Loma puutteessa...

Kuinka paljon olet jutellut vaimon kanssa asiasta ihan suoraan? Onko teillä mahdollisuutta rakastella häiriöttömästi esim ilman että lapset nukkuu viereisessä huoneessa? Onko vaimollasi murheita? Minä aloittaisin näistä asioista.

Keski-ikäinen entinen haluton nainen

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon olet jutellut vaimon kanssa asiasta ihan suoraan? Onko teillä mahdollisuutta rakastella häiriöttömästi esim ilman että lapset nukkuu viereisessä huoneessa? Onko vaimollasi murheita? Minä aloittaisin näistä asioista.

Keski-ikäinen entinen haluton nainen

Noin kaksi vuotta juteltu suoraan ja avoimesti. Häntä ei seksi ja läheisyys kiinnosta. Lomilla ja arjessa olisi vaikka kuinka mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta koska häntä ei kiinnosta ei mitään oikein ole tehtävissä. Hänellä ei ole sen kummempia murheita kuin muillakaan, omien sanojensa mukaan ollut aina hankalasti syttyvä. Muutama vuosi asia oli toisin kun seurustelua aloiteltiin. Sitten hiljalleen hiipui. Nykyään tilanne sitten lähes toivoton, minun näkökulmastani.

Onpa hankalaa. Voisitko kuvitella, että järjestäisit asian toisin? Käytte yhdessä keskustelemassa asiasta jonkun ammattiauttajan luona? Etsit liiton ulkopuolisen seksisuhteen? Eroatte? Miten vaimosi reagoisi näihin asioihin? Ymmärtäisikö hän, kuinka sinulle merkityksellisestä asiasta on kyse? Olisitko itse valmis näihin ratkaisuihin?

Jätä se aseksuaali ja etsi itsellesi halukas nainen.

Älä nyt ainakaan itseäsi tuon takia mene tappamaan. Pari- tai seksuaaliterapia, avoin suhde, ero jne. paljon löytyy parempia vaihtoehtoja.

Pystyisitkö kokeilemaan ulkopuolista suhdetta? Annoin itselleni vastaavassa tilanteessa luvan enkä ole katunut. Mieti tätäkin ja hylkää itsetuhoiset ajatukset.

Eikö ero nyt kuitenkin ole parempi vaihtoehto kuin itsemurha.

Minkä ikäinen olet?

45 olen, kai on pakko ottaa muut vaihtoehdot hiljalleen puheeksi. Pettää en missään tapauksessa halua ja muutkaan vaihtoehdot eivät tunnu oikein hyviltä. Ihan kuin olisin todella paha ihminen, epäluotettava, enkä pysty täyttämään toisen odotuksia ja toiveita. En kuitenkaan voi tälle mitään. En pysty elämään elämääni näin.

mene ja elä, ehkä sun vaimokin joskus herää mutta älä tuhlaa elämääsi noin

Minä olin samassa tilanteessa muutama vuosi sitten, sillä erolla, että meidän suhteessa se haluton on mies. Minulla on sivusuhde ja nautin elämästäni näin. Enkä kadu, sillä nyt elän, silloin olin kutistunut kuoreeni, iloton ja masentunut ihminen. Mieheni ei uskalla edes halata, kun pelkää mihin se voi johtaa. Ilman kosketusta ja hyväksyntää minä muutun näkymättömäksi. Se ettei kelpaa satuttaa paljon.

Ja nyt kun näen miten rakastajani minua katsoo, miten hän näkee minut. Nyt on hyvä

Hyvät ihmiset! Ette todellakaan teilaa itseänne tuollaisen takia!!

Teillä on Aarre kun joku on edes teidän vieressänne. Minullakin on ollut aikanaan. Yksinäisyyttä ette edes osaa kuvittella, ja siitä huolimatta elän ja hengitän. Tietenkään en ole koskaan seksittömästä ja läheisyydenkaipuusta johtuvasta liitosta ole joutunut kärsimään. Mutta te pystytte puhumaan sille toiselle, pystytte tekemään asiaoille vielä jotain. Ei sinulla Ap ole mitään syytä vaipua epätoivoon. Minulla olisi sellaiseen nyt oikeus jos kellään. Ei sinulla.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin samassa tilanteessa muutama vuosi sitten, sillä erolla, että meidän suhteessa se haluton on mies. Minulla on sivusuhde ja nautin elämästäni näin. Enkä kadu, sillä nyt elän, silloin olin kutistunut kuoreeni, iloton ja masentunut ihminen. Mieheni ei uskalla edes halata, kun pelkää mihin se voi johtaa. Ilman kosketusta ja hyväksyntää minä muutun näkymättömäksi. Se ettei kelpaa satuttaa paljon.

Ja nyt kun näen miten rakastajani minua katsoo, miten hän näkee minut. Nyt on hyvä

Olen kateellinen, todella... Älä suutu, en tosiaankaan tuomitse. Petätkö siis, vai onko ihan avoin asia? Ihan siksi kysyn että jos on avoin juttu niin miten sait asian puheeksi? Jos petät niin onko sinulla tunnontuskia ja jos on niin miten niiden kanssa pärjäät? Omalla kohdalla luulen että ne olisivat todella hankala juttu.

Vierailija kirjoitti:

45 olen, kai on pakko ottaa muut vaihtoehdot hiljalleen puheeksi. Pettää en missään tapauksessa halua ja muutkaan vaihtoehdot eivät tunnu oikein hyviltä. Ihan kuin olisin todella paha ihminen, epäluotettava, enkä pysty täyttämään toisen odotuksia ja toiveita. En kuitenkaan voi tälle mitään. En pysty elämään elämääni näin.

Tästä sinun tapauksesta herää kyllä paljonkin kysymyksiä, jotka voisivat joko auttaa teitä tulemaan tarpeitanne vastaan tai sitten pohtimaan niitä muita vaihtoehtoja. Jos haluat näihin vastailla, uskon että kanssasisaret ja -veljet voisivat osata kertoa täsmällisempiä vinkkejä. Ihan ensimmäisenä kuitenkin, harva asia on niin iso, etteikö siitä jollekin juttelemalla putoaisi iso osa kuormasta pois ja mikään asia ei ole sen arvoinen että sen vuoksi kannattaisi avausviestisi synkintä visiota alkaa edes harkita. Aina voi parantaa tilannettaan jotenkin. Teillä on avoin keskusteluyhteys, hyödynnä sitä ihan ensimmäisenä. Kysy suoraan häneltä, mitä vaihtoehtoja hän näkisi seksin- ja läheisyydentarpeidesi hoitamiseen, saattaa jopa ehdottaa niiden hoitamista jonkun muun kanssa, mutta että haluaa silti jatkaa yhteiseloa kanssasi.

Puhuin kysymyksistä, joten tässäpä niitä on:

Millaista seksinne oli silloin kun sitä oli?

Tuntuiko että se oli hänelle tyydyttävää?

Mitä kaikkea seksiinne sisältyi ja oliko siinä molemmin puolin intohimoa?

Suutelitteko ja halailitteko aktiivisesti silloin alkuvaiheessa? Osaatko sanoa milloin tai miksi se päättyi (oletan niin käyneen, kun läheisyyskin vähentynyt)?

Nukutteko samassa sängyssä, miten alkuvaiheessa?

Oletteko keskustelleet siitä millainen seksi kummallekin olisi mieleen? Tai että millainen seksi olisi sellaista, että se tuntuisi hänestä houkuttelevalle?

Oletteko keskustelleet fantasioistanne? Millaisia tullut ilmi ja onko niitä koskaan kokeiltu oikeasti?

Miten hän vastaa, kun ehdotat seksiä? Jos et tiedä niin kokeile?

Millaisia syitä arvelet seksihaluttomuuden takana itse olevan? Stressi, sairaus, lääkitys, alkoholi, yhdyntäkivut, unettomuus, ulkonäköpaineet, pienet lapset, syitä voi olla loputtomasti? Jos siihen löytyy jokin syy, olisiko sen poistamiselle tai vaikutuksen vähentämiselle jotain tehtävissä?

Onko hän joskus toivonut seksissä jotain mihin et ole silloin kyennyt vastaamaan toiveisiin?

"Ihan kuin olisin todella paha ihminen, epäluotettava, enkä pysty täyttämään toisen odotuksia ja toiveita."

Miksi ajattelet näin? Ei seksin ja läheisyyden haluaminen ole paha vaan yleensä ottaen hyvä juttu. Haluat olla uskollinen, eikö se ole juuri luotettavan ihmisen yksi ominaisuus? Minusta hän on tässä suhteessanne se joka ei pysty täyttämään toisen odotuksia ja toiveita. Se kannattaisi yrittää hänelle ystävällisesti kertoa ja pyytää kertomaan ihan omin sanoin mitä vaihtoehtoja hän näkee niiden täyttämiseen. Hyödynnä sitä toimivaa keskusteluyhteyttänne. Kerro kuinka paljon häntä rakastat ja haluat, miten pidät hänen miellyttävistä piirteistään, mitä ne nyt ovatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät ihmiset! Ette todellakaan teilaa itseänne tuollaisen takia!!

Teillä on Aarre kun joku on edes teidän vieressänne. Minullakin on ollut aikanaan. Yksinäisyyttä ette edes osaa kuvittella, ja siitä huolimatta elän ja hengitän. Tietenkään en ole koskaan seksittömästä ja läheisyydenkaipuusta johtuvasta liitosta ole joutunut kärsimään. Mutta te pystytte puhumaan sille toiselle, pystytte tekemään asiaoille vielä jotain. Ei sinulla Ap ole mitään syytä vaipua epätoivoon. Minulla olisi sellaiseen nyt oikeus jos kellään. Ei sinulla.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti löydät jonkun vierellesi.

Tietenkin ymmärrän toisen ihmisen arvon. Rakastan ja kunnioitan kumppaniani, en minä häntä mistään syytä tai arvostele. En usko että ikinä löytäisin parempaa ihmistä rinnalleni. Mutta kyse on siitä että minä tukehdun tässä suhteessa. En kestä sitä ettei minua nähdä, oteta huomioon ja haluta sellaisena kuin olen. Haluaisin näistä tarpeista ja haluista eroon, se olisi paras ratkaisu tähän ongelmaan, mutta kun se ei ole mahdollista.

13

Kiitos kysymyslistasta. Se on niin pitkä etten ehdi vastailla nyt. Tiedostan monella osa-alueella olevia ongelmia. Olen niin kyllästynyt tähän tilanteeseen ja vuosia jatkuneeseen torjuntaan ja haluttomuuteen etten usko tämän tilanteen olevan mitenkään ratkaistavissa.

Kaksi suurinta ongelmaa:

- häntä ei haluta, hänelle seksi ja läheisyys ei ole tärkeää (syistä, hän on aina ollut sellainen, enemmän tai vähemmän... suhteen alkuvuosina ei, mutta sitten asiat vain hiipuivat)

- meillä on eriävät fantasiat ja toiveet. Olen itse paljon avoimempi, estottomampi ja sitä kautta haluaisin asioita mihin hän ei syty ollenkaan

Ja niistä itsetuhoisista ajatuksista. Olin aiemmin (pahin tilanne viime syksynä) todella lähellä itsemurhaa, sen jälkeen olemme saaneet kyllä asioita vähän parannettua. Tällä hetkellä en usko tilanteen enää siihen menevän, vaikka edelleen oloni on välillä todella kammottava.

Millaista seksinne oli silloin kun sitä oli?

- vaniljaista, välillä pieniä kokeiluja. Rutinoitui ja tylsistyi hiljalleen.

Tuntuiko että se oli hänelle tyydyttävää?

- luulen niin, mutta hänellä ei suuria tarpeita

Mitä kaikkea seksiinne sisältyi ja oliko siinä molemmin puolin intohimoa?

- intohimoa ei kai paljoa ollut, en oikein osaa sanoa

Suutelitteko ja halailitteko aktiivisesti silloin alkuvaiheessa? Osaatko sanoa milloin tai miksi se päättyi (oletan niin käyneen, kun läheisyyskin vähentynyt)?

- suhteellisen aktiivista se oli ja kyllä sekin on kokolailla hävinnyt

Nukutteko samassa sängyssä, miten alkuvaiheessa?

- ei nukuta, eikä voida nukkua, uniongelmien takia

Oletteko keskustelleet siitä millainen seksi kummallekin olisi mieleen? Tai että millainen seksi olisi sellaista, että se tuntuisi hänestä houkuttelevalle?

- olemme. Kyllä hän nauttii kun syttyy. Tiedämme kyllä toisemme puolet tässä suhteessa. Hän ei pidä osasta niitä asioita mitä minä haluaisin/tarvitsen

Oletteko keskustelleet fantasioistanne? Millaisia tullut ilmi ja onko niitä koskaan kokeiltu oikeasti?

- kyllä. Hänellä ei niitä juuri ole, minulla on 1001, oikeasti ne täyttävät mieleni ja olemukseni. Vihaan sitä kun en saa niitä mielestäni. On kokeiltu, hän ei minun fantasioista syty, tekee kyllä, mutta ei se kivalta tunnu.

Miten hän vastaa, kun ehdotat seksiä? Jos et tiedä niin kokeile?

- yleensä hän torjuu, vetäytyy ja suuttuu hetkeksi.

Millaisia syitä arvelet seksihaluttomuuden takana itse olevan? Stressi, sairaus, lääkitys, alkoholi, yhdyntäkivut, unettomuus, ulkonäköpaineet, pienet lapset, syitä voi olla loputtomasti? Jos siihen löytyy jokin syy, olisiko sen poistamiselle tai vaikutuksen vähentämiselle jotain tehtävissä?

- stressi, lapset, uniongelmat ja se että kaikki muu menee minun ja seksin edelle. + se sama, häntä ei kiinnosta.

Onko hän joskus toivonut seksissä jotain mihin et ole silloin kyennyt vastaamaan toiveisiin?

- joskus harvoin. Annan hänelle vähintään suuseksiä aina kun hän sitä toivoo. Jos olen masturboinut monta kertaa samana päivänä ja hän yhtäkkiä pyytää yhdyntää niin en siihen parina kertana koko liiton aikana pystynyt. Mutta pyynnöt ovat todella, todella, harvinaisia.

Itse olin hieman samankaltaisessa tilanteessa joitakin vuosia sitten, miestä ei enää parisuhteen fyysinen puoli kiinnostanut. Hän itsekin myönsi, että libido on vaan kadonnut tyystin, eikä asia enää kiinnosta...hän oli silloin hädintuskin 4-kymppinen.

Seksittömyyttä puitiin moneen otteeseen, yritin pitää keskustelun aina rauhallisena, rakentavana, mutta ei. Mies ymmärsi tarpeeni ja jopa harkitsi, että voisin pitää suhteen sivussa jotain "sivuhoitoja". Pettäminen ei kuitenkaan sopinut minulle lainkaan, vaan lopulta päädyimme eroon...pienten lasten keskellä. Ratkaisu ei ollut helppo kellekään ja asioiden kanssa kipuiltiin aikansa, kunnes lopulta molempien elämät alkoivat paremmin loksahdella omilla tahoillaan paikoilleen. 

Varmasti (lähes) kaikissa parisuhteissa on kipuilua seksin & läheisyyden kanssa ja varmasti moni pystyy näitä asioita eheyttämään, mutta eivät kaikki, eivät aina. Itse koin, että on turha (muutaman vuoden jälkeen) enää lyödä päätä seinään, vaan elää elämääni siten, että se on elämisen arvoista. Itse voin paremmin, lapsilla on parempi olla, kun äiti ei ole enää viulunkieli jne. ja nyt saan seksiä ja läheisyyttä (lähes) riittävästi, etäsuhde rajoittaa. 

Joskus vaan vaihtamalla paranee, ei voi mitään : /

N44Hki kirjoitti:

Itse olin hieman samankaltaisessa tilanteessa joitakin vuosia sitten, miestä ei enää parisuhteen fyysinen puoli kiinnostanut. Hän itsekin myönsi, että libido on vaan kadonnut tyystin, eikä asia enää kiinnosta...hän oli silloin hädintuskin 4-kymppinen.

Seksittömyyttä puitiin moneen otteeseen, yritin pitää keskustelun aina rauhallisena, rakentavana, mutta ei. Mies ymmärsi tarpeeni ja jopa harkitsi, että voisin pitää suhteen sivussa jotain "sivuhoitoja". Pettäminen ei kuitenkaan sopinut minulle lainkaan, vaan lopulta päädyimme eroon...pienten lasten keskellä. Ratkaisu ei ollut helppo kellekään ja asioiden kanssa kipuiltiin aikansa, kunnes lopulta molempien elämät alkoivat paremmin loksahdella omilla tahoillaan paikoilleen. 

Varmasti (lähes) kaikissa parisuhteissa on kipuilua seksin & läheisyyden kanssa ja varmasti moni pystyy näitä asioita eheyttämään, mutta eivät kaikki, eivät aina. Itse koin, että on turha (muutaman vuoden jälkeen) enää lyödä päätä seinään, vaan elää elämääni siten, että se on elämisen arvoista. Itse voin paremmin, lapsilla on parempi olla, kun äiti ei ole enää viulunkieli jne. ja nyt saan seksiä ja läheisyyttä (lähes) riittävästi, etäsuhde rajoittaa. 

Joskus vaan vaihtamalla paranee, ei voi mitään : /

Kiitos tästä. Samalle kannalle alan kallistua. Meillä tätä kestänyt yli kymmenen vuotta. Suurin pelkoni vaan on että menisin asiassa ojasta allikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Millaista seksinne oli silloin kun sitä oli?

- vaniljaista, välillä pieniä kokeiluja. Rutinoitui ja tylsistyi hiljalleen.

Tuntuiko että se oli hänelle tyydyttävää?

- luulen niin, mutta hänellä ei suuria tarpeita

Mitä kaikkea seksiinne sisältyi ja oliko siinä molemmin puolin intohimoa?

- intohimoa ei kai paljoa ollut, en oikein osaa sanoa

Suutelitteko ja halailitteko aktiivisesti silloin alkuvaiheessa? Osaatko sanoa milloin tai miksi se päättyi (oletan niin käyneen, kun läheisyyskin vähentynyt)?

- suhteellisen aktiivista se oli ja kyllä sekin on kokolailla hävinnyt

Nukutteko samassa sängyssä, miten alkuvaiheessa?

- ei nukuta, eikä voida nukkua, uniongelmien takia

Oletteko keskustelleet siitä millainen seksi kummallekin olisi mieleen? Tai että millainen seksi olisi sellaista, että se tuntuisi hänestä houkuttelevalle?

- olemme. Kyllä hän nauttii kun syttyy. Tiedämme kyllä toisemme puolet tässä suhteessa. Hän ei pidä osasta niitä asioita mitä minä haluaisin/tarvitsen

Oletteko keskustelleet fantasioistanne? Millaisia tullut ilmi ja onko niitä koskaan kokeiltu oikeasti?

- kyllä. Hänellä ei niitä juuri ole, minulla on 1001, oikeasti ne täyttävät mieleni ja olemukseni. Vihaan sitä kun en saa niitä mielestäni. On kokeiltu, hän ei minun fantasioista syty, tekee kyllä, mutta ei se kivalta tunnu.

Miten hän vastaa, kun ehdotat seksiä? Jos et tiedä niin kokeile?

- yleensä hän torjuu, vetäytyy ja suuttuu hetkeksi.

Millaisia syitä arvelet seksihaluttomuuden takana itse olevan? Stressi, sairaus, lääkitys, alkoholi, yhdyntäkivut, unettomuus, ulkonäköpaineet, pienet lapset, syitä voi olla loputtomasti? Jos siihen löytyy jokin syy, olisiko sen poistamiselle tai vaikutuksen vähentämiselle jotain tehtävissä?

- stressi, lapset, uniongelmat ja se että kaikki muu menee minun ja seksin edelle. + se sama, häntä ei kiinnosta.

Onko hän joskus toivonut seksissä jotain mihin et ole silloin kyennyt vastaamaan toiveisiin?

- joskus harvoin. Annan hänelle vähintään suuseksiä aina kun hän sitä toivoo. Jos olen masturboinut monta kertaa samana päivänä ja hän yhtäkkiä pyytää yhdyntää niin en siihen parina kertana koko liiton aikana pystynyt. Mutta pyynnöt ovat todella, todella, harvinaisia.

Itse olen ollut hieman samankaltaisessa tilanteessa, jossa seksi vain väheni ja väheni, pikku hiljaa se läheisyyskin. Silloin oli lapset murkkuikäisiä. Sama juttu tuokin, että toisella ei mitään toiveita ja itsellä 1001 seksijuttua kokeiltavaksi päässä koko ajan. Voisin kertoa paljonkin omia kokemuksia, mutta luultavasti siitä olisi aika vähän apua, kun eri parisuhteissa kuitenkin toimii eri asiat. Tartun siis näihin muutamaan kertomaasi asiaan. Sanon kuitenkin, että läheisyyden lisääminen on avain seksin palauttamiseen.

Hienoa että suuseksi kelpaa, saako hän sitä antaessasi orgasmin? Johtaako se yhdyntään vai päättyykö siihen? Voisiko sitä hyödyntää tarjoutumalla nuolemaan, vaikkei hän pyytäisi sitä itse, sanoisit että se riittää ja että haluat saada hänet nauttimaan? Luulisi että nimenomaan toisen tuottamat orgasmit saisivat hänet toistuessaan haluamaan seksiä muutenkin? 

Voisiko sille uniongelmalle yrittää tehdä jotakin, vietättekö kuitenkin aikaa yhdessä samassa vuoteessakin vaikkapa iltasella ennen nukkumaanmenoa ihan vain läheisyydestä nauttien, hyvänä pitäen ja jutellen? Jos ette, onko jotain joka estää edes yrittämästä tätä lähestymistapaa?

Mitä mahdollisuuksia olisi vähentää sitä stressiä? Entä voisiko sitä lapsiin liittyvää taakkaa jotenkin keventää/jakaa tasapuolisemmin? 

Miten asemoidutte alistumisen vs dominoinnin suhteen? Jos ne on kovin neutraalit kummallakin, voisiko niistä keskustelu antaa uutta näkökulmaa seksihaluihinkin, siis vaikka jopa ihan alistuvan ja dominoivan roolin kokeilun muodossa? Aika moni nainen pitää määrätietoisista miehistä, jotka hoitaa homman, eikä kysele turhia. Osaa olla sopivan dominoivia, jotta nainen voi päästää irti kontrollistaan nauttiakseen kunnolla.

Kaikkein tärkeimpänä, palauta sitä läheisyyttä. Pyri lähelle, anna suukkoja, kehu, kerro rakastavasi, halaa usein ja pidä samalla muutenkin hyvänä, mutta ilman mitään painetta seksiin. Sekin jo sinänsä alkaa tuntua kivemmalta ja pikkuhiljaa se johtaa läheisyyden lisääntymiseen myös toiseen suuntaan. Joskus näistä asioista puhuminen ei johda mihinkään, vaan vaaditaan sitkeää tekemistä ja yhtäkkiä saattaa huomata että se jopa toimiikin. Läheisyyden lisäännyttyä alkaa se seksikin kiinnostaa helposti enemmän.

"Hän ei pidä osasta niitä asioita mitä minä haluaisin/tarvitsen"

Haluaisitko avata tätä jollain konkreettisemmalla esimerkillä? Voitko pärjätä niitä ilman, eli riittäisikö sinulle se, että seksiä olisi ylipäätään vai onko nämä sinulle niin tärkeitä ettet tunne pääseväsi toteuttamaan itseäsi tarpeeksi ilman näitä elementtejä?

Tsemppiä toivotan sinulle ja kiva kun et enää tunnu hautovan itsetuhoisuutta, vaan yrität löytää muita ratkaisuja asiaan. Olen tosiaan itsekin joskus ollut hieman vastaavissa asetelmissa ja kuitenkin on saatu asioita toimivampaan suuntaan, vaikken läheskään kaikissa asioissa saakaan halujani toteuttaa.

Niissä haluissa ja himoissahan ei ole mitään vikaa, ainoastaan se on kuormittava tekijä, kun ne ei kohtaa oman kumppanin kanssa. Mutta silloinkin voi pyrkiä hyvään kompromissiin. Eihän keltään voi vaatia että suostuu asioihin, jotka jo lähes inhottaa itseään. Silti voi löytyä paljonkin yhteisiä haluja, kun asiaa tarpeeksi pöyhitään ja lopuista voi yrittää keskustella löytyisikö niille tarpeille joku muu tapa hoitaa tarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista seksinne oli silloin kun sitä oli?

- vaniljaista, välillä pieniä kokeiluja. Rutinoitui ja tylsistyi hiljalleen.

Tuntuiko että se oli hänelle tyydyttävää?

- luulen niin, mutta hänellä ei suuria tarpeita

Mitä kaikkea seksiinne sisältyi ja oliko siinä molemmin puolin intohimoa?

- intohimoa ei kai paljoa ollut, en oikein osaa sanoa

Suutelitteko ja halailitteko aktiivisesti silloin alkuvaiheessa? Osaatko sanoa milloin tai miksi se päättyi (oletan niin käyneen, kun läheisyyskin vähentynyt)?

- suhteellisen aktiivista se oli ja kyllä sekin on kokolailla hävinnyt

Nukutteko samassa sängyssä, miten alkuvaiheessa?

- ei nukuta, eikä voida nukkua, uniongelmien takia

Oletteko keskustelleet siitä millainen seksi kummallekin olisi mieleen? Tai että millainen seksi olisi sellaista, että se tuntuisi hänestä houkuttelevalle?

- olemme. Kyllä hän nauttii kun syttyy. Tiedämme kyllä toisemme puolet tässä suhteessa. Hän ei pidä osasta niitä asioita mitä minä haluaisin/tarvitsen

Oletteko keskustelleet fantasioistanne? Millaisia tullut ilmi ja onko niitä koskaan kokeiltu oikeasti?

- kyllä. Hänellä ei niitä juuri ole, minulla on 1001, oikeasti ne täyttävät mieleni ja olemukseni. Vihaan sitä kun en saa niitä mielestäni. On kokeiltu, hän ei minun fantasioista syty, tekee kyllä, mutta ei se kivalta tunnu.

Miten hän vastaa, kun ehdotat seksiä? Jos et tiedä niin kokeile?

- yleensä hän torjuu, vetäytyy ja suuttuu hetkeksi.

Millaisia syitä arvelet seksihaluttomuuden takana itse olevan? Stressi, sairaus, lääkitys, alkoholi, yhdyntäkivut, unettomuus, ulkonäköpaineet, pienet lapset, syitä voi olla loputtomasti? Jos siihen löytyy jokin syy, olisiko sen poistamiselle tai vaikutuksen vähentämiselle jotain tehtävissä?

- stressi, lapset, uniongelmat ja se että kaikki muu menee minun ja seksin edelle. + se sama, häntä ei kiinnosta.

Onko hän joskus toivonut seksissä jotain mihin et ole silloin kyennyt vastaamaan toiveisiin?

- joskus harvoin. Annan hänelle vähintään suuseksiä aina kun hän sitä toivoo. Jos olen masturboinut monta kertaa samana päivänä ja hän yhtäkkiä pyytää yhdyntää niin en siihen parina kertana koko liiton aikana pystynyt. Mutta pyynnöt ovat todella, todella, harvinaisia.

Itse olen ollut hieman samankaltaisessa tilanteessa, jossa seksi vain väheni ja väheni, pikku hiljaa se läheisyyskin. Silloin oli lapset murkkuikäisiä. Sama juttu tuokin, että toisella ei mitään toiveita ja itsellä 1001 seksijuttua kokeiltavaksi päässä koko ajan. Voisin kertoa paljonkin omia kokemuksia, mutta luultavasti siitä olisi aika vähän apua, kun eri parisuhteissa kuitenkin toimii eri asiat. Tartun siis näihin muutamaan kertomaasi asiaan. Sanon kuitenkin, että läheisyyden lisääminen on avain seksin palauttamiseen.

Hienoa että suuseksi kelpaa, saako hän sitä antaessasi orgasmin? Johtaako se yhdyntään vai päättyykö siihen? Voisiko sitä hyödyntää tarjoutumalla nuolemaan, vaikkei hän pyytäisi sitä itse, sanoisit että se riittää ja että haluat saada hänet nauttimaan? Luulisi että nimenomaan toisen tuottamat orgasmit saisivat hänet toistuessaan haluamaan seksiä muutenkin? 

Voisiko sille uniongelmalle yrittää tehdä jotakin, vietättekö kuitenkin aikaa yhdessä samassa vuoteessakin vaikkapa iltasella ennen nukkumaanmenoa ihan vain läheisyydestä nauttien, hyvänä pitäen ja jutellen? Jos ette, onko jotain joka estää edes yrittämästä tätä lähestymistapaa?

Mitä mahdollisuuksia olisi vähentää sitä stressiä? Entä voisiko sitä lapsiin liittyvää taakkaa jotenkin keventää/jakaa tasapuolisemmin? 

Miten asemoidutte alistumisen vs dominoinnin suhteen? Jos ne on kovin neutraalit kummallakin, voisiko niistä keskustelu antaa uutta näkökulmaa seksihaluihinkin, siis vaikka jopa ihan alistuvan ja dominoivan roolin kokeilun muodossa? Aika moni nainen pitää määrätietoisista miehistä, jotka hoitaa homman, eikä kysele turhia. Osaa olla sopivan dominoivia, jotta nainen voi päästää irti kontrollistaan nauttiakseen kunnolla.

Kaikkein tärkeimpänä, palauta sitä läheisyyttä. Pyri lähelle, anna suukkoja, kehu, kerro rakastavasi, halaa usein ja pidä samalla muutenkin hyvänä, mutta ilman mitään painetta seksiin. Sekin jo sinänsä alkaa tuntua kivemmalta ja pikkuhiljaa se johtaa läheisyyden lisääntymiseen myös toiseen suuntaan. Joskus näistä asioista puhuminen ei johda mihinkään, vaan vaaditaan sitkeää tekemistä ja yhtäkkiä saattaa huomata että se jopa toimiikin. Läheisyyden lisäännyttyä alkaa se seksikin kiinnostaa helposti enemmän.

"Hän ei pidä osasta niitä asioita mitä minä haluaisin/tarvitsen"

Haluaisitko avata tätä jollain konkreettisemmalla esimerkillä? Voitko pärjätä niitä ilman, eli riittäisikö sinulle se, että seksiä olisi ylipäätään vai onko nämä sinulle niin tärkeitä ettet tunne pääseväsi toteuttamaan itseäsi tarpeeksi ilman näitä elementtejä?

Tsemppiä toivotan sinulle ja kiva kun et enää tunnu hautovan itsetuhoisuutta, vaan yrität löytää muita ratkaisuja asiaan. Olen tosiaan itsekin joskus ollut hieman vastaavissa asetelmissa ja kuitenkin on saatu asioita toimivampaan suuntaan, vaikken läheskään kaikissa asioissa saakaan halujani toteuttaa.

Niissä haluissa ja himoissahan ei ole mitään vikaa, ainoastaan se on kuormittava tekijä, kun ne ei kohtaa oman kumppanin kanssa. Mutta silloinkin voi pyrkiä hyvään kompromissiin. Eihän keltään voi vaatia että suostuu asioihin, jotka jo lähes inhottaa itseään. Silti voi löytyä paljonkin yhteisiä haluja, kun asiaa tarpeeksi pöyhitään ja lopuista voi yrittää keskustella löytyisikö niille tarpeille joku muu tapa hoitaa tarpeita.

- saa oikeastaan joka kerta suuseksin aikana ja usein useita orgasmeja, mutta ei hän sitä usein halua. Olen sanonut olevani aina käytettävissä, mutta ei hän ole sitä vuosien aikana montaa kertaa pyytänyt. Jos tarjoudun antamaan sitä hän ahdistuu.

- iltaisin häntä kiinnostaa puhelin ja televisio, olen lähinnä vastuke niiden suhteen. Tuntuu ettei hän halua viettää aikaa kanssani. Kaipa hän ahdistuu siitä.

- stressin vähentäminen hänen suhteensa ei ole oikein mahdollista, ellei sitten vaihtaisi työpaikkaa tms. Hänen papereillaan ja alallaan se kuitenkin käytännössä mahdotonta. Minä hoidan lapsen jo käytännössä lähes yksin.

- valtajutusta. Minä haluaisin leikkiä niillä (ja siis mennä aika äärimmäisyyksiinkin), häntä ne ei juuri kiinnosta. Hän lähinnä käyttää valtaa niin että antaa minun elää puutteessa. Kai nauttii siitä.

- läheisyydestä, hän lähes aina työntää minut pois jos jotain yritän.

- konkreettiset esimerkit, olen 50/50 vanilja ja switch, erityisesti äärimmäiset kipu- ja alistamisjutut puoleen jos toiseen kiehtoo, hän ei halua niitä missään muodossa. En usko jaksavani enää pitkään ilman niitä asioita. Ne täyttää mieleni ja vie kaiken muun hyvän elämästäni. Ja kun tiedän etten kenenkään muunkaan kanssa niitä pääsisi toteuttamaan niin olen todella ahdistunut. Haluaisin niistä eroon.

- kiitos tsempeistä. En oikein usko niistä olevan mitään hyötyä. Minusta tuntuu että olen mieleltäni täysin sairas. Seksuaalisuuteni tuhoaa minut ja sairastuttaa läheiseni vaikka kuinka taistelisin sitä vastaan.

- kyllä niissä haluista ja toiveissa on se vika kun ei todellakaan ole mitään mahdollisuutta toteuttaa, eikä niistä pääse mitenkään eroon. Ne ovat elämässäni kaiken tuhoava voima, kuin syöpä mikä sairastuttaa kaiken ja lopulta johtaa kuolemaan. En usko selviäväni tästä mitenkään. Elän puolikuolleena elämää tämän sairauden kanssa, eikä minulla ole mitään mahdollisuutta onnelliseen, tai tasapainoiseen, elämään.