Harmittaa!!
Kuulin tänään taas yhden kaverini odottavan vauvaa. Nyt tuntuu pahalta, kun pitäisi olla iloinen toisen puolesta, mutta en ole. Meillä yritystä takana jo pitkän matkaa, eikä mitään kuulu.
Niin, siis olen kateellinen. Tiedostan myös hyvin, ettei toisten vauvat ole minulta pois, mutta pahalta tuntuu silti. Järki ymmärtää, sydän ei..
Kommentit (2)
toki minäkin olen onnellinen heidän puolestaan, mutta täytyy sanoa, ettei se ollut ensimmäinen tunne. Sehän tässä harmittakin, tuntee itsensä huonoksi kaveriksi, kun ei voi olla täysillä onnellinen.
Eikä ollut itku täälläkään kaukana, kun kuulin. Olin vielä töissä, ja kuulin asiasta työkaverilta.
No mutta, eiköhän se joskus meilläkin onnistu:)
Äääh.
Ap
:( Tiedän tunteen. Meilläkin lasta odotettu jo pidemän aikaa, olen silti onnellinen ystävien puolesta.