Kysymys perimisestä

Kiinnostaa seuraava lakiteksti ja se, mikä on kenenkin ns. oma omaisuus: 

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html "Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään".

Jos köyhempi puoliso kuolee ensin, niin omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. 

Eli miten toimitaan seuraavassa tilanteessa, että jos vaimo, jolla on lapsi, kuolee ennen lapsetonta ja häntä rikkaampaa miestään, niin vaimovainaan lapsihan ei peri isäpuolen omaisuutta, vaan pelkästään äitivainaan omaisuuden, mutta sitten se kysymys? Paljonko on vaimovainaan omaisuus tässä tapauksessa, kun rikkaamman, lapsettoman aviomiehen, eli siis sen leskimiehenhän ei tarvitse luopua omasta omaisuudestaan?

Tilanne: Ei avioehtoa, ei testamenttia. Puoleksi omistetaan omakotitalo, jonka arvo 200.000 €. Vaimolla lisäksi oma auto 1000€. Miehellä oma kesämökki 50.000 € ja oma auto 10.000€ ja rahaa tilillä 100.000 €

Jos lapsi perii äitinsä omaisuuden, niin periikö hän siis 100.000 € talosta ja vaimovainaan auton 1000€?

Vai katsotaanko, että miestään köyhempi vaimovainaa olisi omistanut puoleksi miehensä kanssa kaiken, eli onko vaimovainaan omaisuus puolet summasta 361.000 €, johon siis kuuluu kaikki miehen ja vaimon yhteinen ja molempien oma omaisuus?

Siis paljonko vaimovainaan lapsi perii A: 101000€? vai B 180.500 €?

Kiitos vastauksesta ja vaikka jostain linkistä, jos se on tarpeen. :)

Lapsi perii äitinsä omaisuuden 101 000 €.

Eli jos rikas, lapseton mies kuolisi ennen vaimoaan, niin vaimo perisi kaiken miehensä omaisuuden. Sitten kun vaimokin kuolisi, niin jos rikkaalla miehellä ei olisi perillisiä, niin vaimon lapsi perisi yksin äitinsä omaisuuden, jossa olisi iso osa isäpuolelta saatua omaisuutta.

Jos taas ensiksi kuolleella, lapsettomalla ja rikkaalla isäpuolella olisi esim. sisaren lapsia elossa, niin jaettaisiinko tämän äitivainaan omaisuus tasan puoliksi äidin lapsen ja isäpuolen siskonlasten kanssa?

Siihen vaikuttaa mm.: http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-puoliso.html

Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on testamentatun omaisuuden arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. 

Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on testamentatun omaisuuden arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. 

Puolittamissäännöstä voidaan lisäksi poiketa mm. silloin, kun pesä on vaurastunut ensiksi kuolleen puolison jälkeen viimeksi eläneen puolison toimesta. Eloonjäänyt puoliso on omistajan tavoin oikeutettu käyttämään ja luovuttamaan ensiksi kuolleelta puolisolta perimäänsä omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso ei puolison perintöoikeustilanteessa saa kuitenkaan testamentata ensiksi kuolleen puolison perillisille kuuluvaa osuutta pesästä.

Holtiton perityn omaisuuden vähentäminen lahjoittamalla tai muuten voi tosin aiheuttaa vastikevelvollisuuden ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille viimeksi eläneen jäämistöstä. Ellei vastiketta voida suorittaa, voidaan lahjaa tai muuta toissijaisten perillisten oikeutta loukkaavaa oikeustointa vaatia peräytettäväksi, mikäli perillisten oikeutta loukkaavan luovutuksen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että luovutus loukkaa ensiksi kuolleen perillisten oikeutta. Peräytymistä koskeva kanne tulee nostaa vuoden kuluessa viimeksi kuolleen puolison jälkeen toimitetusta perunkirjoituksesta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa loukkaavan luovutuksen ajankohdasta.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:36"]

Puoliso ei peri. Miksi sitä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää.

Puoliso omistaa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Köyhempi puoliso saa rikkaammalta tasinkoa. Miehen omaisuus menee vain miehen omalle lapselle.

Jos mies on varakkaampi, nainen saa tasinkoa niin paljon, että on puolet yhteisestä. Siinä tapauksessa myös naiset lapset voivat saada miehen omaisuutta perinnöksi äitinsä kautta.

Esimerkiski perhe, jossa isä, äiti ja lapset Arttu ja Pertta. Arttu on yhteinen, mutta Pertta vain äidin lapsi. Jos vain isä omistaa kaiken omaisuuden ja kuolee ensin, äiti saa tasinkona - huom! ei perintönä - puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, jos itse ei omistanut mitään. Arttu saa koko isänsä osuuden perinnöksi.

Kun äiti kuolee, hänen osuutensa, eli isältä tasinkona saatu menee molemmille lapsille puoliksi. Näin siis Pertta voi saada isän, tai siis äitinsä miehen perintöä.

Jos äiti kuolee ensin, hänen osuuttaan ei tietenkään ole olemassa, sillä rikkaamman puolison ei tarvitse antaa perilliselle tasinkoa. Vasta kuoleman jälkeen jaetaan mitä jaetaan. Yhteisestä omaisuudesta saa yhteinen lapsi Arttu isänsä perintönä puolet + äitinsä puolikkaasta puolet, eli neljäsosan kuten Perttakin.

[/quote]

Jos äiti on köyhempi ja kuolee ensin, jaetaan se äidin osuus kokonaan lapsille. Jokaiselle 1/3. Isän osuus jää isälle.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:28"]

Jos puolisot ovat avioliitossa, testamenttia ei ole ja mies kuolee ensin, vaimo saa taisinkoa ja parin yhteinen perii miehen kokonaan. Leskellä on kuitenkin joitain oikeuksia, kuten oikeus jäädä asumaan loppuiäkseen parin yhteiseen kotiin, eikä lapsella silloinnole oikeutta esim. myydä asuntoa. Vaimon myöhemmin kuollessa kaikki kolme lasta perivät häneltä jäävän omaisuuden yhdessä ja yhtä suurin osin. Näissä tilanteissa saattaa olla aiheellista harkita jonkin näköistä testamenttijärjestelyä vaimon kahden oman lapsen hyväksi, koska puolisoiden yhteinen lapsi on perinyt isänsä jälkeen jo yksistään puolet puolisoiden omaisuudesta.

Jos puolisot eivät ole avioliitossa, leski ei saa tasinkoa, eikä hänellä ole mitään lesken oikeuksia. Miehen ainut lapsi perii siis yksin isänsä. Tällaisissa tilanteissa avolesken tilanne voi olla aika turvaton. 

Jos vaimo kuolee ensin, aviomies saa tasinkoa ja kaikki kolme naisen lasta perivät hänet yhdessä yhtä suurin osin. Myöhemmin miehen ainut lapsi perii isänsä yksin. Aviomiehelle on tietysti myös vastaavat lesken oikeudet.

Puolisot voivat tehdä myös erilaisia testamenttijärjestelyitä toistensa hyväksi. Testamentissa voi olla määräyksiä myös siitä, onko edunsaajalla oikeus määrätä testamentilla saamanstaan omaisuudesta. Testamentit voivat olla myös joko omistus- tai pelkästään hallintaoikeustestamentteja.

Jos perhekuvio on monimutkainen uusperhe, johon kuuluu puolisioiden yhteisisiä ja edellisistä suhteista olevia lapsia ja perimysjärjestys tuntuu epäselvältä, kannattaa perintöasioista keskustella juristin kanssa. Testamentilla voidaan tehdä monenlaisia järjestelyjä ja ehkäistä ennelta sekä ikäviä veroseuraamuksia, että perheriitoja.

[/quote]

Toki nuo naisen lapset, jotka eivät ole nykyisen miehen kanssa, perivät oman muualla asuvan isänsä. Eivät siinä mielessä jää osattomiksi "toisesta" perinnöstä.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:22"]

Puoliso ei peri mitään ilman testamenttia, vaan avioliiton kyseessä ollessa saa tasinkoa. Lapsi siis perii isänsä ellei ole testamenttia. Kaikki kolme lasta perivät äitinsä.

[/quote]

entäs, jos nainen ja mies eivät ole naimisissa?

[/quote] Silloin miehen lapsi saa kaiken miehen omaisuuden.

Ei pidä sekoittaa perimistä ja ositusta toisiinsa. Eikä ole mitään tasinkoa, joka automaattisesti napsahtaa leskelle. Ositus on toimenpide, joka tehdään ennen perinnönjakoa. Siinä selvitetään puolisoiden varallisuus. Kunkin puolison varallisuudesta vähennetään velat. Jäljelle jäävä summa on pesän säästö. Pääsääntö on se, että se puolisoista, jolla on enemmän varallisuutta, maksaa toiselle osapuolelle tasinkoa. Eli vainajan pesä leskelle, tai leski vainajan pesälle. Leski voi kuitenkin perunkirjoituksessa vedota tasinkoprivilegiin eli kieltäytyä maksamasta tasinkoa vainajan pesälle. Vainajan pesä sen sijaan ei voi tasingon maksamisesta kieltäytyä jos vainajan pesän säästö on suurempi kuin lesken.

Tässä kysymässäsi tapauksessa, jossa vaimo kuolee ennen varakkaampaa miestään ei vaimon lapsi tietenkään peri miehen omaisuutta, mieshän on elossa. Osituksessa vaimon osuus on puolet kaikesta yhteenlasketusta omaisuudesta, mikäli rikkaampi leski ei vetoa tasinkoeprivilegiin. Ilman testamenttia ei vaimon lapsi peri miehen omaisuutta tämän kuoltua.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:36"]

Puoliso ei peri. Miksi sitä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää.

[/quote]

Menee jo vähän termikikkailun puolelle. Aviossa olleen parin leski ei peri, mutta hän saa pesästä omaan osuutensa eli puolet. Kansan suussa nämä kuoleman jälkeiset jakamiset tahtoo vääntyä perimiseksi.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 19:04"]Ei pidä sekoittaa perimistä ja ositusta toisiinsa. Eikä ole mitään tasinkoa, joka automaattisesti napsahtaa leskelle. Ositus on toimenpide, joka tehdään ennen perinnönjakoa. Siinä selvitetään puolisoiden varallisuus. Kunkin puolison varallisuudesta vähennetään velat. Jäljelle jäävä summa on pesän säästö. Pääsääntö on se, että se puolisoista, jolla on enemmän varallisuutta, maksaa toiselle osapuolelle tasinkoa. Eli vainajan pesä leskelle, tai leski vainajan pesälle. Leski voi kuitenkin perunkirjoituksessa vedota tasinkoprivilegiin eli kieltäytyä maksamasta tasinkoa vainajan pesälle. Vainajan pesä sen sijaan ei voi tasingon maksamisesta kieltäytyä jos vainajan pesän säästö on suurempi kuin lesken.

Tässä kysymässäsi tapauksessa, jossa vaimo kuolee ennen varakkaampaa miestään ei vaimon lapsi tietenkään peri miehen omaisuutta, mieshän on elossa. Osituksessa vaimon osuus on puolet kaikesta yhteenlasketusta omaisuudesta, mikäli rikkaampi leski ei vetoa tasinkoeprivilegiin. Ilman testamenttia ei vaimon lapsi peri miehen omaisuutta tämän kuoltua.
[/quote]

Viittasin tällä siis viestiin 10.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:05"]

Kiinnostaa seuraava lakiteksti ja se, mikä on kenenkin ns. oma omaisuus: 

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html "Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään".

Jos köyhempi puoliso kuolee ensin, niin omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan.

[/quote]

Tulkitsist lainauksesi väärin. Eloon jääneen rikkaamman ei tarvi luovuttaa tasinkoa kuolinpesään, sen sijaan eloon jäänyt köyhempi saa tasinkoa kuolinpestä.

Ilman testamenttia miehen oma lapsi perii miehen. Kun nainen (leski) kuolee, niin naisen kaikki lapset perii naisen

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:14"]

Ilman testamenttia miehen oma lapsi perii miehen. Kun nainen (leski) kuolee, niin naisen kaikki lapset perii naisen

[/quote]Ja jos lasten äiti perii miehen, niin silloin äidin lapset perii sen omaisuuden. Tietenkin miehen omalla lapsella on aina oikeus lakiosaan, vaikka testamentilla olisikin säädetty nainen perijäksi.

-Sama-

Puoliso ei peri mitään ilman testamenttia, vaan avioliiton kyseessä ollessa saa tasinkoa. Lapsi siis perii isänsä ellei ole testamenttia. Kaikki kolme lasta perivät äitinsä.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:22"]

Puoliso ei peri mitään ilman testamenttia, vaan avioliiton kyseessä ollessa saa tasinkoa. Lapsi siis perii isänsä ellei ole testamenttia. Kaikki kolme lasta perivät äitinsä.

[/quote]

entäs, jos nainen ja mies eivät ole naimisissa?

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:22"]

Puoliso ei peri mitään ilman testamenttia, vaan avioliiton kyseessä ollessa saa tasinkoa. Lapsi siis perii isänsä ellei ole testamenttia. Kaikki kolme lasta perivät äitinsä.

[/quote]

entäs, jos nainen ja mies eivät ole naimisissa?

[/quote]

Ilman testamenttia miehen lapsi perii isänsä ja naisen lapset äitinsä.

Jos puolisot ovat avioliitossa, testamenttia ei ole ja mies kuolee ensin, vaimo saa taisinkoa ja parin yhteinen perii miehen kokonaan. Leskellä on kuitenkin joitain oikeuksia, kuten oikeus jäädä asumaan loppuiäkseen parin yhteiseen kotiin, eikä lapsella silloinnole oikeutta esim. myydä asuntoa. Vaimon myöhemmin kuollessa kaikki kolme lasta perivät häneltä jäävän omaisuuden yhdessä ja yhtä suurin osin. Näissä tilanteissa saattaa olla aiheellista harkita jonkin näköistä testamenttijärjestelyä vaimon kahden oman lapsen hyväksi, koska puolisoiden yhteinen lapsi on perinyt isänsä jälkeen jo yksistään puolet puolisoiden omaisuudesta.

Jos puolisot eivät ole avioliitossa, leski ei saa tasinkoa, eikä hänellä ole mitään lesken oikeuksia. Miehen ainut lapsi perii siis yksin isänsä. Tällaisissa tilanteissa avolesken tilanne voi olla aika turvaton. 

Jos vaimo kuolee ensin, aviomies saa tasinkoa ja kaikki kolme naisen lasta perivät hänet yhdessä yhtä suurin osin. Myöhemmin miehen ainut lapsi perii isänsä yksin. Aviomiehelle on tietysti myös vastaavat lesken oikeudet.

Puolisot voivat tehdä myös erilaisia testamenttijärjestelyitä toistensa hyväksi. Testamentissa voi olla määräyksiä myös siitä, onko edunsaajalla oikeus määrätä testamentilla saamanstaan omaisuudesta. Testamentit voivat olla myös joko omistus- tai pelkästään hallintaoikeustestamentteja.

Jos perhekuvio on monimutkainen uusperhe, johon kuuluu puolisioiden yhteisisiä ja edellisistä suhteista olevia lapsia ja perimysjärjestys tuntuu epäselvältä, kannattaa perintöasioista keskustella juristin kanssa. Testamentilla voidaan tehdä monenlaisia järjestelyjä ja ehkäistä ennelta sekä ikäviä veroseuraamuksia, että perheriitoja.

Puoliso ei peri. Miksi sitä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää.

Puoliso omistaa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Köyhempi puoliso saa rikkaammalta tasinkoa. Miehen omaisuus menee vain miehen omalle lapselle.

Jos mies on varakkaampi, nainen saa tasinkoa niin paljon, että on puolet yhteisestä. Siinä tapauksessa myös naiset lapset voivat saada miehen omaisuutta perinnöksi äitinsä kautta.

Esimerkiski perhe, jossa isä, äiti ja lapset Arttu ja Pertta. Arttu on yhteinen, mutta Pertta vain äidin lapsi. Jos vain isä omistaa kaiken omaisuuden ja kuolee ensin, äiti saa tasinkona - huom! ei perintönä - puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, jos itse ei omistanut mitään. Arttu saa koko isänsä osuuden perinnöksi.

Kun äiti kuolee, hänen osuutensa, eli isältä tasinkona saatu menee molemmille lapsille puoliksi. Näin siis Pertta voi saada isän, tai siis äitinsä miehen perintöä.

Jos äiti kuolee ensin, hänen osuuttaan ei tietenkään ole olemassa, sillä rikkaamman puolison ei tarvitse antaa perilliselle tasinkoa. Vasta kuoleman jälkeen jaetaan mitä jaetaan. Yhteisestä omaisuudesta saa yhteinen lapsi Arttu isänsä perintönä puolet + äitinsä puolikkaasta puolet, eli neljäsosan kuten Perttakin.

Kyllä puoliso perii siinä tapauksessa ettei ole lapsia. Toisen kuollessa koko omaisuus jää lesken haltuun, ja vasta leskenkin kuoltua omaisuus jaetaan molempien sukulaisten kesken puoliksi. Mahdollinen testamentti tietenkin muuttaa tilannetta.

Leski saa käyttää koko omaisuutta tahtonsa mukaan elinaikansa. Hän voi kuitenkin tehdä testamentin vain omasta osuudestaan, jos ei puoliso ole eläessään tehnyt hänelle testamenttia, jossa antaa luvan testamentata myös hänen osuutensa.

"Tulkitsist lainauksesi väärin. Eloon jääneen rikkaamman ei tarvi luovuttaa tasinkoa kuolinpesään, sen sijaan eloon jäänyt köyhempi saa tasinkoa kuolinpestä".

Varalta laitan uusiksi tuon koko oikeusministeriön tekstiosuuden:

Tuo alla oleva teksti oli siis oikeusministeriön linkistä: 

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html

[/quote] Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.

Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneelle puolisolle kuuluu vähemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

Puoliso ei peri. Miksi sitä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää.

Menee jo vähän termikikkailun puolelle. Aviossa olleen parin leski ei peri, mutta hän saa pesästä omaan osuutensa eli puolet. Kansan suussa nämä kuoleman jälkeiset jakamiset tahtoo vääntyä perimiseksi.

Kyllä puoliso perii siinä tapauksessa ettei ole lapsia. Toisen kuollessa koko omaisuus jää lesken haltuun, ja vasta leskenkin kuoltua omaisuus jaetaan molempien sukulaisten kesken puoliksi. Mahdollinen testamentti tietenkin muuttaa tilannetta.

Leski saa käyttää koko omaisuutta tahtonsa mukaan elinaikansa. Hän voi kuitenkin tehdä testamentin vain omasta osuudestaan, jos ei puoliso ole eläessään tehnyt hänelle testamenttia, jossa antaa luvan testamentata myös hänen osuutensa, eli "Testamenttaan kaiken omaisuuteni vaimolleni täydellä testamenttausvallalla".