Miten kertoa vaimolle?
Miten muotoilla vaimolle asia että jos ei laihduta nyt ja äkäseen 20-30 kiloa, niin se on ero ja lähden parempiin naisiin?
Miten asia menee parhaiten perille ja se laihdutus alkaa?
Kommentit (37)
Vaimosi voi päästä n. 75-100 kg paskasta eroon ottamalla susta eron.
Sanomalla suoraan. Ei kukaan voi olettaa toisen hyväksyvän fyysisesti vastenmielisen näköistä kumppania.
Jos ei ala läski palamaan, niin jätä moinen matroona pitemmittä puheitta.
Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu ja ymmärrän niin miestä kuin vaimoakin. Ymmärrän hyvin jos miestä ei kiinnosta nähdä reippaasti ylipainoista vaimoaan ja jos vaimon kanssa ei juuri enää yhteistä ole kun vaimon takapuoli ei enää sohvasta ja ruokapöydän äärestä nouse. Kun yhteiset jutut ja tekemiset ovat vähissä, niin siinä unohtuu äkkiä ne vanhat ajat kun yhteisiä juttuja oli ja toisen kanssa oli mukavaa tehdä kaikkea.
Toisaalta jos mies alkaisi sanallakaan tai ilmeelläkään vihjaamaan vaimolle painosta, syömisestä tai vastaavasta, olisin heti vaimona karvat pystyssä ja en varmasti tekisi ainakaan näkyvästi mitään. Sanomisen pitäisi siis tulla muualta, vaikka siskolta, hyvältä ystävältä tai joltakin asiantuntijalta, vaikka lääkäriltä.
Tässä tapauksessa kuitenkin näyttää siltä, että mies voisi lähteä suorinta tietä pois ja mahdollisimman kauas. Hänellä ei ole enää mitään syytä maleksia kotonaan ja mikä häntä siellä vielä pitääkin, jos kaikki kerran on noin huonosti? Miehen lähdettyä voisi vaimokin huomata oma tilansa ja alkaa tekemään sille jotakin. Ties vaikka vaimo löytäisi itselleen mukavan ja kunnon treenikaverin itselleen, eihän vanhasta äijästä mitään iloa enää ollutkaan ja sellaisen takia ei kannattanut itsestään huolta pitää.
Mitä ihmettä se ap siellä kotona nyt odottaa tapahtuvan? Vaimon äkillisen laihtumisen tuosta noin vaan? Ja että se laihtuminen muuttaisi tilanteen kerta heitolla hyväksi? Minkä takia ap on vielä kotona jos kaikki kerran on noin päin peräsintä? Mikä siellä kotona pidättelee vielä? Jos vaimossa ei näe muuta kuin ylipainon, niin tarviiko siellä istua sitä ylipainoa katselemassa? En ymmärrä miksi ap vain uhittelee täällä, miksi hän ei tee mitään? Onko oma lehmä ojassa ja isännällä itselläänkin asiat huonosti?
No mulla on lihonut vaimo, maha on pullea ja olemus turvonnut. Ei osaa laihduttaa, lihoo joka vuosi aavistuksen lisää. Ei pidä itseään enää haluttavana, joten seksi on loppunut samalla kuin seinään. Haluaisin sanoa painokkaasti, että söisi järkevästi ja liikkuisi enemmän, mutta en oikein tiedä miten teen sen loukkaamatta. Hän kyllä tietää mitä ajattelene. Samalla hänellä on liikkumattomuuden takia selkä koko ajan jumissa.
Myönnän, katselen muita naisia. Petän häntä sumeilematta jos ja kun tulee tilaisuus. Jos hän on omalta osaltaan lopettanut seksistä nauttimisen, en ymmärrä miksi sen pitäisi tarkoittaa minuakin. En kuitenkaan halua erota tällaisen asian takia, kun muuten kaikki on kunnossa.
Eikös mamu-miehet tykkää pullukoista naisista?
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 16:31"]
Oot ap. vissiin aika nuori tai sitten muuten tosi tyhmä?
Onhan se tietenkin totta, että normaali vartalo kiehtoo seksuaalisesti ehkä enemmän, mutta eikös se luonne yms. ole kuitenkin suhteen pohja ja perusta?
Jos sinulla ap. kroppa on tärkein, niin ehkä on syytäkin lähteä! Ei vaimosikaan ansaitse miestä, joka ajattelee noin karkeasti suhteestanne.
[/quote]
Jos vaimo on 20-30 kiloa isompi kuin suhteen alkuaikoina niin onhan hän ulkoisesti ihan eri ihminen. Ja sisäisestikin koska tuo vuosia aiemmin tavattu nainen halusi vielä pitää itsensä kunnossa - nykyinen on luovuttaja, märehtijä eikä edes arvosta miestään tai itseään sen vertaa että pitäisi huolta itsestään.
Aika harva sanoo ja tuntee tosissaan rakastavansa sitä sohvannurkkaan suklaapaperien sekaan vajonnutta tuntemattomaksi muuttunutta valasta.....
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 16:44"]
Olettepa pinnallisia. Ei ihme, kun ihmisten liitot eivät kestä. Itse löysin aviomieheni 10 vuotta sitten. Minulla oli monta sulhoehdokasta tarjolla, mutta en suinkaan valinnut laihointa, vaan sen jolla oli ystävällisimmät silmät, hellimmät suudelmat ja joka kohteli minua kuin prinsessaa. Ei ole tarvinnut koskaan katua valintaa.
[/quote]
Kuinka paljon hän on lihonut yhdessäolonne aikana?? Aivan - otit jo valmiiksi tietyn kokoisen ihmisen, mutta mieti jos tuohon nykyiseen lisätään 20-30 kiloa löysää läskiä?? Vieläkö jaksaa kiihottaa?
Kauhean surullista vaimoasi kohtaan tuollainen asenne. Tottakai ymmärrän, ettei lihonut ja välinpitämätön kumppani varmaan kovin kiihottava ole, mutta uhkailu ei varmasti tule toimimaan eikä kannusta laihduttamaan tai ryhdistäytymään. Syöminen on usein lohtusyömistä, mikä taas johtuu monista syistä, mm. Onnettomasta parisuhteesta. Voi olla ap, että kusipäisyytesi on aiheuttanut ylensyömään, ja sitten vielä alat uhkailla erolla?!!!
Oma mieskin on vähän lihonut. Alkuajoistamme 15-20kg on tullut lisää, muttei se kyllä vaikuta minun tunteisiini häntä kohtaan. Ihan sama mies se on ja rakastan hämtä nykyään vielä syvemmin kuin ennen. Lähinnä terveyssyistä, osittain myös sen takia että fyysinen hyvä olo vaikuttaa mielialaankin positiivisesti, toivon että hän laihtuisi ja lopettaisi jatkuvan herkuttelun ja oluet arkisin. Oluenjuonnista olen kyllä ollut välillä tiukkana, koska alkoholi nyt ei vaan mielestäni kuulu arkeen jatkuvasti. Välillä on ihan ok ostaa olut tai kaksi vaikka grilliruoan kanssa, muttei niin että sitä killitetään litra harva se ilta!
Sano sille että "Rakas, sinusta on tullut pullukka", ja sitten vaan treenat siitä mieleisen..
Minusta on kyllä vastuutonta, että ihmiset antavat itsensä lihoa moisiin mittoihin. Jos ei kerran välitä siitä miltä toisen silmissä näyttää, miltä toisesta tuntuu liikkua läskin kanssa, ei välitä omasta terveydestään niin kyllä tuollaiselle omaannapaantuijottelijalle on oikeus sanoa. Jos ei suoraa puhetta kestä, niin häipykööt itse ihroineen muualle. Ei muakaan naurattas jos mun Audista tuliskin muutamassa vuodessa Lada!!
Kummallista säälittelyä täällä. Eiköhän se ole aikuiselle ihmiselle selvä asia, että kymmenen tai kaksikymmentä ylimääräistä kiloa muuttavat ihmistä. Minua ei niinkään ärsyttäisi se itse lihominen vaan tuollainen asenne, että voinpa tässä nyt rauhassa läskistyä vaikka lohtusyömisen varjolla, kun ei tarvitse panostaa. Odotan omalta kumppaniltani sitä, että hän pitää itsestään huolta ja tekee parhaansa ollakseen haluttava, koska itse näen saman vaivan. Se on toisen arvostamista. Pariutukaa te läskittäjät keskenänne!
Kyllä se vain niin on, että itsestä huolehtiminen on myös toisen osapuolen kunnioittamista jaa huomioonottamista. terv. vaimo.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 16:38"]
No kutsukaa muakin pinnalliseksi, niin kyllä se vaan vituttaa naistakin, kun mies paisuu kuin pullataikina. Ei ole kaunista, kun maha roikkuu vyön päällä ja posket näkyy takaapäin.
Aina välillä se yrittää tsempata, mutta ei näköjään vaan millään onnistu. Mitä tässä sitten tekisi, kun oma mies tuntuu vastenmieliseltä katsoa ja koskettaa? Itse saisin huomiota työpaikalla, kaduilla, baareissa jne.
Välillä mies ihmettelee, että mikä on kun on sängyn puolella niin hiljaista, juu, onhan siellä ja kun jotain tapahtuu, niin pidän omat silmäni visusti kiinni.
Jos välitätte avioliitoistanne, pitäkää kilot kurissa.
[/quote]
Samassa veneessä... 15 vuodessa kiloja kertynyt munkin miehelleni varsin mukavasti. Mä itse painoin suhteen alussa alle 50kg ja nyt kolme lasta myöhemmin painan edelleen alle 50kg. Kimppalaihduttaminen ei ees oo vaihtoehto...
Lääkärit saarnaa jo ukolle painosta. Mä en oo kehdannut mitään sanoa, mutta kyllä se naista syö...
Mä oon alkanu heittää ruokaa roskiin salaa ettei akka söis kaikkee paskaa. En sit varmaan rakasta ku ällöttää se kasvava maha
Vierailija kirjoitti:
Älä sano mitään tai ala uhkailemaan, lähde vain. Jos edes mielessäsi olet pohtinut, että lähdet jos vaimo ei ala laihduttamaan, niin et sinä häntä rakasta, parempi kaikille, että lähdet ja vähän äkkiä.
Ja sitten ap:n lähdettyä se vaimo laihtuu sen 20 kg kun se pääsi ankeasta sohvanvaltaajasta eroon ja se voi käyttää aikansa itsestään huolehtimiseen sen sijaan että kokkaa ja silittää ja pesee miehen paitoja. Elämä alkaa kummasti maistumaan vaimollekin ruoan sijasta.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 23:35"]
Kummallista säälittelyä täällä. Eiköhän se ole aikuiselle ihmiselle selvä asia, että kymmenen tai kaksikymmentä ylimääräistä kiloa muuttavat ihmistä. Minua ei niinkään ärsyttäisi se itse lihominen vaan tuollainen asenne, että voinpa tässä nyt rauhassa läskistyä vaikka lohtusyömisen varjolla, kun ei tarvitse panostaa. Odotan omalta kumppaniltani sitä, että hän pitää itsestään huolta ja tekee parhaansa ollakseen haluttava, koska itse näen saman vaivan. Se on toisen arvostamista. Pariutukaa te läskittäjät keskenänne!
[/quote]
Juuri näin. Mä voin vielä puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä, koska olen painanut kaksi vuotta sitten 85 kiloa, nyt 63 kiloa (ja siitäkin on 35% lihaksia). Kyllä mä olin eri ihminen silloin. Voin ihan rehellisesti sanoa näin jälkeenpäin eron tuntiessani, että ero minun nyt, puolimaratonille treenaavan tiukkakroppaisen ja todella kauniin naisen, ja minun ennen, ihan mukiinmenevän näköisen sipsejä, pastaa ja jäätelöä rakastavan pullukan, välillä on niin iso, että olen idiootti, jos kuvittelen, että yksi ja sama mies haluaisi olla ja viihtyisi suhteessa kanssani. Kyllä se vaan menee niin, että sama ihminen on erilainen terveenä ja ylipainoisena. Ajankäyttö, asenne ruokaan, asenne omaan itseen, tavoitteet, yleisesti virkeys ja arjessa jaksaminen, ja varsinkin seksi, sitä haluaa enemmän ja se tuntuu paremmalta - niin moni asia, joihin ei kiinnitetä huomiota, muuttuu. Jos rakastuu timmiin ja hyvännäköiseen, itsestään ja terveydestään huolta pitävään ihmiseen, jolle ruoka on terveellisyyden perusteella valikoituja rakennuspalikoita ja polttoainetta kropalle, niin ei se ole ihme, että tunteet viilenee, jos puoliso lysähtää sohvanpohjalle "kun ei enää tarvitse laittautua kun sä nyt olet jo koukussa" ja ruoasta tulee elämän suurin nautinto. Tulen nyt saamaan tästä hirveästi peukkuja alas, mutta mun mielestä rupsahtaminen on toisen pitämistä itsestäänselvyytenä.
Emme ole vielä kuulleet, mitä aloittaja on tähän mennessä tehnyt rouvansa painon suhteen? Onko vaimo kuullut, mitä mieltä olet hänen nykyisestä habituksestaan, esim. näitä täällä mainittuja vihjailuja siitä, että hän olisi paremmannäköinen jos vähän laihduttaisi, tietääkö hän, että et halua seksiä hänen kanssaan lihavuuden takia, oletteko jo yrittäneet laihduttaa yhdessä, jne?
Jos aloittajalle itselleen on kertynyt avioliiton vuosirenkaat vyötärölle samaa tahtia kuin rouvalleen, niin sitten on aivan turha alkaa uhkailemaan erolla, hyi olkoon. Eikä kannatakaan, mukavan avioelämän pulskistama vain omasta mielestään komea herrasmies, jolla ei löydy todella paksua lompakkoa, ei ole ihan sitä kuuminta kamaa sinkkumarkkinoilla ja pettymys saattaa olla kova siinä vaiheessa, kun huomaa millaista tasoa olisi saatille tarjolla todellisuudessa.