatin rikkoutuminen paljastui juuri hajusta. Pestiin täsmälleen samoilla ohjelmilla, samoilla aineilla samoja vaatteita ja puhdistuivathan ne muuten, mutta haju jäi. Kun siinä ihmeteltiin, miksi jopa 90 asteessa pestyt haisivat, selvisi se että vesi ei lämmennyt.
Toi haju on muuten totta. Kun kolmessäkympissä pesee ja pesun jälkeen haistaa pikkareita, niin selvä paska ja erite niissä edelleen haisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä ollut jo tässä, mutta suosittelen lukemaan: https://yle.fi/uutiset/3-9809469 Alle on kopioitu artikkelista muutama osio.
Pyykin peseminen kuumassa vedessä on turhaa – Puhdasta tulee jo 20 asteessa
Nykyiset nestemäiset pyykinpesuaineet pärjäävät viileässäkin vedessä. Valtaosa pyykkää kuitenkin lämpimällä vedellä, koska on aina tehnyt niin.Lika ei lähde lämmöllä vaan entsyymeillä
Pesutulokseen on perinteisesti vaikuttanut neljä päätekijää; pesuaine, pesumekaniikka, pesuaika sekä veden lämpötila.
Pesuaineiden kehityksen vuoksi lämpötilan vaikutus on nykyään pienempi kuin pulveriaikaan. Myöskään se, kuinka paljon vettä käytetään, ei tänä päivänä pesutulokseen oikeastaan vaikuta. Lisäksi pesukoneissa saattaa olla esimerkiksi uudenlaista veden annostelutekniikkaa, joka tehostaa pesua.
Pesuaineen teho perustuu eri entsyymeihin, joiden tehtävä on pilkkoa likaa. Näistä proteaasi pilkkoo proteiineja, amylaasi tärkkelystä ja lipaasi rasvaa. Pesuaineessa voi olla lisäksi sellulaasia, jonka tehtävä on pilkkoa puuvillakuituja eli ikään kuin korjata puuvillan nyppyyntynyttä pintaa. Hedelmätahroillekin on joissakin pesuaineissa oma entsyyminsä.
Halvimmista pesuaineista saattaa puuttua esimerkiksi harmaantumisen tai värien siirtymisen estoaineita.
Pyykkärin pää ei helpolla käänny
Tavat periytyvät sukupolvien yli ja pesuun liittyvistä maneereista voi olla vaikea päästä eroon. Esimerkiksi Saksassa keskimääräinen pesulämpötila on edelleen 46 astetta, kun se Suomessa on noin 40 astetta.
Labraoloissa noin. Olen koittanut paitoihin 40 asteen pesua ja lopputuloksena hien haju alkaa jo parissa tunnissa. Pesukone on parasta Mielen tekniikkaa, mitä rahalla kuluttajat saa. On laitevalmistajan omat pesuaineet ja automaattiannostelut ym. Nuorten naisten ja karvaisten äijien vaatteet tarvitsee vähän eri menetelmät. Entsyymien lisäksi tarvitaan kuumaa vettä. Sen jälkeen ei haise, kuin vasta illalla.
Laboratorio-olot tuskin poikkeavat oikeasta elämästä kovinkaan paljon tällaisen testin kohdalla. Tiedän jonkin verran ns. laboratoriotesteistä ja niissä testeissä tuotteet altistetaan kotikäyttöön verrattuna huomattavan korkealle rasitukselle/käytölle. Samalla tapaa erittäin likaisia tuotteita on koepesty todella monilla toistoilla ja testattu eri likatyypeittäin. Kyllä tuotteiden labrakokeet nimenomaan tehdään niin, että ne vastaisivat oikeaa käyttöympäristöä. Eihän niissä muuten olisi mitään järkeä.
Minulle on ihan toissijaista, miten ihmiset pesevät kotona pyykkiä. Jos pyykki pesun jälkeen haisee, niin silloin jokin on varmasti vialla. Parempi ehdottomasti muuttaa omaa pesutapaa niin, että lopputuloksena on hajuton ja puhdas pyykki. En kuitenkaan lähtisi ketään teilaamaan pyykinpesutapojen takia.
Ihmettelen jos jotkut huljuttelee lastenvaatteita 30 asteen pesussa just paskarantujen ym takia. Ei ihme jos pyykit ja kone haisee. Meillä menee ne 60. Kumisia painatuksia on lähtenyt kun on kuumassa pesty, en ole niitä 60 pesulta säästänyt. Sehän nyt vain todistaa, että 60 asteen pesu on tehokas jos kuvatkin lähtee :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunta on tähänkin asti selvinnyt ilman kuudenkympin pesuohjelmia. Miksi pelkäät pöpöjä, kun steriiliä ympäristöä sinun kuuluisi pelätä?
Itse asiassa on ollut aika, jolloin pyykki keitettiin.
Ei silloinkaan kaikkea pyykkiä keitetty 🙄 Lakanat ja pyyhkeet toki. Ihmisillä oli paljon mm. villavaatteita, joita todellakaan ei keitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä ollut jo tässä, mutta suosittelen lukemaan: https://yle.fi/uutiset/3-9809469 Alle on kopioitu artikkelista muutama osio.
Pyykin peseminen kuumassa vedessä on turhaa – Puhdasta tulee jo 20 asteessa
Nykyiset nestemäiset pyykinpesuaineet pärjäävät viileässäkin vedessä. Valtaosa pyykkää kuitenkin lämpimällä vedellä, koska on aina tehnyt niin.Lika ei lähde lämmöllä vaan entsyymeillä
Pesutulokseen on perinteisesti vaikuttanut neljä päätekijää; pesuaine, pesumekaniikka, pesuaika sekä veden lämpötila.
Pesuaineiden kehityksen vuoksi lämpötilan vaikutus on nykyään pienempi kuin pulveriaikaan. Myöskään se, kuinka paljon vettä käytetään, ei tänä päivänä pesutulokseen oikeastaan vaikuta. Lisäksi pesukoneissa saattaa olla esimerkiksi uudenlaista veden annostelutekniikkaa, joka tehostaa pesua.
Pesuaineen teho perustuu eri entsyymeihin, joiden tehtävä on pilkkoa likaa. Näistä proteaasi pilkkoo proteiineja, amylaasi tärkkelystä ja lipaasi rasvaa. Pesuaineessa voi olla lisäksi sellulaasia, jonka tehtävä on pilkkoa puuvillakuituja eli ikään kuin korjata puuvillan nyppyyntynyttä pintaa. Hedelmätahroillekin on joissakin pesuaineissa oma entsyyminsä.
Halvimmista pesuaineista saattaa puuttua esimerkiksi harmaantumisen tai värien siirtymisen estoaineita.
Pyykkärin pää ei helpolla käänny
Tavat periytyvät sukupolvien yli ja pesuun liittyvistä maneereista voi olla vaikea päästä eroon. Esimerkiksi Saksassa keskimääräinen pesulämpötila on edelleen 46 astetta, kun se Suomessa on noin 40 astetta.
Ei se ole maneeri vaan kokemuksesta opittua.
Pesemisessä on yksi erittäin olennainen elementti, jota ei korvaa entisyymit, ei lämpö eikä edes tuntikausien hinkkaaminen. Se on se "vanhin voitehista" eli vesi.
Vedellä on kaksi tärkeää tehtävää, joita ilman pyykki ei puhdistu. Se on liuotin, jonka tosin voi korvata vaikka pesubensiinillä tai muulla kemikaalilla kuivapesussa. Se myös huuhtoo likaa pois.
Ilman riittävää vesimäärää likaa ei saa pois vaatteista, vaikka olisi kuinka kovia entsyymejä.
Oletko ajatellut, mitä entsyymien tekemä "puuvillakuitujen pilkkominen" käytännössä tarkoittaa? No se on jokseenkin sitä samaa, mitä koiperhosen toukka tekee villalle silloin, kun syö siihen reikiä. Onko tämä selitys nykyisten puuvillakankaitten reikiintymiseen, vimmatun hankauksen lisäksi? Tuskin se entsyymi osaa tunnistaa, onko puuvillakuitu nypyssä vai kankaan loimilangassa vaan syö molempia yhtä ahneesti
En taida olla ainoa tämän palstan lukija, jolla on vieläkin käytössä mummovainaan lakanoita, joita pestiin oikeasti kiehuvalla vedellä ennen entsyymien keksimistä. Nykyiset lakanat hajoavat ihan itsekseen, vaikka niissä ei ole vietetty koskaan niin villiä elämää kuin mummon häälahjalakanoissa aikoinaan.
Niin se lämpö: eräät mikrobit kuolevat vasta yli 60-asteisessa ja muutamat harvat vielä kuumemmassa. Kumpi onkaan ekologisempaa: lämpö vai antimikrobinen kemikaali? Entisaikaan mm. keuhkotaudin leviämistä estettiin keittämällä siihen kuolleen petivaatteet, jopa höyhentäytteiset.
Kannattaa valita itselleen sopiva pesuaine, jos ei halua tiettyjä entsyymejä omaan pyykkiinsä. Samat entsyymit aktivoituvat 30 asteen ja 90 asteen pyykissä. Ekologisuus varmasti riippuu entsyymeistä ja ovatko biohajoavia vai ei ja ainakin teknokemia.fi -sivuston mukaan pesuaineiden entsyymit ovat täysin biohajoavia ja myrkyttömiä. Eli en usko, että noissa on mitään epäluonnollista tai vaarallista. Kyllä minä astiatkin tiskaan pesuaineen kanssa, koska muutoin rasva ei meinaa lähteä kuumasta vesipesusta huolimatta.
Kukin pesköön tavalla, johon on itse tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunta on tähänkin asti selvinnyt ilman kuudenkympin pesuohjelmia. Miksi pelkäät pöpöjä, kun steriiliä ympäristöä sinun kuuluisi pelätä?
Ainiinjoo, ennen pyykki keitettiin. Hups.
Kaikki pyykkikö? Ei tosiaankaan.
Mua ärsyttää lastenvaatteissa kaikki kuvat ja koristeet mitkä ei kestä kuudessakympissä pesua. Itse en näitä vaatteita osta, mutta silti niitä nyt on vain tullut melko paljonkin. Pesen ne silti 60 ja just äskettäin kaamea huuto kun paidasta on lähtenyt ryhmähau pesussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää lastenvaatteissa kaikki kuvat ja koristeet mitkä ei kestä kuudessakympissä pesua. Itse en näitä vaatteita osta, mutta silti niitä nyt on vain tullut melko paljonkin. Pesen ne silti 60 ja just äskettäin kaamea huuto kun paidasta on lähtenyt ryhmähau pesussa.
Lastenvaatteiden 60 asteessa pesun hidaste, muttei este. Jos näitä jää repsottamaan pesun jäljiltä, lavuaariin niin kuumaa vettä kuin hanasta saa, perään pesuainetta ja vänissiä. Sitten hinkkaa tiskiharjalla mitä irti lähtee. Tällä tavalla ne saa siistittyä ja vaate on taas käyttökelpoisessa kunnossa.
Mietin tätä ketjua alusta alkaen lukiessa, että miten käy painatuksille jos pyykit pesee järjestäen kuumassa. Niitä kuitenkin lapsiperheen pyykissä on. Mutta ei ilmeisesti aina kestä vaan pitää tehdä ratkaisu, että heikosti pesua kestävät vaan pestään pois?
Ei nykyajan alusvaatteet kestä kuuttakymppiä, urheiluvaatteista puhumattakaan. Varmaan halvempaa tehdä niitä noin sen sijaan että olisivat pesunkestävää kangasta. Tai sitten niistä ei saisi niin kivannäköisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskunta on tähänkin asti selvinnyt ilman kuudenkympin pesuohjelmia. Miksi pelkäät pöpöjä, kun steriiliä ympäristöä sinun kuuluisi pelätä?
Itse asiassa on ollut aika, jolloin pyykki keitettiin.
Ei silloinkaan kaikkea pyykkiä keitetty 🙄 Lakanat ja pyyhkeet toki. Ihmisillä oli paljon mm. villavaatteita, joita todellakaan ei keitetty.
Villahan puhdistaa itse itseään, eli on antiseptinen. Siis 100 prosenttinen villa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää lastenvaatteissa kaikki kuvat ja koristeet mitkä ei kestä kuudessakympissä pesua. Itse en näitä vaatteita osta, mutta silti niitä nyt on vain tullut melko paljonkin. Pesen ne silti 60 ja just äskettäin kaamea huuto kun paidasta on lähtenyt ryhmähau pesussa.
Lastenvaatteiden 60 asteessa pesun hidaste, muttei este. Jos näitä jää repsottamaan pesun jäljiltä, lavuaariin niin kuumaa vettä kuin hanasta saa, perään pesuainetta ja vänissiä. Sitten hinkkaa tiskiharjalla mitä irti lähtee. Tällä tavalla ne saa siistittyä ja vaate on taas käyttökelpoisessa kunnossa.
Miksi ihmeessä? Miksei laita suoraan koneeseen?
Omat vaatteeni ovat monet 30 tai 40 asteessa pestäviä. Hienopesu vielä monesti. En tasan rupea fanatismin vuoksi tuhoamaan hienoja ja erikoisia vaatteita 60:ssä. Pesen kaikki ohjeen mukaan tunnollisesti ja vaatteeni pysyvät hyvinä.
Äitini oli 60 asteen kannattaja. Hän osti ennen vain Marimekkoa, joka kesti sen. Meidän lasten ollessa teinejä pesi jääräpäisesti vaatteitamme 60 asteessa ja ne kärsivät. Mustat farkut harmaantuivat jne.
Nyt meillä on Mielen koneita, joissa on farkku-, paitapesu erikseen. Samoin kuivurissa farkuille kuivaus.
Opiskelijatalon pyykkituvassa olin samaan aikaa kun sinne tuli japanilainen vaihtari, joka hymyssä suin laittoi vaatteensa 90 asteen pesuun. Ei vissiin ollu ihan ymmärrystä pyykinpesun lämpötiloista.