uupumuksen ja masennuksen takia saikulla

Aloita nukkumalla, muista syödä, tee jotain vaikka väkisin ja pahin moka oli oli itselle jäädä sohvalle viinapullon kanssa. Masennus paheni, ero tuli luonnottoman poistuman kautta, opin ,että ainakin huikka unilääkkeeksi on huono juttu. 

Käy kävelemässä tai nollaa jotenkin muuten saunomalla, uimalla, kalastellen, grillaa, jne.

Minä olin 4 kk yhdessä vaiheessa saikulla työuupumuksen ja masennuksen takia, ja minä päätin vaan levätä. Olla stressaamatta siitä että pitäisi jotain tehdä. Heräsin kun satuin heräämään, tein pieniä kotiaskareita ja laitoin ruokaa, kävin kirjastossa lainaamassa kirjoja, katselin telkkaria. Ihan kotoilin sen koko ajan ja lepäsin, ja jo parissa kuukaudessa aloin olla taas paljon paremmassa kunnossa. 

Ei masennus kotona makaamalla parane, äly hoi.

Mulla meni pari viikkoa ihan sumussa ja vaan ollessa. Sitten pari viikkoa alkoi jaksaa vähän tehdä jotain normaalirutiineja ja viimeiset pari viikkoa sai jo nautittua elämästä. Jos olet työksesi koneella, yritä saada jätettyä kaikki nettisurffailu pois ja nauti kesästä. Aivot tarviivat irtiottoa palautuakseen.

Vähän riippuu tilanteesta ja siitä mitä kaipaa. Jos on pää kolmantena jalkana mennyt väkisin vääntämällä pitkän aikaa vaikkei jaksa, lepo on aluksi paras vaihtoehto. Ja vaikkapa kreisikomediat hyvällä omallatunnolla sohvan pohjalla. Sinne ei kuitenkaan kannata jäädä.

Kun mahdollisesta unettomuudesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä fyysisistä oireista on vähän toipunut, niin liikunta voisi olla hyvä keino. Ja kaikki mukava mistä joskus on nauttinut itse, masentuneena minä en ainakaan nauttinyt yhtään mistään eikä mikään kiinnostanut. Kun masennus alkoi helpottaa lääkityksen myötä, aloin jaksaa tehdä asioita jotka ennen olivat olleet mieleisiä, ja myös nauttia niistä. Paranin lukemalla heti kun keskittymiskyky palasi, lenkkeilemällä heti kun jaksoin ja uskalsin poistua kotoa ym.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 11:55"]

Ei masennus kotona makaamalla parane, äly hoi.

[/quote]

Masennuksia on niin erilaisia, riippuu syystä paraneeko vai ei. Esimerkiksi omani parani kotona makaamalla, koska siihen oli selkeä ulkoinen syy: työuupumus, liika henkinen kuormitus liiasta työnteosta ja työn ajattelusta. Mutta jos masennuksen syy on aivokemian tasapainon häiriö niin kyllä se varmaan lääkkeitä tarvitsee myös eikä parane kotona makaamalla eikä myöskään kovasti itseään aktivoimalla. Tai jos sen syy on jotkut mielen sisäiset ajatuskuviot tai traumat niin terapia varmasti olisi tarpeen.

Ap on kyllä sinänsä onnellisessa asemassa että on edes saanut saikkua. Nykyisin monet ei masennukseen kirjoita saikkua oikein millään, koska tosiaan uskotaan että masentuneen on parasta roikkua kynsin hampain "normaalin elämän" syrjässä eikä passivoitua kotiin. Ihmisille syötetään jopa kovia antipsykoosilääkkeitä, ettei tarvitsisi vaan kirjoittaa sitä saikkua vaan masentunut pystyisi käymään töissä. 

Niin yleisimmät taitaa löytää avun ssri-lääkityksellä ja terapialla + unella  (oon toi eka, pstd:stä "nauttinut")

Mitkä teillä oli oireet? Mulla on sellainen tunne, että olen ihan loppuunpalanut töissä. Miten selitän sen lääkärille? Pelkään että työpaikan lääkäri on vain työnantajan puolella, antaa pillerit ja käskee jaksamaan.

Minä aloin itkeä joka kerta kun menin työpaikalla vessaan ja myös vapaa-ajalla itkeskelin (epänormaalia käytöstä itselleni). Alkoi tulla pahoja muisti- ja logiikkavaikeuksia ja työpaikalla vaan tuijotin ruutua ja näppistä ja sain päivän aikana tehtyä ehkä tunnin työt. Pari viikkoa katsoin tätä pahinta tilannetta ja sitten menin hakemaan saikkua. Olin 6 vkoa pois töistä ja palasin työkuntoisena. 

Ensimmäiset viikot menivät vielä ajatusten pätkiessä ja pystyin kotonakin suorittamaan vain noin puolet normaaleista kotiaskareista, vaikka sain työpäivän verran tunteja lisää kotielämääni (koiranulkoilitus, ruuanlaitto tms.).

Tähän ainakin auttoi lepo ja ihan vaan oleminen, toisin kuin tuolla joku aiemmin epäili että makaaminen vaan pahentaa tilannetta.

t. nro 5